Lue keskustelun säännöt.
Te noin 4-kymppiset, onko teidän elämä 'seesteistä'?
05.10.2018 |
Nuorena kuvittelin että 4-kymppisenä vietän seesteistä ja rauhallista elämää mutta ei mennyt ihan noin. Olen enemmän sekaisin kuin teininä.
Oon naimisissa ja on lapsia ja työpaikka mutta muuten, voi hyvänen aika... Olen ihan järjettömän ihastunut toiseen mieheen. Itken tämän miehen takia 2-3 kertaa viikossa, suutun ja kiukuttelen kuin pikkukakara. Koko ajan on puhelin lähellä että jos vaikka tämä mies laittaa viestiä ja tosiaan jos ei joka päivä kuulu niin suutun ja itken. Kuitenkin heti kun yhteyttä ottaa olen kuin sulaa vahaa...
Miten ihmeessä tässä näin pääsi käymään?
Kommentit (95)
No voi päivää. Teinielämää vol 2? Eroa ukostasi, se ansaitsee parempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heh, ei ole!
On koko ajan uusia haasteita uralla ja yksityiselämässä. Parisuhdekriisejä. Ihastun myös jatkuvasti muihin miehiin ja käyttäydyn kuin teini. Kyttään ulkonäköäni samalla lailla kuin ennen ja kuntoilen 4 krt viikossa. Stressaan kaikesta. Tuntuu että huolehdin koko ajan jostain. Elämäni oli paljon seesteisempää nuorempana
N48
Aloittajalla on varmaan helppo työ ja elämä, kun ehtii vauhkoilemaan jonkun miehen perään kuin teini.
Vierailija kirjoitti:
Aloittajalla on varmaan helppo työ ja elämä, kun ehtii vauhkoilemaan jonkun miehen perään kuin teini.
Samaa vähän mietin, että olisipa se ylellistä jos riittäisi aikaa ja energiaa haaveilemiseen, ihastumisiin jne. Vaan ei riitä. Ruuhkavuodet on valitettavasti oikeasti nimensä veroiset.
Hektistä elämää 38-vuotiaana. Kolme lasta, haastava asiantuntijatyö. Erosin lasten isästä viisi vuotta sitten, siihen loppui vieraisiin ihastumiset... Nykyisin siis (4vuotta jo) hyvässä parisuhteessa, eikä todellakaan ihastumisia muihin. Mutta siis tunnepuolella on tasaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Heh, ei ole!
On koko ajan uusia haasteita uralla ja yksityiselämässä. Parisuhdekriisejä. Ihastun myös jatkuvasti muihin miehiin ja käyttäydyn kuin teini. Kyttään ulkonäköäni samalla lailla kuin ennen ja kuntoilen 4 krt viikossa. Stressaan kaikesta. Tuntuu että huolehdin koko ajan jostain. Elämäni oli paljon seesteisempää nuorempana
N48
Ja tosiaan nämä ihastumiset vieraisiin miehiin. Enpä olisi uskonut nuorena, että ne käyvät vanhemmiten intensiivisemmiksi.
Ainakin minä olin nuorena lähinnä romanttinen ja haaveileva, mutta myt estrogeenin vähentyessä seksuaalisuuteni on lisääntynyt hirveästi. Ihastumisissa on siis kyse pelkästä seksistä ja hillittömästä halusta ko miehiä kohtaan. Kun siihen yhdistää vuosien tuoman kokeneisuuden seksissä ja kynnys harrastaa sitä on madaltunut ja estot vähentyneet, niin kierrokset ovat paljon kovempia kuin nuoruuden ihastuksissa.
On seesteistä. Sinkku, oma asunto maksettu, hyvä työpaikka. Ei tarvitse stressata mistään. Nautin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aloittajalla on varmaan helppo työ ja elämä, kun ehtii vauhkoilemaan jonkun miehen perään kuin teini.
Työ on sinänsä helppoa, ei tarvi ajatella, pitkää päivää kyllä teen... Lapset on teinejä niin ei tarvitse niitäkään enää varsinaisesti hoitaa.
Työtön ei lapsia eikä parisuhdetta. Mutta vapaus on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On. Työ ei ole itsellä eikä puolisolla turvatuimmasta päästä, mutta se ei ole katastrofi ja jatkuva stressinaihe, koska ihan omasta halusta elämäntavat ovat melko vaatimattomat ja menot pienet. Lapsi on nyt 14, ja kuten itsekin olen aikoinaan ollut, enemmän rauhallinen nörtti kuin tyhmyyksiä tehtaileva hirmuteini. Parisuhde hyvä eikä muissakaan ihmissuhteissa ole mitän draamaa. Satunnaiset ihastumiset hyvin matalalla tasolla, lähinnä piristävät hetkittäin mutta ei mitään hinkua enempään. Puolison kanssa on edelleen niin hauskaa ettei ole mitään hinkua vaihtaa.
Hyi hitsi! Tulee ekana mieleen punatukkanen ritu himoissaan.
