Lue keskustelun säännöt.
Syitä miksi lopetit miehen/naisen tapailun?
Muistelin deittailuaikojani ja tuli mieleen yksi mies joka puhui taukoamatta itsestään tai saavutuksistaan. Tuntui että hän halusi vain jonkun jolla on korvat. Myös kaikki sanomani piti jotenkin vääntää niin että hän pääsi pätemään jostain.
Mies: Hei ootkos seurannut tuota (joku ajankohtainen asia)
Minä: Joo olenhan mä aika paljonkin, kyllä minusta....
Mies alkaa selittää juurta jaksaen mistä koko ajankohtaisessa jutussa on kyse vaikka juuri sanoin että olen seurannut sitä :DDD
Kommentit (9895)
Sai raivokohtauksia, joita vähätteli ja piti normaalina. Ei ymmärtänyt että mistä tahansa yhtäkkiä kilahtaminen saa toisen varpailleen ja se on ahdistavaa. Hänellä, maailman navalla, kun oli aina hyvä syy raivota tai vähintään käyttäytyä aggressiivisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No pakkohan se oli lopettaa kun se petti ja jätti vaikken kyllä edelleenkään tänä päivänäkään ymmärrä et millä hiton rahkeilla se matalalipidoinen piht..ari petti mua, kun kotona ois saanu vaik aamua iltaa. Hän oli itse niissä puuhissa hyvin vaatimaton osaamiseltaan, rohkeudeltaan, viitseliäisyydeltään ja jostain ihmeellisestä syystä häntä ärsytti se että hänen nuori kaunis terve hyväkroppainen tyttöystävä haluaa häntä ja tekee aloitteen. Sitten hän kuitenkin halusi antaa itsestään muille sellasen naistenkaataja, kylän komein hurmuri kuvan, jonka perässä naiset juoksee. Aivan käsittämätöntä. Saat..nan naistennaurattaja.
Tämä. Mietin hetken et oonks itte kirjottanu tämän, mut en oo.
Mulla ihan samankaltanen kokemus vuosikymmen sitten. Oltiin 26-30 ikävuosilla, ihastuin siihen naistennaurattajatyyppiin joka anto ymmärtää että on tässä ehtiny naisia kaatamaan ja esitti jotain kulmakunnan tavoitelluinta poikamiestä jolla ois jono daameja ulos asti. Oltiin molemmat terveitä, nuoria, liikunnallisia, ihan ok näköisiä itsestään huolta pitäviä jne eli voisi kuvitella et mikään ei estä etteikö petipuuhat maistuis.
Aluksi meni ihan ok vaikkakin aina samalla sapluunalla melko pikaseen ja se siitä sitte. Hyvin nopeasti, siis muutamien kk jälkeen hän ei tehnyt itse enää juurikaan fyysisiä aloitteita, muutaman viinilasin jälkeen 1-2 kuukaudessa ehkä joo vaivautui hätäseen hyvin perussettiin, lähinnä tyydytti omat tarpeet ja luuli että oon tyytyväinen. Ei koskaan kysynyt mitä minä haluaisin tai onko kaikki hyvin ja jos yritin ottaa puheeksi et mieli tekis vähän useemminkin niin hän kiusaantui ja alko selittää jotain raskaasta työstä ja et häntä ärsyttää kun kinuan kokoajan. Kiusaantui kun huomas et yritän lähestyä, torjui minut useasti ennenkuin en sitten uskaltanut enää tehdä aloitetta koska se tuntui aivan hirveälle kun itse olisin kaivannut kamalasti hellyyttä, hellittelyä, fyysistä läheisyyttä joka lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja kropa huuti tyydytystä. Tuntui et halkean raivosta kun hänellä ei ilmekään värähdä, tiuskii vaan et selkä on kipee, päähän koskee ei jaksa nyt aikanen herätys...
Kuitenkin oli ihan sitä mieltä et vuoden seurustelun jälkeen mentäs kohta naimisiin ja halusi perheen jne.
Tuntui kun olisin tullut huijatuksi ja tunnen vieläkin ihan epäuskoa kun muistelen sitä ristiriitaa minkä kuvan antoi itsestään kaikille muille ja mikä hän sitten loppupelissä oli. Suhde hiipui ja jatkuva emotionaalinen ja fyysinen puutostila johti kiukkuun ja ärtyisyyteen, hän petti minua, jäi kiinni heti ja erosimme.
Ei huonon selkänsä takia saanut leikattua varpaankynsiään,oli pitkät ja terävät kuin petolinnulla. Pillussa koko ajan joku ongelma,kusitulehdus tai hiivatulehdus,ei paljon pantu mutta suihin kyllä otti innokkaasti miksi varmaan niin kauan kestinkin.
Hengitys haisi mädille hampaille 🤮
Vierailija kirjoitti:
Ei sytyttänyt vaikka järkiratkaisu olisi ollut jatkaminen.
Jos ei sytytä, niin kyllä lopettaminen on järkevin ratkaisu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehellä oli edunvalvoja sekä ex-avovaimo vankilassa. 2 suurta punaista lippua.
