Vierailija

Mitä sinä, jonka lapsen kerrotaan toistuvasti kiusaavan muita lapsia, ajattelet asiasta? Haluaisitko lapsesi lopettavan, jos et, miksi ei?

Ihmetyttää se, että nykyisin tuntuu, että julkisuudessa puhutaan paljon siitä, että jonkun lasta on saman/samojen lasten toimesta kiusattu kauan ja tilanne on riistäytynyt lopulta käsistä vaikka niin, että kiusatun vanhempi ottaa oman käden oikeuden käyttöön. Miksi siis kiusaajien vanhemmat eivät puutu tarpeeksi jämäkästi lastensa haitalliseen käytökseen ajoissa?

  • ylös 11
  • alas 0

Kommentit (17)

Vierailija

Arvaus:

Kiusareiden vanhemmat ajattelevat, että kiusaaja on ansainnut tulla kiusatuksi. Että se ikään kuin kuuluu lapsuuteen ja elämään. Ettei kaikesta pidä suuttua, että "pojat on poikii".

Toivon todella, että omat lapset säästyisivät kiusaamiselta, sekä ottajana että antajana.

  • ylös 14
  • alas 2
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Arvaus:

Kiusareiden vanhemmat ajattelevat, että kiusaaja on ansainnut tulla kiusatuksi. Että se ikään kuin kuuluu lapsuuteen ja elämään. Ettei kaikesta pidä suuttua, että "pojat on poikii".

Toivon todella, että omat lapset säästyisivät kiusaamiselta, sekä ottajana että antajana.

Korjaus:  että KIUSATTU on ansainnut tulla kiusatuksi...

#2

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Tai sitten nää kiusaajien vanhemmat ovat osa olleet ihan kädettömiä sen lapsensa kasvattamisessa jo ihan pienestä pitäen. Lopputuloksena joku 6-vuotias pikkunulikka, joka jo kurmuuttaa muita lapsia ja haistattaa äidilleen vttua.

Ois myös kiva tietää, että millainen mlkero näillä kiusaajalapsilla on isänä. Paljon vaikuttaa lapsen asenteeseen sekin.

  • ylös 15
  • alas 0
Vierailija

Kaikille lapsille ei ole suotu välittäviä vanhempia. Tuolla on tavaton määrä lapsia, joilta puuttuu kodin turva ja hoiva kokonaan.

Vierailija

Kiusaajan rooli on usein _rooli_ , jonka joku lapsista jostain syystä ottaa luokassa omakseen johtuen luokan tai ryhmän huonosta johtamisesta: Ope ei puutu asiaan, eikä yritä tietoisesti rakentaa parempaa ryhmähenkeä luokkaansa.

Vanhemmat näkevät lapsessaan paljon muitakin piirteitä, joten uutisia kiusaamisesta voi olla vaikea sen takia uskoa. Kiusaaja saattaa kiusata koulussa, mutta olla tosi reilu kaveri harrastuksessa tai ihana, välittävä isosisko kotona.

Koulussa törmää valitettavasti usein myös tilanteisiin, jossa lapsi kertoo tulevansa kiusatuksi ja hänen vanhempansa A) uskovat lapsen kaikki jutut vailla mitään kyseenalaistamista ja B) heittäytyvät täysin hysteerisiksi, uhkailevat medialla, soittelevat itkuisia puheluja yötä päivää, huutavat ja meuhkaavat, jolloin lasten välien asiallinen selvittely on todella vaikeaa koulun henkilökunnalle. Usein taustalta paljastuu, ettö vanhempaa itseään on koulussa kiusattu, eikä hän ole asiaa käsitellyt tai siitä koskaan kasvanut yli. Tavallaan vanhempi tekee lapsestaan uhrin, vaikka ei sitä tiedosta itse.

Kiusaaminen on vakava asia, johon pitää aikuisten puuttua. Se ei kuitenkaan ole ikinä mikään mustavalkoinen hyvis-pahis-asetelma kuten usein halutaan ymmärtää.

