Mikä tekee elämästä elämisen arvoista?

Merkityksellisyys. Koostuu päämäärästä, yhteisöllisyydestä, arjen yläpuolelle kohoavista hetkistä ja omasta tarinasta.

(googlaa)

Mä lisään: rakkaus, hyvä ruoka, itsensä toteuttaminen, henkinen kasvu, tyytyväisyys ja itsensä kokeminen hyödylliseksi.

Vierailija kirjoitti:

Hyvät ihmissuhteet, lapset ja mieluisa tekeminen. Ja työ. Niistä on hyvä elämä tehty.

Ei riitä. Paljon jää puuttumaan.

Elät toisten kautta. Kun menetät lapset ja ihmissuhteet menee kiville, jäät orpona pyörittämään peukaloitasi.

Vierailija kirjoitti:

Merkityksellisyys. Koostuu päämäärästä, yhteisöllisyydestä, arjen yläpuolelle kohoavista hetkistä ja omasta tarinasta.

(googlaa)

Mä lisään: rakkaus, hyvä ruoka, itsensä toteuttaminen, henkinen kasvu, tyytyväisyys ja itsensä kokeminen hyödylliseksi.

Joo. En osaa löytää keinoja itseni toteuttamiseen. Miten se tapahtuisi? Itsensä hyödylliseksi kokeminen on myös välillä ihan äärimmäisen vaikeaa.

Ehkä nää vaikeudet liittyy häiriintyneen narsismin vaikutuspiirissä kasvamiseen, mutta aika sama sille, ne nyt tässä joka tapauksessa on, turha menneitä kaivella.

Ystävät. Se, että saa toteuttaa itseään ja tuntea olevansa tärkeä.

”To crush your enemies, see them driven before you, and to hear the lamentations of their women!”

- conan the barbarian

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Merkityksellisyys. Koostuu päämäärästä, yhteisöllisyydestä, arjen yläpuolelle kohoavista hetkistä ja omasta tarinasta.

(googlaa)

Mä lisään: rakkaus, hyvä ruoka, itsensä toteuttaminen, henkinen kasvu, tyytyväisyys ja itsensä kokeminen hyödylliseksi.

Joo. En osaa löytää keinoja itseni toteuttamiseen. Miten se tapahtuisi? Itsensä hyödylliseksi kokeminen on myös välillä ihan äärimmäisen vaikeaa.

Ehkä nää vaikeudet liittyy häiriintyneen narsismin vaikutuspiirissä kasvamiseen, mutta aika sama sille, ne nyt tässä joka tapauksessa on, turha menneitä kaivella.

Voi olla että sul nimenomaan täytyisi kaivella. Tuollaiset ongelmat liittyy suurempaan kokonaisuuteen jonka lähtökohdassa on se ongelman aiheuttaja. Et ehkä pysty irtautumaan siitä ajattelemalla vain, että turha menneitä on muistella. Se menneiden muistelemattomuus ja hyväksyminen on päämäärä, johon pääsee kun ymmärtää että miten se on suhun vaikuttanut.

ihan mihin vaan kirjoitti:

Vapaus

Vapaus rakastaa kaikkea - tekemällä muille tekee parhaiten saman myös itselleen.

Ap. kertoi itsestään, elämästään ja ajatuksistaan hyvin niukasti, mutta jos vastaan omasta puolestani, niin en en hahmota sitä tuolla tavalla, että onko elämäni "elämisen arvoista", vaan ajattelen, että olipa elämäni millaista vain, se on elettävä koska ei sitä omasta päätöksestä lopettaakaan saa.

Elämäni perusta on usko J.u.malaan, ja uskon elämäni jatkuvan kuoleman jälkeen. Tämänpuoleisessa elämässä, esim. juuri nyt, en ole hullaannuttavan onnellinen, mutta en myöskään hirvittävän onneton.

Faith kirjoitti:

Ap. kertoi itsestään, elämästään ja ajatuksistaan hyvin niukasti, mutta jos vastaan omasta puolestani, niin en en hahmota sitä tuolla tavalla, että onko elämäni "elämisen arvoista", vaan ajattelen, että olipa elämäni millaista vain, se on elettävä koska ei sitä omasta päätöksestä lopettaakaan saa.

Elämäni perusta on usko J.u.malaan, ja uskon elämäni jatkuvan kuoleman jälkeen. Tämänpuoleisessa elämässä, esim. juuri nyt, en ole hullaannuttavan onnellinen, mutta en myöskään hirvittävän onneton.

Tavallaan ihan hyvä ajatus, kiitos siitä. Itse ajattelen että saa tämän elämän lopettaakin, mutta toisaalta tiedän etten taida olla valmis sellaiseen. Mun on hirveän vaikea luottaa että elämä ns. kantaa vaikka kyllä kai se kantaa ja monessa mielessä tilanne on ihan hyväkin. Nyt on elämänmuutoksia lähitulevaisuudessa edessä, mutta vähän epävarmaa ja hämärää että miten jatkuu. En halua avata tilannetta enempää enkä jatkaa enää tätä keskustelua. Tuo Tabermannin runo oli hyvä, ehkä mä tulostan sen jääkaapin oveen.

Kuolemanpelko on ainut asia mikä pitää hengissä

Tietoisuus siitä, että paskasta on ennenkin noustu ja käyty sitte suihkussa. Enää ei tarvitse vaipua epätoivoon vaikka ei saa kunnioitusta, jonain päivänä asiat on taas paremmin.