Vierailija kirjoitti:
Sai raivokohtauksia, joita vähätteli ja piti normaalina. Ei ymmärtänyt että mistä tahansa yhtäkkiä kilahtaminen saa toisen varpailleen ja se on ahdistavaa. Hänellä, maailman navalla, kun oli aina hyvä syy raivota tai vähintään käyttäytyä aggressiivisesti.
Joo aivan hämmästeli että eikö saa koskaan muka suuttua. No, alkaahan se vähän ahdistamaan jos suuttuminen on lähes päivittäistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei arvostanut, ei kuunnellut. Minun tehtävä oli vain ihailla häntä ja hänen tekemisiä.
Tämän pätee ainakin 70% miehistä. Minä, minä, minäminäminä....
Sellaiset naisinkkeliulinat sitten sieltä.
Mies oli lähes aina juovuksissa kun tapasimme.
Puhui jatkuvasti existään,kaipaavastikin.
Kun tuli luokseni toi jonkun keräyspullan,itse ostin ruoat.Makaili vain sohvalla vaikka ehdotin ruonlaittoa yhdessä.
Huono seksi.
Tyhmyys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kysyin alussa mieheltä muutamia kysymyksiä...kuten onko vapaa, montako liittoa takana, onko lapsia ja alkoholinkäytöstä.
Myöskin asumiskuviot kyselin.
Mutta mitä ihmettä, mies ei kysynyt koskaan mitään minulta...siis ei mitään.
Silloin ajattelin, että eipä taida häntä minun asiat kiinnostaa piirun vertaa.
Vain se...milloin saisi pi..ua.
Kiitos ei jatkoon tuollainen umpitollo jo alkumetreillä.
Naisistakin löytyy samanlaisia. Minä kyselin ummet ja lammet ja nainen ei koskaan mitään. Hermostui kuitenkin siitä kun minua ei kuulemma kiinnosta hänen asiansa mielestään tarpeeksi ja samassa riidassa sitten vielä löi silläkin kun laitoin takaisin että minähän se tässä yksin asioita kyselen, että no minun kysymykseni ovat tietenkin kaikki typeriä. Ja seksiä olisi pitänyt vaan kovasti olla. Uskokaa tai älkää mutta jotkut miehetkin on ihmisiä joiden haluihin vaikuttaa tunnepuolen jutut eikä mitään automaattipanokoneita.
Vierailija kirjoitti:
Oharit kirjoitti:
Suuteli ihan älyttömän huonosti. Yhdet treffit riitti.
Mies joka ei osaa suudella ei osaa panna.
Tämän viisauden bongasin jostain aikoja sitten. Ja on muuten totta. Se on selvä merkki ettei kannata nähdä vaivaa mennä pidemmälle.
Ei pidä paikkaansa. Olin yhdessä tyypin kanssa joka ei pitänyt suutelemisesta ja sen kyllä huomasi mutta kaikki muu lakanoiden välissä täydellistä. Tykkäsin myös hänen ominaistuoksuaan. En ikinä ollut sellaista kokenut enkä sen jälkeen. On ollut hyviä suutelijoita mutta täysin itsekeskeisiä sängyssä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lopetin noin 15 vuotta vanhemman FWB-miehen kanssa tapailun heti kun hän kertoi rakastavansa minua. En halunnut esiintyä ko. tyypin kanssa edes julkisesti yhdessä, kun oli jo 5-kymppisenä liian papparaisen näköinen itseeni verrattuna.
Hän puhu kokoajan,ei kuunnellut yhtään.Sanoin tästä suoraan muutamasta,ystävälliseen sävyyn että on kohteliasta myös kuunnella toista.Ei auttanut.Totesin et ollaan vaan kavereita,mulla ei oo mitään romanttista kiinnostusta häneen.Se oli hänelle ok.
Viikon päästä sain postissa monisivuisen kirjeen jossa vannottiin rakkautta muhun.Mä viestitin puhelimella et kiitos kirjeestä,mut mulla ei oo häntä kohtaan.Kysyi saako silti kirjoittaa kirjeitä mulle.Sanoin että jos välttämättä tahtoo niin kyllä kai..kirjoitteli itekseen mulle jonkunaikaa,jatko siis sitä itsekseen puhelua ja itestään puhumista kirjemuodossa.
Ei sitten tavattu enää sen jälkeen ees kavereina,välillä viestitti omia kuulumisiaan ja laitto jotain omia kuviaan mulle vaik en ollu pitäny mitään yhteyttä.
Mielenkiintoinen tapaus...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seurustelin jonkin aikaa, muutaman kuukauden, itseäni selvästi nuoremman naisen kanssa (olin 40v), ihan söpö päällepäin, korkeat akateemiset yliopistolliset loppututkinnot, älykäs, hyvä "paneen", antavainen, varmasti monen miehen toiveuni.
Loppui, koska oli täysin tunnekylmä, ei mitään inhimillistä lämpöä tai kontaktia, karvoitus rehotti valtoimenaan, minä minä minä...
No, nyt on vielä parempi nainen, ollut jo 13v.
Ei mulla muuta.
Useammankin suhteen joutunu lopettaan, kun nainen olikin pettymys
-bmi nousi puolessa vuodessa yli 20
-salatupakoitsija
-kyylät vanhemmat
-välimatka
-lahnahtava
-lapsiaddikti