Pakko palata töihin ja työnantaja ei jousta vuoroissa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hommaatte hoitajan niille päiville kun ongelma on. Teidän tehtävännehän se on oman lapsenne hoito järjestää.

Niinpä. Ihmettelin myös, että miksi ap olettaa, että työnantaja olisi jotenkin vastuussa siitä, että heillä on lapsi. Työnantajaa kiinnostaa ainoastaan se, että ap, sinä ja sinun miehesi olette tekemässä työpaikoillanne tuottavaa työtä. Mikään muu ei kuulu työnantajille. Hommaatte hoitajan kotiin.

Mielenkiintoinen dilemma. Hallitus patistaa kansalaisia tekemään uusia veronmaksajia mutta käytännössä pienituloisella työssäkäyvällä ihmisellä ei ole varaa tehdä lapsia koska hoitomaksut syö ison siivun palkasta eikä työnantajia kiinnosta joustaa työvuoroissa. 🤔 Helpommalla tosiaan pääsis ku heittäytyisi yhteiskunnan elätettäväksi eikä yrittäisi räpistellä mukana työelämässä.

Ei se ole aina kiinnostamisesta kiinni. Esim. jatkuvassa kolmivuorotyössä ei voi aamuvuoro lähteä ennen kuin iltavuoro tulee töihin ja koko systeemi ei voi olla jonkun työntekijän mieltymysten tai tarpeitten mukaan. Se työpaikka on kuitenkin useimmissa tapauksissa sen tehtävän työn vuoksi olemassa, ei sen takia, että  joku työllistyy. Jousto on hyvä asia, jos sitä voidaan kokonaisuutta sotkematta tehdä. 

Sanotaan nyt näin että mun vuorot olis aivan helppo suunnitella niin ettei tuu päällekkäisiä vuoroja miehen kans, mulla on muutenkin työvuorot ihan mitä sattuu kun on aamua ja iltaa ja välivuoroa kaikkee sekaisin samalla viikolla. Työvuorosuunnittelija orjallisesti toteuttaa aina saman porukan työvuorotoiveet ja dokauslomat ja muille laitetaan sit ne vuorot mitä jää.

Ap

No sellainen ei tietty ole oikein ja reilua. 

Epäilen provoa, mutta huomautan silti että työyhteisön ilmapiirin saa nopeasti pilalle, jos työvuorolistoja aletaan suunnittelemaan yhden työntekijän mukaan, varsinkun kun syy on noin heppoinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

^nonniin

Olisko pitänyt tehdä abortti sillä perusteella että ”meillä ei ehkä ole lapselle hoitopaikkaa”?

Ei vaan siinä on 9kk aikaa miettiä mitä tehdään, kun lapsi syntyy. Ja 10kk aikaa miettiä mitä tehdään kun lapsi on jo syntynyt. Mut ei tietenkään näin voi menetellä, koska #kaikkienmuidentäytyyjoustaakoskamullalapsi

Minä järjestelisin raha-asiat uusiksi. Jos kerran miehellä on säännöllinen työ, niin kyllä pari vuotta pärjäätte sillä miehen palkalla ja kotihoidontuella.

Ottakaa ihan kynä ja paperia ja laskekaa kaikki tulot ja menot joita töihin palaamisesta tulee. Uskaltaisin veikata että kaupan alaln palkoilla ja 100km päiväkotimatkoilla (+ kaikki muut kulut mm. päivähoitomaksut, mahdollinen toinen auto, työpaikkaruokailu) työssä käynnistä ei jää mitään käteen. Miettikää vaihtoehtoisesti miten voisitte säästää lapsen jäädessä vielä kotiin. Esimerkiksi ostamalla vaatteita ja tarvikkeita kirpparilta, luopumalla mahdollisesta toisesta autosta. Voisitko tehdä satunnaisia vuoroja miehen vapaapäivinä? Oletteko hakenut kotihoidontuen lisät ja huomioinut ne laskelmiin? Voisitteko saada asumistukea?

Ja tärkein kysymys- haluaako kumpikaan teistä jäädä lapsen kanssa kotiin? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hommaatte hoitajan niille päiville kun ongelma on. Teidän tehtävännehän se on oman lapsenne hoito järjestää.

