Minulla on narsistinen persoonallisuus. Haluatko tietää jotain?

Vierailija kirjoitti:

älä takerru minuun kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

älä takerru minuun kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

älä takerru minuun kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

älä takerru minuun kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

älä takerru minuun kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sinun narsistinen persoonallisuushäiriösi pitäisi kiinnostaa ketään? Et ole mitenkään mielenkiintoinen, eikä sinussa ole viihdearvoa. Sinun huomionhakuisuutesi on väsynyttä ja rasittavaa.

Miksi haaskaisin aikaani keskinkertaisuuksiin?

:D Aika väsynyt on yrityksesikin. Parempaa onnea ensi kerralle!

Mikä väsynyt pers'reikä vastaus tuo oli? Etkö tosiaan kykene parempaan?

Olen pettynyt panokseesi. Herätys! Vähän yritystä nyt siellä!

...kohta tulee raivo! Se on aika kömpelö loukkaamaan, koska ei tajua mikä loukkaa.

Huijasiko ap. aloituksessaan? Kun pyöritys alkaa, sen pitäisi pystyä vastaamaan ja hallitsemaan tilannetta. Ei se mikään narsisti ole, vaan heikkolahjainen pellehyppääjä!

Hähä! :D

Nimenomaan, räkänokka.

Menikö tunteisiin?   :DD

Ei, se oli toteamus. Nokkela ylenkatseesi menee metsään, toistuvasti, mikä tarkoittaa kuten joku yllä totesi, että äly ei riitä kompensoimaan puuttuvaa osaa.

Väitätkö tämän ketjun edustavan suurta älyllistä ajatuksenvirtaa? Taidat olla todella hajuton, mauton ja väritön. Ketju on kiduttavaa raahautumista ja väsynyttä läppää. Miksi et yritä edes panostaa tähän?  Haaskaat vain aikaamme. Surkea esitys.

Miksi edes vaivauduit tekemään aloituksen, jos et edes yritä saada tätä kunnolla lentoon?

...ihan btw, mistä tässä riidellään ja miksi? Mä en oo tästä kirjoittanut kuin tuon ensimmäisen vastauksen, jossa toivotin parempaa onnea. t. AP

En ole kiinnostunut sinun toivotuksistasi, vaan tämän paskaketjun huonosta tasosta. Tee jotain! Olethan sinä ap. ja ketjun idea on syntynyt sinun älynväläyksestäsi.

Mikä on tämän ketjun tarkoitus? Antaa sinulle ansiotonta arvonnousua ja tarpeetonta huomiota? Et ole uskottava!

Epäilen suuresti sinun tarkoitusperiäsi ja rehellisyyttäsi. Onko tämä kupla, vai vedätys?

Okei. Entä mikä on sinun motiivisi osallistua epäuskottavaan ja huonotasoiseen vedätysketjuun?

Täällä on tylsää ja odotin tämän olevan mielenkiintoinen ketju. Erehdyin ja petyin pahemman kerran. Aloituksessa annoit ymmärtää, että tästä muodostuu todella värikäs ja oivaltava keskustelu. Toisin kävi.

Et osannut, ap:n roolissa, hallita keskustelun suuntaa, eikä sinulla ollut mitään annettavaa. Ajan haaskausta koko ketju.

Nyt olen jopa enemmän tympääntynyt, kuin alussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikset tunge päätäsi anukseen ja jätä sitä sinne??

Miksi tekisin niin?

Vierailija kirjoitti:

Mitä teet työksesi?

En tällä hetkellä mitään.

Vierailija kirjoitti:

Kärsitkö laiminlöynnistä, väkivallasta tai kylmästä kohtelusta lapsena?

Noista ainoastaan viimeksi mainitusta. Lapsena minua kohdeltiin todella kontrolloivasti ja rajoittavasti. Olisin toivonut, että minua oltaisiin mieluummin laiminlyöty.

Mulla on joskus nuorempana todettu narsistisia piirteitä ja mun lapsuus oli myös hyvin kurinalaista. Tiukat rajat oli ja rangaistukset, usein lyöminen, jos ei totellut tai kyseenalaisti säännöt. Mutta sitten oli sitäkin, että ei ollut sitä lämmintä, minusta kiinnostunutta yhteyttä vanhempiin ja tunsin olevani pohjattoman yksinäinen ja hylätty. Varsinkin kun siskoni syntyi paljon minun jälkeeni ja häntä kohdeltiin täysin eri tavoin. Lempeämmin ja kiinnostuen. On vieläkin vanhemmille se kaikkein rakkain ja se näkyy kaikessa. Uskon, että narsismini on tuon perua. Ei ihminen oikein osaa antaa sellaista, jota ei ole itse saanut. Kova tarve minulla on pitää omia puoliani aina ja hätä, että tulenko kuulluksi ja pidetäänkö muita minua tärkeämpänä ja parempana. Jostain syystä usein jäänkin keskusteluissa varjoon ja silloin luurangot hyppäävät kaapista ja aggressiot nousevat. Nämä varmasti näyttäytyvät muille narsistisena käyttäytymisenä. Kun ihminen on sisältä rikki, se kyllä näkyy myös ulos.