Himot edellä mennää, pieni hymy päällä, lapset ja mies kotona.. Yhteiskunnan jätettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seesteistä on. Molempien vanhemmat on jo kuolleet, yksi aikuinen lapsi on, joka asuu jo omillaan. Töissä käydään, reissataan lomat ja puuhastellaan pihatöitä sekä harrastellaan. Ystäväpariskuntien kanssa vietetään parin kuukauden välein illanistujaisia. Eläkepäiviksi ajateltiin vielä rakentaa eläketalo eli pienempi ja esteettömämpi kuin tämä nykyinen. Kuulostaa varmaan tylsältä, mutta ei ole sitä. Mikäs tässä ollessa. N42
Vähän kiireistä, ettei oikein ehdi seestyä, mutta ei sitä kyllä enää joka asiasta jaksa hötkytä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On seesteistä. Sinkku, oma asunto maksettu, hyvä työpaikka. Ei tarvitse stressata mistään. Nautin!
Mulla sama vaikka olen pitkässä parisuhteessa. Olen 40. Lapseton, velat maksettu, rahaa tehdä mitä mielii. Työni osaan vaikka se onkin stressaavaa. Ei tarvi tehdä täyttä työaikaa kun ei ole niin pakko sitä rahaa käyttää.
Eli aika seesteistä on. Lapsiperheistä en nyt puhu mitään. Niillä ei mene kovin hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heh, ei ole!
On koko ajan uusia haasteita uralla ja yksityiselämässä. Parisuhdekriisejä. Ihastun myös jatkuvasti muihin miehiin ja käyttäydyn kuin teini. Kyttään ulkonäköäni samalla lailla kuin ennen ja kuntoilen 4 krt viikossa. Stressaan kaikesta. Tuntuu että huolehdin koko ajan jostain. Elämäni oli paljon seesteisempää nuorempana
N48Ja tosiaan nämä ihastumiset vieraisiin miehiin. Enpä olisi uskonut nuorena, että ne käyvät vanhemmiten intensiivisemmiksi.
Ainakin minä olin nuorena lähinnä romanttinen ja haaveileva, mutta myt estrogeenin vähentyessä seksuaalisuuteni on lisääntynyt hirveästi. Ihastumisissa on siis kyse pelkästä seksistä ja hillittömästä halusta ko miehiä kohtaan. Kun siihen yhdistää vuosien tuoman kokeneisuuden seksissä ja kynnys harrastaa sitä on madaltunut ja estot vähentyneet, niin kierrokset ovat paljon kovempia kuin nuoruuden ihastuksissa.
Näin juuri, seksin takia minäkin tähän toiseen koukussa olen, en saa sitä tarpeeksi.
Seesteistä on. Meillä on velat maksettu ja lapsi muuttamassa kotoa. Puoliso on tk-eläkkeellä, joten minä downshiftailen hänen seuranaan osittaisella työajalla. Aika menee harrastaessa. N39
Vierailija kirjoitti:
Seesteistä on. Molempien vanhemmat on jo kuolleet, yksi aikuinen lapsi on, joka asuu jo omillaan. Töissä käydään, reissataan lomat ja puuhastellaan pihatöitä sekä harrastellaan. Ystäväpariskuntien kanssa vietetään parin kuukauden välein illanistujaisia. Eläkepäiviksi ajateltiin vielä rakentaa eläketalo eli pienempi ja esteettömämpi kuin tämä nykyinen. Kuulostaa varmaan tylsältä, mutta ei ole sitä. Mikäs tässä ollessa. N42
Ai niin, oli tuossa viitisen vuotta sitten yksi ihastus, mutta tiesin että se on vain tunne ja menee ohi ajan kanssa. En tehnyt asian hyväksi mitään ja se meni kuin menikin ohi.
Vierailija kirjoitti:
Seesteistä on. Molempien vanhemmat on jo kuolleet, yksi aikuinen lapsi on, joka asuu jo omillaan. Töissä käydään, reissataan lomat ja puuhastellaan pihatöitä sekä harrastellaan. Ystäväpariskuntien kanssa vietetään parin kuukauden välein illanistujaisia. Eläkepäiviksi ajateltiin vielä rakentaa eläketalo eli pienempi ja esteettömämpi kuin tämä nykyinen. Kuulostaa varmaan tylsältä, mutta ei ole sitä. Mikäs tässä ollessa. N42
Olen varmaan outo, kun minusta ihmissudedraamailu on se joka on aina ollut tylsää. Tykkääköhän se nyt minusta, mitähän se tai tuo mahtoi oikeasti ajatella/tarkoittaa, kolmiodraamat jne, näissä tyypit ehkä vaihtuvat mutta kuviot eivät. En jaksa sitä viihteessäkään, saati sitten omassa elämässä. Jostain ne taas ovat äärettömän kiinnostavia, ja se on tietysti okei, hyvä vaan että ihmiset ovat erilaisia.
Pelkkiä onnistujia taas paikalla.
Stressaavaa lähinnä. Teini-ikäiset lapset, dementoituva äiti vaatii asioiden järjestelyä ja "perään katsomista", työ on vaativampaa kuin ikinä ja imee kaiken energian mikä irtoaa.
Mitään omaa tunne-elämää ei jaksa edes miettiä kun pitää vaan pakottaa itsensä selviämään kaikesta arjen pyörittämisestä päivästä toiseen.