Miksi mielenterveysongelmaisia ei kohdella niin kuin muita ihmisryhmiä?
Miksi mielenterveysongelmaisia ja muita mielenhäiriöisiä saa syrjiä ja pilkata avoimesti esimerkiksi täällä, mutta muista ihmisryhmistä ei saa sanoa yhtään poikkipuoleista sanaa? Miksi hullu-sanaa saa käyttää, mutta ei esimerkiksi n-sanaa? Samanlaista syrjintää mielenterveysongelmaiset ovat kohdanneet kautta aikojen kuin mustaihoiset ja silti kukaan ei välitä mielenterveysongelmaisia koskevasta syrjinnästä yhtä paljon! Tämä on erittäin epäreilua! Saman arvoisia ihmisiä mt-ongelmaisetkin ovat!
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
En ole kokenut syrjintää. Olen maanis-depressiivinen. Silti myönnän, että hätkähdän pipeässä lenkkeillessäni vastaan tulee ihminen, jolla jalat laahaa, kuola valuu, kädet vatkaa... Pidän vähän epäilyttävänä ja pelottavana, kunnes muistan, että ai niin... tuohan syö samoja neuroleptejä kuin minäkin. On vaan mitä todennäköisimmin ylilääkitty.
Kyllä. Itse olisin tismalleen samanlainen isommilla annoksilla. Ja silti hätkähdän ja mietin, että onkohan tuo vaarallinen... Asun myös hyvin lähellä sairaalaa ja tässä näitä säikyttäviä pyörii...
Olen aina saanut lääkärissä hyvää palvelua somaattisissa asioissa. Tultuani vastaanotolle kerron, et mun perussairaus on tämä, hoitotasapaino on tällä hetkellä tämä, käytössä oleva lääkitys tämä, avohoitokontaktini on tämä. Ja sitten se somaattinen asia käydään läpi.
Etkö todella ole koskaan kokenut minkäänlaista syrjintää, pilkkaa, vieroksuntaa tai mitään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
miksi mielenterveysongelmaisia ei päästetä töihin? esimerkiksi museovirastoon ei oteta työttömiä mielenterveyskuntoutujia töihin
Niin ja sitten valitetaan kun mt-ongelmaiset elää verorahoilla! No pakkohan se on kun ei huolita töihin!
huolisitko itse jos olisi työnantaja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenterveysongelmaisia on ympäristössämme enemmän kuin ymmärrämmekään. Kenelläkään ei riitä voimia tai aikaa kaikkien syrjimiseen.
Vain niitä voi syrjiä joissa mt-ongelmat näkyvät päälle.
Ei voi syrjiä sillä perusteella. Mielenterveysongelmalliset ovat samalla viivalla muiden kanssa. Yhtälailla heitä kohdellaan vastustaen kuten ketä tahansa ihmistä, joka kohtelee muita ihmisiä kaltoin, jos siitä on kyse. Tunnen adhd-aikuisia, ja heidän kanssaan ei ole mitään ongelmia, kun itsellä ei ole suhtautumisessa ongelmia kuullessaan sanan mielenterveysongelma. Ovat tavallisia ihmisiä, tai sitten moni ei-mielentervysongelmistaan kertova on mielenterveysongelmallinen.
Ei kukaan huomaa, että olen ongelmainen. Eivät syrji.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko narsistinen persoonallisuushäiriö mielenterveysongelma vai ei?
On se.
Palaa kommentointiin nro 2 ja selitä alapeukut.
Mistä tiedät, että kyseessä on narsisti? Ja kyllä, ei narsistiakaan saa syrjiä. Se ei ole syrjintää jos ei pysty toisen käyttäytymisen takia olemaan tekemisissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole kokenut syrjintää. Olen maanis-depressiivinen. Silti myönnän, että hätkähdän pipeässä lenkkeillessäni vastaan tulee ihminen, jolla jalat laahaa, kuola valuu, kädet vatkaa... Pidän vähän epäilyttävänä ja pelottavana, kunnes muistan, että ai niin... tuohan syö samoja neuroleptejä kuin minäkin. On vaan mitä todennäköisimmin ylilääkitty.