Hmmm... Narsisti ei jää keskusteluissa varjoon. Annat nyt hieman sellaisen kuvan, että sisäinen rikkinäisyyden tunne on narsismia. Ei narsisti noin tunne. 

Hmmm.... No ehkä se psykologi, jonka luona olin käynyt jo kolme vuotta kolme kertaa viikossa erehtyi. Sinähän tunnet minut niin hyvin ja varmasti alankin, että osaat sanoa, että miten on.

Veetuile sen minkä veetuilet, mutta yrität esittää narsismin jonain muuna kuin se on. Eli et itse tunnista tai tunnusta narsismin todellisuuta, sitä että narsistit vahingoittavat muita ihmisiä. Kaikissa vastauksissasi näen välttelyä ja asian kaunistelua: "Käyttäydyn ihan normaalisti" etc. etc.

Olen joutunut olemaan elämässäni tekemisissä 3 narsistin kanssa, ja tullut siihen tulokseen että heidän syvintä tunnemaailmaa luotsaa häpeä. He kohtelevat hyvin julmasti ihmisiä, joista he kokevat että he ovat jotenkin nolanneet narsistin. Lisäksi he projisoivat omaa häpeäänsä todella rankasti muihin; heille rankin ase on myös häpäisy.

En tiedä, mutta luulen että jokin osa tuota narsistin kuvittelua että hänestä pidetään pohjautuu kyllä aika rankasti siihen, että persoonaltaan normaalit ainakin alitajuisesti hoksaa miten narsistin kanssa "tulee toimeen".

Viime viikolla juuri sanailin oikein nokkelasti esimieheni kanssa, hienovaraisesti kehuin hänessä asioita joihin hänen suuruudenkuvitelmat (yksi narsismin piirre, pidetään itseään poikkeuksellisena ja tämä saattaa joillain mennä niin pahasti yli että kuvitellaan esim että koska tuntee tiettyjä ihmisiä niin on esim. valtion turvallisuuden kannalta erityinen, supon papereissa tai jotain muuta, mikä on ehkä jopa vähän kliinisen tuntuista) osuu. Hän oikein kehräsi ja oli ihan uskomattoman nolo. Normi-ihmisen olisin pudottanut oksaltaan, mutta narsistista hyötyy parhaiten kun pelaa hänen pelejään. Eikä oikeastaan jaksa uskoa mitään mitä hän sanoo sinusta tai muista ihmisistä. Se on aina manipulaatiota, oli positiivista tai negatiivista.

Mutta häpeä, onko se ap sinullekin merkittävä tunne elämässä?

Laamasella oli miellyttävä puheääni. Pahannäköinen oli ja rikollinen, mutta ääni oli kuulemma erityisen miellyttävä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko sulla mitään vakaumusta tai uskontoa?

Mitkä on sun arvot?

Mitä rakkaus susta on?

On, olen kristitty. Perustan moraalini ja arvoni pitkälti uskontooni. En ole varma, ymmärränkö rakkautta tai pystynkö edes rakastamaan ketään, mutta pyrin uskoni takia noudattamaan yleisen lähimmäisenrakkauden periaatteita.

Ja sitten Sannille kuraa niskaan ”liekeissä”😉

Vierailija kirjoitti:

Olen joutunut olemaan elämässäni tekemisissä 3 narsistin kanssa, ja tullut siihen tulokseen että heidän syvintä tunnemaailmaa luotsaa häpeä. He kohtelevat hyvin julmasti ihmisiä, joista he kokevat että he ovat jotenkin nolanneet narsistin. Lisäksi he projisoivat omaa häpeäänsä todella rankasti muihin; heille rankin ase on myös häpäisy.

En tiedä, mutta luulen että jokin osa tuota narsistin kuvittelua että hänestä pidetään pohjautuu kyllä aika rankasti siihen, että persoonaltaan normaalit ainakin alitajuisesti hoksaa miten narsistin kanssa "tulee toimeen".