Vierailija

Epätoivo, häpeä, turhautuminen.

Ja raastava rakkaus kun haluaisi suojella paitsi niitä kiusaamisen uhriksi joutuvia lapsia niin myös sitä omaa lasta, koska maailma ei ole hyvä kiusaajillekaan. Tätä jälkimmäistähän ei saisi sanoa ääneen, koska kiusaaja on läpimätä paska joka ei ansaitse mitään inhimillisyyttä, kohtuullisuutta tai ymmärrystä, mutta minulle se on minun pieni lapseni, joka kärsii toiminnastaan itsekin enkä osaa auttaa häntä riittävän hyvin.

Vierailija

7: Minkälaista apua mielestäsi olisi tarpeen saada vaikka sekä vanhemmille, että kiusaajalle, jotta kiusaaminen loppuisi ja myös kiusaajan olotila paranisi? Esimerkiksi, mikä juuri sinun lapsesi tapauksessa olisi apu, jota vielä ei ole saatu?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
7: Minkälaista apua mielestäsi olisi tarpeen saada vaikka sekä vanhemmille, että kiusaajalle, jotta kiusaaminen loppuisi ja myös kiusaajan olotila paranisi? Esimerkiksi, mikä juuri sinun lapsesi tapauksessa olisi apu, jota vielä ei ole saatu?

Klikkien aktiivinen hajottaminen. 7-vuotiaani, aiemmin arka ja tyttöporukoista aktiivisesti ulossuljettu tyttäreni on siis heittäytynyt nyt koulussa niiden muita halveksuvien ja nimittelevien ja ulosjättävien tyttöjen joukkoon. Eskarissa oppi että olet joko tyttöporukassa ja teet mitä muutkin tai olet yksin. Poikien kanssa leikit ovat sujuneet, mutta nyt lapsi ettei halua leikkiä pelkästään poikien kanssa. On puhuttu ja puhuttu ja puhuttu ja kotona vaikuttaa siltä että lapsi katuu ja ymmärtää, mutta koulussa käyttäytyy taas väärin. Nimittelyllä saa ihailemiensa "kavereiden" arvostusta, luoja yksin tietää miksi pitää ihailla juuri heitä.

Ja vaikka puhunkin klikeistä ja kavereista, en ole sitä mieltä että kukaan muu kuin lapsi ja me vanhempina olisimme vastuussa juuri hänen käytöksestään, vaikka muut tekisivät mitä. Toivon todella että koulun ja kodin keskustelut ja muut toimet kantavat pian hedelmää! Siksi, että kukaan ei saa joutua kiusatuksi. Ja myös siksi että ei tuo omakaan lapsi tuolla tavalla tervettä minäkuvaa ja itsetuntoa rakenna, koska tietää mitä mieltä aikuiset hänen toiminnastaan ovat.

Vierailija

7/9: Kiitokset vastauksestasi. Tuo on todella tärkeä näkökulma, että monesti kiusaamisen taustalla onkin suurempi joukko lapsia. Olisikin varmasti tärkeää, että kaikkien vanhemmat puuttuisivat yhtä aktiivisesti kuin sinä olet puuttunut. Harmi vaan, että näin ei ole. Olisikin kiinnostavaa tietää vielä, tiedätkö, miten näiden muiden tyttöjen, jotka kiusaavat, vanhemmat suhtautuvat asiaan? Eli mistä se lopulta on kiinni, ettei kiusaamista saada tässä tapauksessa loppumaan?

