Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miksi ilmastonmuutoksen torjunta ei onnistu?

Vierailija
02.10.2018 |

Yksi syy on se, että ympäristönsuojeluun sotketaan kaiken maailman oheisasioita, jotka liittyvät korkeintaan välillisesti ilmastonmuutokseen. Kun ilmastoprojekteissa keskitytään kehitysmaiden naisiin, veronkierron ehkäisyyn ja köyhyyden poistamiseen, vievät nämä asiat tilaa itse ilmastonmuutoksen torjunnalta.

Kommentit (75)

Vierailija
41/75 |
02.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Rahasta on kyse.Teollisuustyöpaikat jne. mutta onhan ilmasto vaihdellut läpi historian eikä vain viimeiset 150 vuotta.

Kyse ei edes ole rahasta. Ydinvoima on halvempaa kuin hiilivoima. Ongelmana ovat ydinvoimakammoiset ihmiset, joiden takia on rakennettu hiilivoimaa.

Vierailija
42/75 |
02.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juuh, sähkäautoillahan ongelma ratkaistaan.

No niillä nimenomaan. Fossiilisista pitää päästä eroon ja sähköauton avulla niistä voidaan päästä.

Maksoiko ne halvimmillaan sen 30 000 euroa ja mikäs se olikaan suomalaisten autojen keski-ikä?

Se on täydellisen yhdentekevää, mitä ne nyt maksavat, koska sähköauton kova hinta ei johdu siitä, että sähköauto olisi jotenkin erityisen kallista valmistaa, vaan siitä, että akustojen hinta on ollut kova (joka on romahduskierteessä, esim. -80 % vuosien 2010 ja 2016 välillä) ja uusien tuotantolinjojen kuoletus kestää hetken. Sähköautoista tulee elinkaarikustannuksiltaan edullisempia kuin polttomoottoriautoista, koska polttoaineet maksavat reilusti enemmän kuin sähkö.

Autojen keski-iälläkään ei ole mitään merkitystä, koska ilmastonmuutosta vastaan taisteleminen ei tarkoita sitä, että huomenna pitäisi olla valmista.

Sähköautot eivät tule koskaan ratkaisemaan ihmisten liikkumisongelmaa, sillä siinä vaiheessa kun käytettyjä sähköautoja alkaa valumaan jälleenmyyntiin ja köyhempien ulottuville (eivät käytettynäkään maksa muutamaa tonnia), niiden akut ovat loppuunkulutettuja ja vain harvalla on varaa uusia akukupaketteja vanhaan sähköautoon.

Valtaosa väestöstä ei suinkaan aja millään tonnin romuilla. Keskimääräisen uuden auton hinta on 32 000 euroa Suomessakin. Sähköauton akkua ei niin vain ajeta loppuun, vaan parhaimmat niistä (Teslat ainakin, Nissan ei niinkään) kestävät 20-30 vuotta todella hyvin. Ne eivät muutu turhiksi, vaikka kapasiteetti ajettaisiin puoleen alkuperäisestä, koska niitä myydään varsin eri kokoisilla akuilla muutenkin.

Akkupaketin uusimisen hinnasta et tiedä yhtään mitään, koska niitä ei uusita nykyhinnoilla, vaan vasta 20-30 vuoden päästä. Ja jos akkujen hinnat jatkavat samaa laskuaan, mitä ovat tehneet vuosikymmeniä, niin akkujen uusiminen ei tule olemaan kovinkaan kummoinen ponnistelu. Paitsi että mä en jaksa uskoa, että niitä kukaan vaivautuu uusimaan, koska sähköautoilla on potentiaalia olla paljon edullisempia kuin polttomoottoriautoilla uutenakin. Valtaosassa maailmaa ei autoja ajeta yhtä loppuun kuin Suomessa muutenkaan.

Köyhällä on taatusti enemmän varaa ostaa käytetty sähköauto kuin vartavasten tuotettu uusi polttomoottoriauto. Rikkaammat kun eivät niitä polttomoottoriautoja enää kohta ostele, koska sähköauto on edullisempi elinkaareltaan, jolloin köyhille ei tule edes riittämään käytettyjä polttomoottoriautoja.

Uusien autojen keskihinta on 32 tuhatta, mutta mediaani on 25 tuhatta. Eli puolet myytävistä uusista autoista maksaa alle 25 tuhatta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/75 |
02.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kuka saastutti silloin kun jääkausi loppui ja jäätiköt sulivat?

Niinpä. Maapallon lämpötiloissa on aina tapahtunut muutoksia. On ollut kylmiä ja lämpimiä jaksoja. Nyt on lämpimän vuoro. Eipä se meitä haittaa, pohjoisessakin voimme alkaa viljellä viiniä ja metsistä tulee lehtomaisempia. Siperiassa on paljon maata, jossa appelsiinipuut tulevaisuudessa kukoistavat.

Kuka kertoisi kiinalaisille ja afrikkalaisille, että hyppäisivät maissaan suoraan siihen kehittyneempään energiantuotantomalliin? Jättäisivät Pampersit ja muovipussit ostamatta?

Luulenpa, että väestönkasvun hillinnässä ainoa keino ovat sodat tai kulkutaudit. Ja ne tulevat vääjäämättä välillä.

Vierailija
44/75 |
02.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisten ahneus ja omanedun tavoittelu. Ilmastonmuutosta ei saada kuriin jos kaikki ei osallistu.. Ja yks ongelma on väestönkasvu jota kukaan ei myönnä. Tietty ongelma on lähinnä kehittyvissä maissa, jotka luonnollisesti haluaa saman elintason kuin meillä. Ja se elintaso on mahdoton antaa kaikille ilman seurauksia. 