Viime viikolla juuri sanailin oikein nokkelasti esimieheni kanssa, hienovaraisesti kehuin hänessä asioita joihin hänen suuruudenkuvitelmat (yksi narsismin piirre, pidetään itseään poikkeuksellisena ja tämä saattaa joillain mennä niin pahasti yli että kuvitellaan esim että koska tuntee tiettyjä ihmisiä niin on esim. valtion turvallisuuden kannalta erityinen, supon papereissa tai jotain muuta, mikä on ehkä jopa vähän kliinisen tuntuista) osuu. Hän oikein kehräsi ja oli ihan uskomattoman nolo. Normi-ihmisen olisin pudottanut oksaltaan, mutta narsistista hyötyy parhaiten kun pelaa hänen pelejään. Eikä oikeastaan jaksa uskoa mitään mitä hän sanoo sinusta tai muista ihmisistä. Se on aina manipulaatiota, oli positiivista tai negatiivista.

Mutta häpeä, onko se ap sinullekin merkittävä tunne elämässä?

Ja kahden kanssa olen ollut sen verran läheinen että tiedän, että vanhemmat ovat kasvattaneet häpeän kautta. Eli on naurettu ja vähätelty ja mitätöity. Itkulle naurettu, turvan ja rakkauden tarpeelle hekoteltu (lapsi eksyy, itkee, odottamassa on lapsen hädälle ja hölmöydelle naureskeleva perhe) jne. Häpeän käsittely ja itsetunnon kehitys jää lapsen tasolle.

Eli niin sanottu "vahva itsetunto" on sitä että lapsesta asti on pitänyt esittää sitä vahvaa. Se on artefakti ja hökkeli. Ja sitä narsismi ylläpitää vimmalla. Kuka yrittää tehdä siihen särön (nolaus, vitsi, jne) niin narsisti taantuu lapseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko sulla mitään vakaumusta tai uskontoa?

Mitkä on sun arvot?

Mitä rakkaus susta on?

On, olen kristitty. Perustan moraalini ja arvoni pitkälti uskontooni. En ole varma, ymmärränkö rakkautta tai pystynkö edes rakastamaan ketään, mutta pyrin uskoni takia noudattamaan yleisen lähimmäisenrakkauden periaatteita.

Ja sitten Sannille kuraa niskaan ”liekeissä”😉

Ts. Uskoon pärähtänyt, tekotaiteilija ( ei menestynyt) joutui mideroijaksi vauvalle, ja huomiohuoraa ja ”lähimmäisen rakkaus taattua”.

Katkera räkänokka, thats it.

Narsismi on yhtä kuin sosiaalinen älykkyys, jota jokainen työnantaja työntekijältä edellyttää.

Vierailija kirjoitti:

Narsismi on yhtä kuin sosiaalinen älykkyys, jota jokainen työnantaja työntekijältä edellyttää.

No, ei. Narsistin palkkaus on pahin virherekrytointi, jonka yritys voi tehdä. Se oman kuvan varjelu (taitavasti) yleensä johtaa niiden oikeasti hyvien ja arvokkaiden työntekijöiden uupumiseen ja koko ilmapiirin tulehtumiseen. Varsinaista syntipukkia ei välttämättä saada kiinni vuosiin. Olisi hienoa jos narsistit keskittyisi vaikka leikkimään sormiväreillä ja hakemaan kelalta varhaiseläkkeen, tekisivät palveluksen kansantaloudelle.

Miksi valehtelet? Oikea narsisti ei koskaan tunnustaisi olevansa narsisti, koska hehän ovat omasta mielestään virheettömiä eli ei siis voi olla narsismiakaan. Esim. minun tuntemani narsisti näki aina vikoja toisissa ja oli omasta mielestään täydellinen ihminen ilman virheitä. Hänen mielestään mieluummin kaikki muut olivat narsisteja mutta ei hän.

Vierailija kirjoitti:

Narsismi on yhtä kuin sosiaalinen älykkyys, jota jokainen työnantaja työntekijältä edellyttää.

Höpö höpö narsistit ovat itseasiassa aika yksinkertaisia.

Vierailija kirjoitti:

Oikea narsisti ei pysty syvällisiin pohdintoihin itsestään. Oikea narsisti syyttää aina muita, eikä todellakaan tunnista itsessään narsismin piirteitä ja varsinkaan tunnusta sitä muille.

Minullakin kävi mielessä, että tässä voi olla kyseessä jokin muu häiriö tai aleksitymia tai muu vastaava.

Mutta toisaalta - ap korostaa jatkuvasti sitä, että hän on vähän parempi kuin muut narsistit. Ap kirjoittaa, että hän hillitsee itsensä, ei ole aggressiivinen, ei suutu. Hän pitää "narsistisesti käyttäytyviä" ihmisiä huvittavina ja koomisina. Ehkä hän onkin narsisti, joka on myöntänyt asian itselleen? Vakuuttelu oman itsen paremmuudesta muihin narsisteihin verrattuna kuulostaa minusta ihan siltä itseltään, narsismilta. 

Musta on hassua kun narsisti kuvittelee olevansa jotenkin hieno ihminen, kun on narsisti. Kuka tahansa voisi alkaa käyttäytyä narsistisesti jos olisi kiinnostusta olla urpo.