Vierailija

Ainakin oman lapseni kiusaajan vanhemman päässä pyöri, että pahoinpitelystä tekemäni rikosilmoitus on ihan vitsi ja sille nauretaan. Tätä hän kertoili antaen esimerkin jopa miten asialle on naurettu ja siitä vitsailtu. Koulu ei antanut asiassa mitään rangaistusta, tämä oli koulun puolelta jo kuulemma päätetty ennen "kiusaamistilanteen sovittelua", jossa kiusaajan vanhempi jatkuvasti vetosi sana sanaa vastaan tilanteeseen. No, meillä oli kyllä lääkärin paperit myös sekä opettaja oli havainnoinut tilanteita. Tässä tilaisuudessa oli myös luokan opettaja, rehtori ja kuraattori mukana. Kiusaaja ja vanhempi olivat tulleet tilaisuuteen vaan sopimaan hyvää diiliä. Sitä ei tullut, eli en perunut rikosilmoitusta, myös alle 15 v ikään vanhempi koko ajan vetosi ja ihmetteli miksi koko ilmoitus on tehty, kun ette siitä mitään kuitenkaan hyödy. Näin mm sanoi. 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
7/9: Kiitokset vastauksestasi. Tuo on todella tärkeä näkökulma, että monesti kiusaamisen taustalla onkin suurempi joukko lapsia. Olisikin varmasti tärkeää, että kaikkien vanhemmat puuttuisivat yhtä aktiivisesti kuin sinä olet puuttunut. Harmi vaan, että näin ei ole. Olisikin kiinnostavaa tietää vielä, tiedätkö, miten näiden muiden tyttöjen, jotka kiusaavat, vanhemmat suhtautuvat asiaan? Eli mistä se lopulta on kiinni, ettei kiusaamista saada tässä tapauksessa loppumaan?

Jotain tiedän mutta en kuvittele sen perusteella tuntevani koko tarinaa. Yhden vanhempi on sitä mieltä että klikkejä on aina ollut ja tulee olemaan ja se nyt vaan on niin. Kyseisen lapsen perheellä on kuormittava elämäntilanne ja isosisaruksilla omat pulmansa yläkoulussa, ja luulen ettei tämä vanhempi vain enää pysty ottamaan vastaan koulun palautetta - vaikka just nyt pitäisi että ehkä sitten yläkoulussa ei olisi niin niitä ongelmia. Yhden lapsen vanhempien kanssa tehdään yhteistyötä ja yritetään ruokkia ystävyyttä niin että nämä kaksi yhdessä uskaltaisivat olla osallistumatta kiusaamiseen. Ja yhden lapsen vanhempiin en oikein ole saanut kontaktia.

Vierailija

11: Miten ilmoituksen lopulta kävi, kun tekijä ei rikosoikeudellisesti ole vielä vastuussa? Puuttuiko edes lastensuojelu asiaan?

Kouluväkivalta on rikos!

Vierailija kirjoitti:
Kiusaajan rooli on usein _rooli_ , jonka joku lapsista jostain syystä ottaa luokassa omakseen johtuen luokan tai ryhmän huonosta johtamisesta: Ope ei puutu asiaan, eikä yritä tietoisesti rakentaa parempaa ryhmähenkeä luokkaansa.

Vanhemmat näkevät lapsessaan paljon muitakin piirteitä, joten uutisia kiusaamisesta voi olla vaikea sen takia uskoa. Kiusaaja saattaa kiusata koulussa, mutta olla tosi reilu kaveri harrastuksessa tai ihana, välittävä isosisko kotona.

Koulussa törmää valitettavasti usein myös tilanteisiin, jossa lapsi kertoo tulevansa kiusatuksi ja hänen vanhempansa A) uskovat lapsen kaikki jutut vailla mitään kyseenalaistamista ja B) heittäytyvät täysin hysteerisiksi, uhkailevat medialla, soittelevat itkuisia puheluja yötä päivää, huutavat ja meuhkaavat, jolloin lasten välien asiallinen selvittely on todella vaikeaa koulun henkilökunnalle. Usein taustalta paljastuu, ettö vanhempaa itseään on koulussa kiusattu, eikä hän ole asiaa käsitellyt tai siitä koskaan kasvanut yli. Tavallaan vanhempi tekee lapsestaan uhrin, vaikka ei sitä tiedosta itse.

