Uusperheelliset- käsi sydämelle
Kommentit (47)
MIehellä on exänsä kanssa ns. laastarilapsi, jolla yrittivät pelastaa suhteen . Niin ei käynyt. Lapsi on kiistakapulana edelleen ja mies yrittää liikaa miellyttää lasta. Fiksu lapsi osaa käyttää tätä hyväkseen. Koulussa (alakoulu) on laitettu rajoja lapselle ja tämän oikuille. Pidän neutraalia linjaa lapsen suhteen, olen ystävällinen, mutta en ota mitään vastuuta. Eihän se minulle edes kuulu. Toki pidän aidosti lapsesta, mutta mitään rakkaudellisia tunteita ei ole, ei tarvitsekaan.
Juu, välillä on vaikea sietää puolison lapsia.
Omat muksut kyllä osaavat painella oikeita nappeja vielä tehokkaammin, joten ne käy hermoon vielä useammin
Ei tee edes tiukkaa sanoa, että en voi sietää mieheni lasta. :D Voiko rasittavampaa tapausta olla.
Laitan pihalle kodistani kun tulevat täysi-iköisiksi
Niitä tarvii vain sietää, ei rakastaa. Tuon kun ymmärtää, voi itse paremmin.
Ärsyttää jo pelkkä miehen lapsen hengittäminen. Saatika syöminen, kynsien pureskelu ja minä minä. Puhelin kulkee vessasta ruoka pöytään ja sitten ihmettellään mistä niitä kihomatoja tulee. Tänäänkin varmaa tulee ja ihmettelee miksi kukaan ei ole siivonnut hänen huonettaa vaan se samassa kunnossa kun hänen lähiessäkin. Isä on taas tälle viikonlopulle ottanut töitä ja olettaa, että minä kuskaan harrastukseen ja teen ruokaa. Mutta en kuskaa, enkä tee ruokaa. Sunnuntaina tulee viestiä äidiltä, kuin jäi taas harrastukset väliin, eikä lapsi oikein ole syönytkään. Kiitos ja anteeksi!
On, mutta vielä vähemmän siedän omia lapsiani. Omat ovat tässä koko ajan, mutta puolison lapset käyvät vain joka toinen viikonloppu.
Ja omien kanssa on pakko olla tekemisissä. Puolison lasten kanssa ei ole pakko, koska isä hoitakoon lapsensa.
Summa summarum: omat lapset ovat rasittavampia.
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää jo pelkkä miehen lapsen hengittäminen. Saatika syöminen, kynsien pureskelu ja minä minä. Puhelin kulkee vessasta ruoka pöytään ja sitten ihmettellään mistä niitä kihomatoja tulee. Tänäänkin varmaa tulee ja ihmettelee miksi kukaan ei ole siivonnut hänen huonettaa vaan se samassa kunnossa kun hänen lähiessäkin. Isä on taas tälle viikonlopulle ottanut töitä ja olettaa, että minä kuskaan harrastukseen ja teen ruokaa. Mutta en kuskaa, enkä tee ruokaa. Sunnuntaina tulee viestiä äidiltä, kuin jäi taas harrastukset väliin, eikä lapsi oikein ole syönytkään. Kiitos ja anteeksi!
Teet ihan oikein. Älä ota vastuuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää jo pelkkä miehen lapsen hengittäminen. Saatika syöminen, kynsien pureskelu ja minä minä. Puhelin kulkee vessasta ruoka pöytään ja sitten ihmettellään mistä niitä kihomatoja tulee. Tänäänkin varmaa tulee ja ihmettelee miksi kukaan ei ole siivonnut hänen huonettaa vaan se samassa kunnossa kun hänen lähiessäkin. Isä on taas tälle viikonlopulle ottanut töitä ja olettaa, että minä kuskaan harrastukseen ja teen ruokaa. Mutta en kuskaa, enkä tee ruokaa. Sunnuntaina tulee viestiä äidiltä, kuin jäi taas harrastukset väliin, eikä lapsi oikein ole syönytkään. Kiitos ja anteeksi!