Kyllä. Itse olisin tismalleen samanlainen isommilla annoksilla. Ja silti hätkähdän ja mietin, että onkohan tuo vaarallinen... Asun myös hyvin lähellä sairaalaa ja tässä näitä säikyttäviä pyörii...
Olen aina saanut lääkärissä hyvää palvelua somaattisissa asioissa. Tultuani vastaanotolle kerron, et mun perussairaus on tämä, hoitotasapaino on tällä hetkellä tämä, käytössä oleva lääkitys tämä, avohoitokontaktini on tämä. Ja sitten se somaattinen asia käydään läpi.
Etkö todella ole koskaan kokenut minkäänlaista syrjintää, pilkkaa, vieroksuntaa tai mitään?
En kyllä koe. Olisko pitänyt? Luulen, että ihmiset pelkää ja vieroksuu ihmisiä, joiden kasvot on jähmeät lääkkeistä, ilmeitä on vaikea tulkita, saada kontaktia niin, että ihmistä voi tulkita. Luulen, että juuri se pelottaa ihmisiä, kuten sanoin.
Päinvastoin monet tuntuu pitävän mua keskimääräistä lahjakkaampana ja herkempänä vain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
miksi mielenterveysongelmaisia ei päästetä töihin? esimerkiksi museovirastoon ei oteta työttömiä mielenterveyskuntoutujia töihin
Niin ja sitten valitetaan kun mt-ongelmaiset elää verorahoilla! No pakkohan se on kun ei huolita töihin!
huolisitko itse jos olisi työnantaja?
Huolisin! Miksi en huolisi?
Tässäpä se paljastui! Palstapersut ovat kirjaimellisestikin ja itsemyönnettyinä mielisairaita. Enpä ole yllättynyt, kiva tietää että nämä ovat laitoksissa pois normaalien ihmisten luota oksentamasta öyhötystään eivätkä kadulla vapaana.
On mielenterveysongelmia ja mielenterveysongelmia. Sosio-ekonomisesti hyvin toimeentulevan burn-out on hyväksyttyä ja saikkua irtoaa ties kuinka pitkään. Köyhät laitetaan masentuneiden kirjoihin vaikka olisi ihan selkeästi fyysistä sairauttakin. Eipähän tarvitse vähiä resursseja tuhlata kaiken maailman luusereihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko narsistinen persoonallisuushäiriö mielenterveysongelma vai ei?
On se.
Persoonallisuushäiriöt eivät ole mt-ongelmia.
Työuupumus on vain harvoin puhtaasti työperäistä. T. Se maanis-depressiivinen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko narsistinen persoonallisuushäiriö mielenterveysongelma vai ei?
On se.
Persoonallisuushäiriöt eivät ole mt-ongelmia.
Ahaa. Olin väärässä siis. Olen itse epävakaa persoonallisuushäiriöinen ja olen kuvitellut, että kuulun mielenterveysongelmaisiin.
Mielenterveysongelmat ovat musta luonnollinen reaktio nykymaailman tilaan ja yhteiskuntaan. Tämä länsimainen elämäntyyli on melko luonnotonta eikä ihmisen aivot ole tottuneet kaikkeen informaatioähkyyn sun muuhun. Sit ihmetellään, miks ihmiset masentuu, uupuu ja sairastelee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko narsistinen persoonallisuushäiriö mielenterveysongelma vai ei?
On se.
Palaa kommentointiin nro 2 ja selitä alapeukut.
Mistä tiedät, että kyseessä on narsisti? Ja kyllä, ei narsistiakaan saa syrjiä. Se ei ole syrjintää jos ei pysty toisen käyttäytymisen takia olemaan tekemisissä.
Tiedän. Narsistivanhempi syrjiin lapsiaan aina, elleivät lapset suostu narsistin jatkeeksi. Selviytäkseen narsistin lapsena, on pakko syrjiä narsistia, luopua vanhemmastaan. Sama narsisti vahingoittaa kaikkia ihmisiä, jotka eivät häntä miellytä. Narsisti tekee isoa työtä tavoitteena uhrinsa syrjiminen. Mitä uhrien ja läheisten pitäisi sinun mielestäsi tehdä, etteivät lopulta syrjisi narsistia?