Niinpä. Ihmettelin myös, että miksi ap olettaa, että työnantaja olisi jotenkin vastuussa siitä, että heillä on lapsi. Työnantajaa kiinnostaa ainoastaan se, että ap, sinä ja sinun miehesi olette tekemässä työpaikoillanne tuottavaa työtä. Mikään muu ei kuulu työnantajille. Hommaatte hoitajan kotiin.

Mielenkiintoinen dilemma. Hallitus patistaa kansalaisia tekemään uusia veronmaksajia mutta käytännössä pienituloisella työssäkäyvällä ihmisellä ei ole varaa tehdä lapsia koska hoitomaksut syö ison siivun palkasta eikä työnantajia kiinnosta joustaa työvuoroissa. 🤔 Helpommalla tosiaan pääsis ku heittäytyisi yhteiskunnan elätettäväksi eikä yrittäisi räpistellä mukana työelämässä.

Ei se ole aina kiinnostamisesta kiinni. Esim. jatkuvassa kolmivuorotyössä ei voi aamuvuoro lähteä ennen kuin iltavuoro tulee töihin ja koko systeemi ei voi olla jonkun työntekijän mieltymysten tai tarpeitten mukaan. Se työpaikka on kuitenkin useimmissa tapauksissa sen tehtävän työn vuoksi olemassa, ei sen takia, että  joku työllistyy. Jousto on hyvä asia, jos sitä voidaan kokonaisuutta sotkematta tehdä. 

Sanotaan nyt näin että mun vuorot olis aivan helppo suunnitella niin ettei tuu päällekkäisiä vuoroja miehen kans, mulla on muutenkin työvuorot ihan mitä sattuu kun on aamua ja iltaa ja välivuoroa kaikkee sekaisin samalla viikolla. Työvuorosuunnittelija orjallisesti toteuttaa aina saman porukan työvuorotoiveet ja dokauslomat ja muille laitetaan sit ne vuorot mitä jää.

Ap

Vai niin. No, sitten vain hakemaan uutta ja paremminpalkattua työtä.

Joo, viimeksi kun eilen katoin mollista niin meidän kunnassa oli 2 avointa työpaikkaa. 😏

Haet uusia töitä. Paremmin palkattua sellaista.

Ottaisin vastuuta lapsesta ja suu säkkiä myöten. Miten muka ei ole varaa hoitovapaaseen? Toinen käy kuitenkin täysipäiväisesti töissä.

Kaupan alalla töitä riittää. Mikset hae uutta työtä? Tai sovi keikkatyöstä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hommaatte hoitajan niille päiville kun ongelma on. Teidän tehtävännehän se on oman lapsenne hoito järjestää.

Niinpä. Ihmettelin myös, että miksi ap olettaa, että työnantaja olisi jotenkin vastuussa siitä, että heillä on lapsi. Työnantajaa kiinnostaa ainoastaan se, että ap, sinä ja sinun miehesi olette tekemässä työpaikoillanne tuottavaa työtä. Mikään muu ei kuulu työnantajille. Hommaatte hoitajan kotiin.

Mielenkiintoinen dilemma. Hallitus patistaa kansalaisia tekemään uusia veronmaksajia mutta käytännössä pienituloisella työssäkäyvällä ihmisellä ei ole varaa tehdä lapsia koska hoitomaksut syö ison siivun palkasta eikä työnantajia kiinnosta joustaa työvuoroissa. 🤔 Helpommalla tosiaan pääsis ku heittäytyisi yhteiskunnan elätettäväksi eikä yrittäisi räpistellä mukana työelämässä.

Ei se ole aina kiinnostamisesta kiinni. Esim. jatkuvassa kolmivuorotyössä ei voi aamuvuoro lähteä ennen kuin iltavuoro tulee töihin ja koko systeemi ei voi olla jonkun työntekijän mieltymysten tai tarpeitten mukaan. Se työpaikka on kuitenkin useimmissa tapauksissa sen tehtävän työn vuoksi olemassa, ei sen takia, että  joku työllistyy. Jousto on hyvä asia, jos sitä voidaan kokonaisuutta sotkematta tehdä. 