Teet ihan oikein. Älä ota vastuuta.
Tiedä sitä sitten. Nytkin olen vähän hukassa, kun mies pyysi hakee lapsen. Joudun venyttää työpäivää, että mies pääsisi nyt jo kotiin. Huoh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää jo pelkkä miehen lapsen hengittäminen. Saatika syöminen, kynsien pureskelu ja minä minä. Puhelin kulkee vessasta ruoka pöytään ja sitten ihmettellään mistä niitä kihomatoja tulee. Tänäänkin varmaa tulee ja ihmettelee miksi kukaan ei ole siivonnut hänen huonettaa vaan se samassa kunnossa kun hänen lähiessäkin. Isä on taas tälle viikonlopulle ottanut töitä ja olettaa, että minä kuskaan harrastukseen ja teen ruokaa. Mutta en kuskaa, enkä tee ruokaa. Sunnuntaina tulee viestiä äidiltä, kuin jäi taas harrastukset väliin, eikä lapsi oikein ole syönytkään. Kiitos ja anteeksi!
Teet ihan oikein. Älä ota vastuuta.
Tiedä sitä sitten. Nytkin olen vähän hukassa, kun mies pyysi hakee lapsen. Joudun venyttää työpäivää, että mies pääsisi nyt jo kotiin. Huoh.
Nyt ala sopimaan itsellesi muita menoja lapsiviikonlopuksi, jos et pysty muuten kieltäytymään). Poistu asunnosta, sovi tapaamisia. Jos et saa sovittua, niinnsano miehelle kuitenkin niin ja istu vaikka kirjastossa yksinäsi sen aikaa.
Minä olen tänne miljoona kertaa kirjoittanut teesini siitä, miksi uusperheet eivät toimi: mies (yleistettynä) on otus, joka ei ota vastuuta, jos joku toinen sen ottaa. Mitä enemmän sinä vastuuta kannat, sitä enemmän mies sitä sinulle antaa. Lopulta äitipuoli päätyy hoitamaan ja kasvattamaan, ja uupuu. Eri siitä tulee.
Eli nyt hoito-, viihdytys- ja kasvatusvastuu heti isälle, osoitteeseen mihin se kuuluu. Sinä autat vain hädässä. Eikä hätä ole normaalitilanne,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää jo pelkkä miehen lapsen hengittäminen. Saatika syöminen, kynsien pureskelu ja minä minä. Puhelin kulkee vessasta ruoka pöytään ja sitten ihmettellään mistä niitä kihomatoja tulee. Tänäänkin varmaa tulee ja ihmettelee miksi kukaan ei ole siivonnut hänen huonettaa vaan se samassa kunnossa kun hänen lähiessäkin. Isä on taas tälle viikonlopulle ottanut töitä ja olettaa, että minä kuskaan harrastukseen ja teen ruokaa. Mutta en kuskaa, enkä tee ruokaa. Sunnuntaina tulee viestiä äidiltä, kuin jäi taas harrastukset väliin, eikä lapsi oikein ole syönytkään. Kiitos ja anteeksi!
Teet ihan oikein. Älä ota vastuuta.
Tiedä sitä sitten. Nytkin olen vähän hukassa, kun mies pyysi hakee lapsen. Joudun venyttää työpäivää, että mies pääsisi nyt jo kotiin. Huoh.
Nyt ala sopimaan itsellesi muita menoja lapsiviikonlopuksi, jos et pysty muuten kieltäytymään). Poistu asunnosta, sovi tapaamisia. Jos et saa sovittua, niinnsano miehelle kuitenkin niin ja istu vaikka kirjastossa yksinäsi sen aikaa.
Minä olen tänne miljoona kertaa kirjoittanut teesini siitä, miksi uusperheet eivät toimi: mies (yleistettynä) on otus, joka ei ota vastuuta, jos joku toinen sen ottaa. Mitä enemmän sinä vastuuta kannat, sitä enemmän mies sitä sinulle antaa. Lopulta äitipuoli päätyy hoitamaan ja kasvattamaan, ja uupuu. Eri siitä tulee.