Siksi koska ihmisilllä on myös omia ongelmia ja miksi niitä yhdessä pohdita niin se vooi olla kulttuurissa ongelma että niistä pyritään vaikenemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole kokenut syrjintää. Olen maanis-depressiivinen. Silti myönnän, että hätkähdän pipeässä lenkkeillessäni vastaan tulee ihminen, jolla jalat laahaa, kuola valuu, kädet vatkaa... Pidän vähän epäilyttävänä ja pelottavana, kunnes muistan, että ai niin... tuohan syö samoja neuroleptejä kuin minäkin. On vaan mitä todennäköisimmin ylilääkitty.
Kyllä. Itse olisin tismalleen samanlainen isommilla annoksilla. Ja silti hätkähdän ja mietin, että onkohan tuo vaarallinen... Asun myös hyvin lähellä sairaalaa ja tässä näitä säikyttäviä pyörii...
Olen aina saanut lääkärissä hyvää palvelua somaattisissa asioissa. Tultuani vastaanotolle kerron, et mun perussairaus on tämä, hoitotasapaino on tällä hetkellä tämä, käytössä oleva lääkitys tämä, avohoitokontaktini on tämä. Ja sitten se somaattinen asia käydään läpi.
Etkö todella ole koskaan kokenut minkäänlaista syrjintää, pilkkaa, vieroksuntaa tai mitään?
Ehkä se riippuu ympäristöstä. Pikkukaupungissa osa asukkaita ovat paikallisen juoruakan mielestä hulluja, isossa kaupungissa ihmisiä kohdellaan enemmän ihmisinä, persoonasta riippumatta.
Mielestäni tavalliset ihmiset - siis ihan me kaikki - emme syrji mt-ongelmaisia. Kyse on vaan pelosta, mitä jos minäkin masennun ja "sekoan". Ihan oikeasti syrjivät tahot löytyvät sitten itse terveydenhuollosta. Ja koko yhteiskunnallisesta systeemistä.
Vierailija kirjoitti:
Mielenterveysongelmat ovat musta luonnollinen reaktio nykymaailman tilaan ja yhteiskuntaan. Tämä länsimainen elämäntyyli on melko luonnotonta eikä ihmisen aivot ole tottuneet kaikkeen informaatioähkyyn sun muuhun. Sit ihmetellään, miks ihmiset masentuu, uupuu ja sairastelee.
Höpsi länsimäisuneen. 50- luvulla oli heinää ja talo, läheisistä huolehdittiin. 60--70--luvulla tuli raha, humppatanssit ja rockki, välittävyys edellisissä sukupolvissa pysyi. Perinnöt saatiin ja infomarmaatioähky oli jo alkanut. Ähky oli samaa infoa, kuin edellisille sukupolville suunattu, lasten hyvinvointi. Ei kiinnostanut, kiinnosti raha ja vapaus, lapsista viis. Siinä lähtökohta masennuksille, kun vanhemmat ovat olleet liian itsekkäitä ja vain nauttineet täysistä tuista ja perinnöistä. Ei sellaiset sukupolvet ole halunneet välittää tulevien sukupolvien henkisestä hyvinvoinnista, kun raha ja omaisuus ovat vieneet vanhemmuuden tunteet.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni tavalliset ihmiset - siis ihan me kaikki - emme syrji mt-ongelmaisia. Kyse on vaan pelosta, mitä jos minäkin masennun ja "sekoan". Ihan oikeasti syrjivät tahot löytyvät sitten itse terveydenhuollosta. Ja koko yhteiskunnallisesta systeemistä.
Emme syrji. Eikä pelota mielenterveysongelmat, koska niitä voi nykyään tulla kenelle tahansa, tällä meno on tullutkin. Paljolti vaikeista tunteista selviää puhumalla oikean ihmisen kanssa, tai vaikka täällä. Pilleritasolle ei ketään haluaisi, koska ne siirtää tunteita, ei ratkaise niitä. Ratkaisut ovat omissa teoissa.
Olen. Miten ajattelit syrjiä mt-ongelmaista josta sitä ei huomaa?