Sanotaan nyt näin että mun vuorot olis aivan helppo suunnitella niin ettei tuu päällekkäisiä vuoroja miehen kans, mulla on muutenkin työvuorot ihan mitä sattuu kun on aamua ja iltaa ja välivuoroa kaikkee sekaisin samalla viikolla. Työvuorosuunnittelija orjallisesti toteuttaa aina saman porukan työvuorotoiveet ja dokauslomat ja muille laitetaan sit ne vuorot mitä jää.

Ap

Vai niin. No, sitten vain hakemaan uutta ja paremminpalkattua työtä.

Joo, viimeksi kun eilen katoin mollista niin meidän kunnassa oli 2 avointa työpaikkaa. 😏

Katsot lähikunnista totta kai. Ja jos oman alan paikkoja ei ole, niin sitten kannattaa harkita uuden ammatin hankkimista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on sitten aika alkaa aikuistua ja ottaa vastuuta elämästään ja sen lapsen, jonka on maailmaan sattunut saattamaan. 

Niin tässä nyt juuri yritän kysellä vähän vinkkiä että mitä tämmöisessä tilanteessa olis järkevintä tehdä.... 🙄 Ei sulla olis jotain hyvää ideaa?

Onhan tässä jo monta ideaa sulle heitetty.

Ero ja yksihuoltajuus, jos 1600 € tulee. Mieti hetki kotona mitä sinusta tulee isona.

Vierailija kirjoitti:

Ottakaa ihan kynä ja paperia ja laskekaa kaikki tulot ja menot joita töihin palaamisesta tulee. Uskaltaisin veikata että kaupan alaln palkoilla ja 100km päiväkotimatkoilla (+ kaikki muut kulut mm. päivähoitomaksut, mahdollinen toinen auto, työpaikkaruokailu) työssä käynnistä ei jää mitään käteen. Miettikää vaihtoehtoisesti miten voisitte säästää lapsen jäädessä vielä kotiin. Esimerkiksi ostamalla vaatteita ja tarvikkeita kirpparilta, luopumalla mahdollisesta toisesta autosta. Voisitko tehdä satunnaisia vuoroja miehen vapaapäivinä? Oletteko hakenut kotihoidontuen lisät ja huomioinut ne laskelmiin? Voisitteko saada asumistukea?

Ja tärkein kysymys- haluaako kumpikaan teistä jäädä lapsen kanssa kotiin? 

Kaikki on laskettu, ja kuten sanoin niin vaikka mieskin haluais että jäisin vielä kotiin niin se vaan ei ole taloudellisesti mahdollista. Tulee konkurssi ja ulosotto.

Ostan nyt jo kaiken kirpparilta, toinen auto on pakollinen, ihan jo siksi että jos pitää viedä lasta vaikka lääkäriin. Tai käydä ruokakaupassa. Tai neuvolassa. Yhden auton taktiikka ei oikein toimi täällä missä lähimpään sairaalaan on yli 100km ja ruokakauppaankin 20km eikä julkista liikennettä ole.

Muuttakaa lähemmäs ruokakauppaa? Tai lähemmäs miehen työpaikkaa? Turhaan hirttäydytte asumaan siellä perämetsässä, tai kairassa.

Yksi mahdollisuus on ryhtyä perhepäivähoitajaksi. Näin saa hoidettua oman lapsensa ja siinä sivussa menee jonkun toisenkin lapset ja saa vähän lisätienestiä. Eikä tarvitse rampata töihin, kun työt tulee kotiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on sitten aika alkaa aikuistua ja ottaa vastuuta elämästään ja sen lapsen, jonka on maailmaan sattunut saattamaan. 

Niin tässä nyt juuri yritän kysellä vähän vinkkiä että mitä tämmöisessä tilanteessa olis järkevintä tehdä.... 🙄 Ei sulla olis jotain hyvää ideaa?

Onhan tässä jo monta ideaa sulle heitetty.

Joo, palkkaan jonkun opiskelijan hoitaan lasta. Odotas, eiku niin eihän meillä ollutkaan täällä kun ala- ja yläaste. Työtön kotiäiti vois kyllä löytyä kun syntyyhän täällä nyt sentään 5-15 lasta vuosittain, mutta mikä se kohtuullinen korvaus nyt sit kahdesta viikoittaisesta hoitopäivästä olisi?