Eli nyt hoito-, viihdytys- ja kasvatusvastuu heti isälle, osoitteeseen mihin se kuuluu. Sinä autat vain hädässä. Eikä hätä ole normaalitilanne,
Parisuhteessa ei vaan voi nuolla kermoja päältä vaan sitä pohjaakin on välillä syötävä. Se on koko paketti tai ei mitään. Joka toisen viikonlopun nyt seisoo vaikka päällään. Ei lapsikaan oikein haluaisi tulla, mutta äiti on sitä mieltä että saa sitten vanhempana päättää. Laittaa lasta meille vaikka isä ei kotona. Ei oikein viitsi yksinkään jättää kun on muutenkin aina yksin äidin menessä omia menojaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää jo pelkkä miehen lapsen hengittäminen. Saatika syöminen, kynsien pureskelu ja minä minä. Puhelin kulkee vessasta ruoka pöytään ja sitten ihmettellään mistä niitä kihomatoja tulee. Tänäänkin varmaa tulee ja ihmettelee miksi kukaan ei ole siivonnut hänen huonettaa vaan se samassa kunnossa kun hänen lähiessäkin. Isä on taas tälle viikonlopulle ottanut töitä ja olettaa, että minä kuskaan harrastukseen ja teen ruokaa. Mutta en kuskaa, enkä tee ruokaa. Sunnuntaina tulee viestiä äidiltä, kuin jäi taas harrastukset väliin, eikä lapsi oikein ole syönytkään. Kiitos ja anteeksi!
Teet ihan oikein. Älä ota vastuuta.
Tiedä sitä sitten. Nytkin olen vähän hukassa, kun mies pyysi hakee lapsen. Joudun venyttää työpäivää, että mies pääsisi nyt jo kotiin. Huoh.
Nyt ala sopimaan itsellesi muita menoja lapsiviikonlopuksi, jos et pysty muuten kieltäytymään). Poistu asunnosta, sovi tapaamisia. Jos et saa sovittua, niinnsano miehelle kuitenkin niin ja istu vaikka kirjastossa yksinäsi sen aikaa.
Minä olen tänne miljoona kertaa kirjoittanut teesini siitä, miksi uusperheet eivät toimi: mies (yleistettynä) on otus, joka ei ota vastuuta, jos joku toinen sen ottaa. Mitä enemmän sinä vastuuta kannat, sitä enemmän mies sitä sinulle antaa. Lopulta äitipuoli päätyy hoitamaan ja kasvattamaan, ja uupuu. Eri siitä tulee.
Eli nyt hoito-, viihdytys- ja kasvatusvastuu heti isälle, osoitteeseen mihin se kuuluu. Sinä autat vain hädässä. Eikä hätä ole normaalitilanne,Parisuhteessa ei vaan voi nuolla kermoja päältä vaan sitä pohjaakin on välillä syötävä. Se on koko paketti tai ei mitään. Joka toisen viikonlopun nyt seisoo vaikka päällään. Ei lapsikaan oikein haluaisi tulla, mutta äiti on sitä mieltä että saa sitten vanhempana päättää. Laittaa lasta meille vaikka isä ei kotona. Ei oikein viitsi yksinkään jättää kun on muutenkin aina yksin äidin menessä omia menojaan.
Jos sinä haluat hoitaa lasta, niin fine. Sen kun hoidat. Mutta sen pitää lähteä omasta tahdosta, ei velvollisuudentunteesta. Ja muista, että parisuhde on aina vastavuoroista, siihen ei kuulu toisen osapuolen hyväksikäyttö millään tavalla.
Sinun ainoa velvollisuutesi on hyväksyä lapsen olemassaolo, kohdella häntä ystävällisesti ja kunnioittavasti. Sinulla ei ole yhtään velvollisuutta tehdä mitään muuta. Kaikki muu on paketin ulkopuolista asiaa.
Minua ärsyttää, kun mies antaa lapsen määrätä liikaa. Lapsi tunkee yöllä valiin nukkumaan ja miehen mielestä se on ok kouluikaiselle. Onneksi lapsi on välillä äidillä.
