Mitä eroa on rahkalla, viilillä, jugurtilla jne?

Olen noiden suurkuluttaja (tai no, rahkaa en käytä kuin pääsiäisenä pashaan), mutta en osaa aavistella muuta kuin että niiden valmistustavat ovat erilaisia ja niissä on erilaiset määrät rasvaa. Viiliä osaisin tehdä itsekin, noita muita en. Käyttömahdollisuuksissakin on eroja: smetana ja (rasvaisempi) jugurtti kestävät kuumentamista ja ovat hyviä ruuanlaitossa. Kermaviilistä ja ranskankermasta saa kylmiä kastikkeita, mutta muuten viilit eivät käy kokkailuun. 

Hapate on omansa jokaisessa.

Käyttäjä2079 kirjoitti:

Olen noiden suurkuluttaja (tai no, rahkaa en käytä kuin pääsiäisenä pashaan), mutta en osaa aavistella muuta kuin että niiden valmistustavat ovat erilaisia ja niissä on erilaiset määrät rasvaa. Viiliä osaisin tehdä itsekin, noita muita en. Käyttömahdollisuuksissakin on eroja: smetana ja (rasvaisempi) jugurtti kestävät kuumentamista ja ovat hyviä ruuanlaitossa. Kermaviilistä ja ranskankermasta saa kylmiä kastikkeita, mutta muuten viilit eivät käy kokkailuun. 

Voihan vaikka jugurtissa ja viilissä olla sama rasvapitoisuus, mutta rakenne on aivan erilainen. Olisiko syynä erilainen hapatebakteeri?

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä2079 kirjoitti:

Olen noiden suurkuluttaja (tai no, rahkaa en käytä kuin pääsiäisenä pashaan), mutta en osaa aavistella muuta kuin että niiden valmistustavat ovat erilaisia ja niissä on erilaiset määrät rasvaa. Viiliä osaisin tehdä itsekin, noita muita en. Käyttömahdollisuuksissakin on eroja: smetana ja (rasvaisempi) jugurtti kestävät kuumentamista ja ovat hyviä ruuanlaitossa. Kermaviilistä ja ranskankermasta saa kylmiä kastikkeita, mutta muuten viilit eivät käy kokkailuun. 

Voihan vaikka jugurtissa ja viilissä olla sama rasvapitoisuus, mutta rakenne on aivan erilainen. Olisiko syynä erilainen hapatebakteeri?

Hapate tosiaan on eri. Hapate ei aina ole bakteeri, se voi olla myös hiiva tai bakteerin ja hiivan seos, kuten kefiirissä.

Erilaiset bakteerit ja käymisajat.

Ainakin yhteistä niille on, että nuo kaikki ovat mätää maitoa. Yäk!

Käyttäjä2079 kirjoitti:

Olen noiden suurkuluttaja (tai no, rahkaa en käytä kuin pääsiäisenä pashaan), mutta en osaa aavistella muuta kuin että niiden valmistustavat ovat erilaisia ja niissä on erilaiset määrät rasvaa. Viiliä osaisin tehdä itsekin, noita muita en. Käyttömahdollisuuksissakin on eroja: smetana ja (rasvaisempi) jugurtti kestävät kuumentamista ja ovat hyviä ruuanlaitossa. Kermaviilistä ja ranskankermasta saa kylmiä kastikkeita, mutta muuten viilit eivät käy kokkailuun. 

Mä käytän kermaviiliä kuumiinkin ruokiin, lihamurekkeeseen. Ja laitan mustikkapiirakkaankin.

Miksi ei kävisi kuin kylmiin???

Myös valmistusprosessi on noissa erilainen.

Ajattelin kirjoittaa tähän, mitä eroa noilla on, mutta löytäähän nuo tiedot jokainen halutessaan.

Ohis. Kestääkö rahka kuumennusta? Mietin justiin, mitä tehdä parista rahkapurkista, joissa on kuukauden vanha päiväys. Ei jotenkin enää huvittais tehdä marjarahkaa niistä. Voisko käyttää vaikka leivän tekoon?

Uppista

Vierailija kirjoitti:

Ohis. Kestääkö rahka kuumennusta? Mietin justiin, mitä tehdä parista rahkapurkista, joissa on kuukauden vanha päiväys. Ei jotenkin enää huvittais tehdä marjarahkaa niistä. Voisko käyttää vaikka leivän tekoon?

Onhan rahkapiirakkaa olemassa.

ap.