Kiusaaminen on vakava asia, johon pitää aikuisten puuttua. Se ei kuitenkaan ole ikinä mikään mustavalkoinen hyvis-pahis-asetelma kuten usein halutaan ymmärtää.

No ei varmastikaan aina ole yksiselitteistä mutta todella useasti niin on. Ärsyttää tällainen kiusaajien ymmärtäminen, taisi osua kalikka...? Kiusaamiseen pitää puuttua heti ja tiukasti, pienimuotoisesta piikittelystä ja tölvimisestähän se usein alkaa eikä mistään pahoinpitelystä heti suoraan. Ylläolevasta vastauksesta ehkä saa viitteitä miksi kouluväkivalta on niin iso ongelma. Kiusaajien vanhemmat ymmärtävät ja suojelevat kiusaajalastaan, siinäpä se on. 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Ainakin oman lapseni kiusaajan vanhemman päässä pyöri, että pahoinpitelystä tekemäni rikosilmoitus on ihan vitsi ja sille nauretaan. Tätä hän kertoili antaen esimerkin jopa miten asialle on naurettu ja siitä vitsailtu. Koulu ei antanut asiassa mitään rangaistusta, tämä oli koulun puolelta jo kuulemma päätetty ennen "kiusaamistilanteen sovittelua", jossa kiusaajan vanhempi jatkuvasti vetosi sana sanaa vastaan tilanteeseen. No, meillä oli kyllä lääkärin paperit myös sekä opettaja oli havainnoinut tilanteita. Tässä tilaisuudessa oli myös luokan opettaja, rehtori ja kuraattori mukana. Kiusaaja ja vanhempi olivat tulleet tilaisuuteen vaan sopimaan hyvää diiliä. Sitä ei tullut, eli en perunut rikosilmoitusta, myös alle 15 v ikään vanhempi koko ajan vetosi ja ihmetteli miksi koko ilmoitus on tehty, kun ette siitä mitään kuitenkaan hyödy. Näin mm sanoi. 

Kaverin lasta kun kiusattiin, niin siitä vanhemmat keskustelivat keskenään. Kiusaajan vanhemmat eivät välittäneet yhtään ja naureskelivat vain. Kiusaaja jatkoi ja mitään ei tehty. Vanhemmat vähätteli edelleen. Täysin järjetöntä touhua. Se kiusaaminen loppui siihen, kun kaverin lapsen kummisetä oli menny tämän kiusaajan kotiin paiskomaan sitä isää ympäri pihaa ja sanonut, että asiat loppuu nyt tai sit asiat jatkuu. Eli jos pentus jatkaa, niin minä jatkan ja seuraavaksi vaimo ottaa osansa myös. Se kiusaaja oli vaihtanut koulua sen takia.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
11: Miten ilmoituksen lopulta kävi, kun tekijä ei rikosoikeudellisesti ole vielä vastuussa? Puuttuiko edes lastensuojelu asiaan?

En tiedä puuttuiko.

Vierailija

Olen miettinyt aivan samaa.

Lapseni luokalla on 3-4 tällaista sankaria.

Minua ei huvita pätkääkään olla missään tekemisissä näiden rouvien kanssa.

En siis osallistu luokan yhteisiin tempauksiin kuin minimaalisesti. Nämä sankareiden mutsit ovat vielä kovin äänekkäitä vanhempainilloissa. Ja yrittävät puolustella, miksi minun 10-vuotiaani tappelee joka päivä, välitunnilla,riehuu joka päivä luokassa, tuhlaa kopiopaperia paperilennokeihin JOKA PÄIVÄ.  Vain joitain esimerkkejä kertoakseni.

Odotan, että alakoulu loppuu ja ehkä osasta pääsee eroon. Mutta tiedoksi: tässä syy, miksi en osallistu mihinkään luokan yhteisiin asioihin. Olen hyvin aktiivinen muuten ja mukana suunnittelemassa jne. Mutta näiden kiusaajapoikien mutsien kanssa halua olla missään tekemisissä.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla