Äideille huomauttelu

Vierailija kirjoitti:

Minulle sanottua aikoinaan noin 15 vuotta sitten:

-Lapsen kanssa bussissa, juttelemme siitä, että mitä puuroa lapsi haluaa, että tekisin. Vastapäätä istunut mummo puuttuu puheeseen. "Niin, jos tuo sun äiti viitsii sitä tehdä."

-Olen raitiovaunussa, juttelen lapsen kanssa niitä näitä. Äkkiä iäkäs nainen loihe lausumaan: "Lapset pitäisi kasvattaa maalla".

-Olen hakemassa Alkosta viinipulloa, kun on tarkoitus miehen kanssa syödä vähän fiinimmin illalla. Lapsi on mukana, tietenkin ja hänellä on tikkari kädessään. Ohikulkeva mies: "On siinä sentään kummallekin jotakin".

Aikaa on vierähtänyt, mutta kyllä nämä huomautukset muistaa, varsinkin siksi, että ventovieraat huomauttelijat eivät tienneet yhtään mitään meidän elämästä, puuronkeittohaluista eikä siitäkään, että punaviinipullo oli illallista varten ja mies sen yleensä joi melkein kokonaan. Miksi lasten vanhemmille, jotka yrittävät parhaansa, saa sanoa mitä tahansa tylyä, kun samaan aikaan kännisille riehujille ei sanota yhtään mitään?

Toi alkoepisodi olis just muhun uppoavaa huumoria, olisin varmaan alkanu nauraa ja todennu, että joo isännälle pitäis vielä jotain keksiä :) (joo mulla monen mielestä omituinen/huono huumori 🙈)

Noi muut on kyllä omituisia keskustelun avauksia, kommentoijat varmaan tosi yksinäisiä.

Minä muistan edelleen lapsuudesta yhden tällaisen kohtaamisen.

Vanhempi naisihminen sanoi äidilleni kovaan ääneen postin jonossa, että ”miten noin suloisella vauvalla voi olla noin ruma isosisko?”

Siis aikuistenoikeesti viisivuotiaan kuullen laukoi tällaista. Pikkusiskoni on edelleen hätkähdyttävän kaunis, oli kaunis vauva. Mutta silti.

T. Se ruma isosisko

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuttu kertoi että oli joskus kaupassa alkanut paasaamaan äidille, joka oli siellä kipeän lapsensa kanssa. Hän oli mielestään oikeutettu sanomaan siitä koska hänen mielestään lapsi olisi pitänyt jättää kotiinsa. Ihmetteli kun sai tuolta äidiltä aika tulista palautetta. Ei sille vissiin tullut mieleenkään ettei kaikki voi jättää kipeää lasta kotiin ja tilanteita on monenlaisia, koska ihan vilpittömästi ihmetteli miten se äiti nyt tekikään niin. PAKKO siitä on sanoa koska eihän nyt noin voi tehdä :O Ja ihan nuori ihminen kyseessä...

Se äiti lapsineen saattoi olla siellä kaupassa ihan sillä lääkärireissulla. Olen minäkin joskus joutunut astmalapseni kanssa niin tekemään kun olen nippa nappa saanut hoitajan kotiin sille terveelle siskolle ja ruokaa on pitänyt silti hakea.

Tätä mä just tarkoitin että tilanteita on monenlaisia eikä se sivullisille kuulu tuleeko kipeänä kauppaan kera lapsensa vai ei. Mä kuuntelin suu auki sitä sen selostusta tästä äidistä ja lapsesta ja ihmettelin että miten se näkee tän asian niin mustavalkoisena vaikka on äiti itsekin :O

Just viikonloppuna oltiin kaverin kanssa kirppiksellä kun yks vanhempi täti tuli sanomaan kaverille että "ethän vaan pidä vauvan jalkoja levällään! menee lonkat rikki! Älä hyvä lapsi pilaa lapses jalkoja tolleen!"

Vauva siis oikeaoppisesti kantorepussa ja tosiaan ollaan molemmat 30+ et meni mulla jopa vähän tunteisiin toi lapseks kutsuminen mummelin toimesta.

En vaan pysty ymmärtämään että mitä se miten mä lapseni kasvatan/hoidan kenenkään muun takamusta kutittaa.

AP:n kohtaamissa tapauksissa oikea toimintatapa on selittää lapselle selkeällä äänellä "Oho, onpas tädillä tänään känkkäränkkäpäivä. Ei välitetä siitä, eihän? Täti saa nyt kiukutella rauhassa."