Otan vain ilon lapsesta, en vastaa hoidosta. Lapsi ei ole minun.
Tykkään miehen lapsesta oikeasti ja viihdyn hänen kanssaan. Äiti yrittää tuhota tätäkin.
On.
Kyseessä on snobin oloinen 18-vuotias naisenalku jolla meni monta vuotta ennen kuin myönsi itselleen etteivät hänen vanhempansa palaa yhteen. MInä tietysti olen syntipukki koska olen isän uusi vaimo. Sillä että tapasimme isänsä kanssa vuosi hänen eronsa jälkeen ja että äidillään on uusi mies ollut jo ennen kuin minä tapasin isänsä, ei ole merkitystä. Hän oli silti varma että vanhemmat palaavat yhteen.
Tavallaan sen ymmärsin, oli hän silloin vasta 10 vuotias, kyllähän tuon ikäisen voi vielä olettaa kuvittelevan vanhempien paluuta. Otin asian miehen kanssa puheeksi, hän oli myös huomannut tyttärensä ajatusmaailman ja mies puhui tyttärelleen ex-vaimonsa kanssa. Kertoivat yhdessä (en ollut paikalla) tytölle että he eivät ole palaamassa yhteen jne.
Mutta kun se jatkui ja jatkui. Tyttö oli myös sairaalloisen mustasukkainen ja minä tein kyllä hänelle tilaa. En ole koskaan estänyt isää tapaamasta tytärtään ja olen sanonut että hän on tervetullut aina meille, mutta kyllä ne kerrat otti koville. Teini-ikäisenä hän oli jo hyväksynyt että avioero tosiaan on todellinen ja minä kuvioissa, mutta mikään mitä tein ei kelvannut. Ruoka oli pahaa, matkustusideat ja -paikat paskoja, hotellit vääränlaisia jne.
Sit hän sai mopoautokortin eikä enää tullut joka toinen viikonloppu meille koska oli ymmärrettävästi muita menoja. Ja nyt hän on jo täysi-ikäinen mutta edelleenkään mikään mitä minä teen tai ehdotan, ei ole hyvä idea. Kaikessa on valittamisen aihetta. Konserttireissut on paskoja, bändi on paska, parkkipaikka on hänelle liian kaukana jne.
Mysteeriksi jää silti se, että miksi haluaa tulla mukaan kun kysytään kun kaikki on aina paskaa ja jossain muualla on homma hoidettu paremmin.
Viimeisimmän reissun jälkeen päätin että minä en enää ehdota että otetaan hänet mukaan. Tähän asti olen aina ehdottanut että kysytään myös tyttöä mukaan, 90 % kerroista on jo puhelimessa kertonut että idea on paska ja hänellä on parempaa tekemistä.
Toivottavasti hän aikanaan muuttuu kiittämättömästä pikkupaskiaisesta mukavammaksi ihmiseksi.
Mua suorastaa vituttaa ja raivostuttaa muijan lapsi. Jos sille sanoo jotain, niin et sä mua määrää, ei kuulu sulle, ei mun tarvi kuunnella sua.... Mut silti aina vinkuu, että heitätkö treeneihin, voitko tulla hakee, voisko mennä käymään ja lista jatkuu. En ole ikinä määräilly enkä juuri puuttunut asioihin, koska eipä se lapsin mun ole, mutta välillä pitää sanoa asioista, jotka ei mene sen kaaliin, niin sillon alkaa toi litania ettei mulle kuulu. Tai nykyään toi mun vieminen ja hakeminen on loppunut täysin. Menkööt fillarilla jos mutsinsa ei heitä. Meno jos jatkuu, niin haen oman kämpän.
Vierailija kirjoitti:
Niitä tarvii vain sietää, ei rakastaa. Tuon kun ymmärtää, voi itse paremmin.
Jostain syystä puolison (=vanhemman) on tätä vaikea ymmärtää..
On. Vaikka asuvat jo omillaan.