Yhdellä autolla pärjää! Jos se kotiin jääminen on siitä kiinni että ei ole varaa ja pitää vielä olla toinen autokin. Mä olin vuoden ilman autoa täällä perämetsässä ja kahta reissua lukuunottamatta onnistui oikein hyvin. Varsinkin jos sun miehellä on vuorotyö niin sulla on auto välillä päivälläkin käytössä. Kaikki neuvola tms. ajat voi sopia oikein hyvin niille päiville kun mies on iltavuorossa ja auto sun käytössä. Samoin silloin voi käydä kaupassa ja vaikka tapaamassa kavereita.

Ainoa tilanne milloin autoa kaipaa on jos tulee äkillisesti kipeäksi. Jos oikein pahasti tulee niin taksilla pääsee. Joo, maksaa mutta se että vuodessa menee 100 € kahteen taksikeikkaan on huomattavasti vähemmän verrattuna että se auto seisoo siinä pihassa.

Sinuna laskisin uudelleen onko halvempaa jäädä kotiin ja luopua autosta kuin viedä lapsi hoitoon joko kauas vuorohoitoon tai sitten lähellä norm. hoitoon + toinen hoitaja niille päiville kun ei hoitoa ole.

Missä Suomessa on sellainen paikka että vuorohoitoon tulee matkaa 50km? Jossain käsivarressa? Onko sillä yksityisiä perhepäivähoitajia jotka olisivat valmiita joustamaan työajassaan? Tulee helposti saman hintaiseksi kuin kunnallinen hoito ja saisitte läheltä. Onko mitään hoitopaikkoja lähellä työpaikkaa? Voisiko tehdä sellaisen järjestelyn että viette tavalliseen päivähoitoon ja joku palkattu, esim. opiskelija hakee lapsen pois kun olette iltavuorossa, maksatte hänelle. 

Tällaisia keinoja käytettiin itse aikoinaan kun oli vuorohoidon tarvetta.

Miksi nämä ketjut menevät aina niin, että ap kertoo ongelmastaan, sitten muut koittavat keksiä ratkaisuja parhaansa mukaan, mutta ap ampuu kaikki yritykset alas tuhahtelemalla, ettei se ja se nyt mitenkään käy, koska se ja se syy. Älä kysy, jos et halua vastaanottaa minkäänlaisia neuvoja tai punnita mitään ehdotettuja vaihtoehtoja. 

Vierailija kirjoitti:

Haet uusia töitä. Paremmin palkattua sellaista.

Niin, etkä ole kuullut, että av-mammoille työnantajat tyrkyttävät hyvinpalkattuja töitä kotiin? Sinunkin pitää vain ymmärtää soittaa paikalliseen firma X:ään., niin siellä on varmasti jokin päällikön paikka 5000e palkalla vapaana. Niin yksinkertaista se on!

Vierailija kirjoitti:

Yhdellä autolla pärjää! Jos se kotiin jääminen on siitä kiinni että ei ole varaa ja pitää vielä olla toinen autokin. Mä olin vuoden ilman autoa täällä perämetsässä ja kahta reissua lukuunottamatta onnistui oikein hyvin. Varsinkin jos sun miehellä on vuorotyö niin sulla on auto välillä päivälläkin käytössä. Kaikki neuvola tms. ajat voi sopia oikein hyvin niille päiville kun mies on iltavuorossa ja auto sun käytössä. Samoin silloin voi käydä kaupassa ja vaikka tapaamassa kavereita.

Ainoa tilanne milloin autoa kaipaa on jos tulee äkillisesti kipeäksi. Jos oikein pahasti tulee niin taksilla pääsee. Joo, maksaa mutta se että vuodessa menee 100 € kahteen taksikeikkaan on huomattavasti vähemmän verrattuna että se auto seisoo siinä pihassa.

Sinuna laskisin uudelleen onko halvempaa jäädä kotiin ja luopua autosta kuin viedä lapsi hoitoon joko kauas vuorohoitoon tai sitten lähellä norm. hoitoon + toinen hoitaja niille päiville kun ei hoitoa ole.

Paitsi että taksiuudistuksen jälkeen joka kunnassa ei välttämättä ole taksia ainakaan iltaisin ja viikonloppuisin. Ai niin, voihan sen tilata naapurikunnasta, jossa siellä sattuu olemaan. Tai Helsingistä.