Mutta narsistilta puuttuu ne samat persoonallisuuden plastisuudet, värit ja ulottuvuudet mitä normaaleilla ihmisillä on. Narsisti ei uskalla heittäytyä, tai edes pysty. Ei pysty kehittyä kokonaisvaltaisesti ihmisenä jne. Mutta ehkä he eivät edes ymmärrä näitä ulottuvuuksia. Luolassa kasvaneet luulee että luola on koko maailma. Ja vieläpä paras mahdollinen sellainen. Säälin.

Miksi kaltaisesi nostavat järjettömän riidan maitolasin kaatumisesta mutta eivät ole milläänsäkään jos käytte itse pettämässä ja puoliso suuttuu? 

Ennen kuin haukutaan maan rakoon niin kai te ihmiset älyätte että narsismi ei ole valinta vaan sairaus? Se, että AP on tietoinen tästä on hyvin harvinaista. Johtuu siitä että narsisti ei näe itsessään mitään vikaa.

Tykkäätkö paska/pieru jutuista? Piereskeletkö julkisesti? Tai piereskeletkö "salaa" ihmisten keskuudessa ja yrität laittaa kaiken jonkun toisen syyksi?

Vierailija kirjoitti:

Ennen kuin haukutaan maan rakoon niin kai te ihmiset älyätte että narsismi ei ole valinta vaan sairaus? Se, että AP on tietoinen tästä on hyvin harvinaista. Johtuu siitä että narsisti ei näe itsessään mitään vikaa.

On se osittain myös valinta, usko tai älä. 

En tiedä onko ap trolli vai oikea narsisti. En usko että on täysin mahdotonta että narsisti ymmärtää oman laatunsa, onhan näitä kirjojakin kirjoittaneet narsistit itsesään, esim Sam Vaknin.

En tuomitse narsismia sen paremmin kuin psykopatiaakaan, kunhan elävät yhteiskunnan sääntöjen mukaan. En tiedä onko niitä edes mahdollista aikuisiällä parantaa. Tunnen useampia ihmisiä, joilla on joitakin tällaisia piirteitä, ehkä kaksi sellaista jotka luultavasti täyttäisivät diagnostiset kriteerit. Toinen oli esimieheni, jota kohtaan en juurikaan koe sääliä enkä nykyisin vihaakaan, mutta hänelläkin oli omat ystävänsä jotka luultavasti painottavat niitä karismaattisia ominaisuuksia enemmän. Toinen oli jonkunlainen seurustelukumppani, häntä oikeastaan empatisoinkin vähän kun lakkasin vihaamasta. Tiedän ettei hän kykene vastavuoroisuuteen, mutta oikeastaan se on lähinnä surullista, koska maailmansa on aika ohut ja lattea. Kumpikin lienee aiheuttanut lähipiirissään tuskaa, mutta esim puoliso on aina oma valinta, vaikka olisi narsistinenkin. Useammin kuin kerran kyse on varmasti ollut siitä, että narsisti omalla tavallaan vastaa myös jollakin tapaa ongelmaisen puolison tarpeisiin. Ja tottahan on, että narsistit osaavat ruokkia myös vähemmän narsististen ihmisten narsisimia alkuvaiheessa, kun vielä kokevat että heidän ystäviensä ja puolisoidensakin tulee ollla poikkeuksellisia ihmisiä.

Kaikilla tuntemillani kuitenkin nuo narsistiset piirteet ovat ennen pitkää haitanneet menestystä (varmasti tästä maailmassa on poikkeuksiakin). Eli kyllä se paisuneen egonsa murskaaminen kannattaa, vaikka uskoisikin omaan erityisyyteensä.

Kuulostat hieman exältäni. On oikeastaan vain yksi asia, joka hieman kiinnostaa, mutta en tiedä onko sinulla siihen vastausta (teetkö itse samaa).

Kenelle kerrot tarinoita? Itsellesi vai kuulijalle, molemmille? Mitä hyötyä on siitä, että kertoo aina uudestaan ja uudestaan muokattua tarinaa, jonka vastapuolikin tietää valeeksi (esimerkiksi sinällään kiistaton tilanne, jossa molemmat ovat olleet)?

Uskotko, että toinen jossakin kohtaa vain hyväksyy valeesi vai uskotko siihen itse?

Vierailija kirjoitti:

Ennen kuin haukutaan maan rakoon niin kai te ihmiset älyätte että narsismi ei ole valinta vaan sairaus? Se, että AP on tietoinen tästä on hyvin harvinaista. Johtuu siitä että narsisti ei näe itsessään mitään vikaa.

Narsisti voi olla vaikka maisteri, joten kyllä ne tietää mitä ei saisi tehdä. Valitsevat kuitenkin tehdä väärin.