Eli jos halutaan pysäyttää ilmastonmuutos elintasoa pitäs kaikilla laskea ja väestöä karsia

Juuri näin. Noissa maissa on nussittu avian liikaa yli omien resurssien ja nyt nuo sadat miljoonat haluaa nostaa elintasoaan. Laskekoon asukastiheyden samaan kuin esim. Suomessa niin sitten elintason nousun maapallo kestää.

Kerro nyt ihmeessä, että minkähän resurssin yli ovat nussineet. Ja kerro myös, että millä tavalla elintaso mitenkään vaikuttaa maapallon "kestävyyteen", ja kerro samalla, että mitä ihmettä edes tarkoittaa "kestäminen". Sanooko maapallo joku päivä, että "nyt en kestä enää teitä" ja muuttaa muualle? Räjähtääkök atomeiksi?

Ovat nussineet yli oman ekologisen lokeronsa kestokyvyn. Siksi nälänhätiä ja heimosotia.

Maapallon ei tarvitse sanoa yhtään mitään, sillä se kyllä korjaa itsensä liikakansoituksen poistumisen jälkeen, älä huoli.

Pelasta omaa persettäsi, mutta älä sekoita siihen maapalloa :-)

Ei ihmisillä ole mitään ekologisia lokeroita nykypäivänä. Eli mikä niiltä mukamas puuttuu?

Nälänhädät johtuvat siitä, että ihmiset ovat liian köyhiä ostamaan ruokaa. Ei siitä, etteikö sitä mukamas tuotettaisi tai voitaisi tuottaa tarpeeksi. Tajuat tämän siitäkin, että nälänhätää oli kaikkein eniten satoja vuosia sitten, vaikka väestöä oli tuolloin murto-osa nykyisestä.

Nälkäkuolema poisti evoluution periaatteiden mukaisesti liikaväestön siinä vaiheessa kun safka loppui.

Voimakkaimmat ja älykkäimmät selvisivät siitä ja jatkoivat lisääntymistä.

Kaikki muuttui länsimaiden ekoterroristien puututtua peliin ja rahtaamalla sinne ruokaa ja materiaa, pidettiin ihmisiä hädintuskin hengissä ja taattiin että jokainen maitopulverin avulla tolpillaan pysyvä alkoi lisääntymään ja kierre oli valmis.

Lisää nälänhätää, lisää nälkäpäiväkeräyksiä, lisää väestöä ja lopputuloksena liikakansoitettu afrikka, josta ihmiset alkavat pakenemaan länsimaihin ja tuhoamaan maapallon ilmastoa eläen länsimaisen kulutusyhteiskunnan tavoin, useimmiten ilman työtä ja omaa toimeentuloa.

Evoluutiossa ei ole mitään periaatteita minkään "liikaväestön" suhteen. Jos nälkäkuolema kohtaa, niin se johtuu ruoan puutteesta, eikä evoluutiosta. Evoluutio on muutosta populaation genomissa sukupolvelta toiselle, sillä ei ole mitään tekemistä ruoan riittävyyden kanssa.

Ruokaa taas riittää juuri niin paljon kuin maanviljelijöille ollaan valmiita maksamaan. Nälkää kärsivillä rahaa ei kuitenkaan ole, eikä monikaan maanviljelijä viitsi tai edes voi omasta pussistaan hankkia lisää tuotantokapasiteettia. Nälänhätä poistuu, kun köyhyys poistuu. Ekologisilla lokeroilla tai väestön määrällä ei tähän ole vaikutusta.

Vierailija
45/75 |
02.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Akkupaketin uusimisen hinnasta et tiedä yhtään mitään, koska niitä ei uusita nykyhinnoilla, vaan vasta 20-30 vuoden päästä. Ja jos akkujen hinnat jatkavat samaa laskuaan, mitä ovat tehneet vuosikymmeniä, niin akkujen uusiminen ei tule olemaan kovinkaan kummoinen ponnistelu

Sähköautotellisuuden ennustukset ei oikein tahdo toteutua. Pari vuotta sitten arvioivat että akkuston hinta on 2018 vuoden loppun mennessä alle 100$/kWh, mutta nyt se on 148$, eli halpuutusennustukset ovat menneet täysin reisille.

Vierailija
46/75 |
02.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei kukaan maa halua laskea elintasoaan vapaaehtoisesti. Jos ruetaan teollisuutta ja päästöjä urakalla vahentämään, negatiiviset seuraukset olisit niin isot.

Toiseksi tämä koko ilmastonmuutos on niin ristiriitainen juttu. Vedenpitävää toditusta ei ole eikä tule yli 1000 vuoteen. Pitäisi päästä suhteuttamaan lämpötiloja aina 1000v taaksepäin,luotettavasti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/75 |
02.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juuh, sähkäautoillahan ongelma ratkaistaan.

No niillä nimenomaan. Fossiilisista pitää päästä eroon ja sähköauton avulla niistä voidaan päästä.

Maksoiko ne halvimmillaan sen 30 000 euroa ja mikäs se olikaan suomalaisten autojen keski-ikä?

Se on täydellisen yhdentekevää, mitä ne nyt maksavat, koska sähköauton kova hinta ei johdu siitä, että sähköauto olisi jotenkin erityisen kallista valmistaa, vaan siitä, että akustojen hinta on ollut kova (joka on romahduskierteessä, esim. -80 % vuosien 2010 ja 2016 välillä) ja uusien tuotantolinjojen kuoletus kestää hetken. Sähköautoista tulee elinkaarikustannuksiltaan edullisempia kuin polttomoottoriautoista, koska polttoaineet maksavat reilusti enemmän kuin sähkö.

Autojen keski-iälläkään ei ole mitään merkitystä, koska ilmastonmuutosta vastaan taisteleminen ei tarkoita sitä, että huomenna pitäisi olla valmista.

Sähköautot eivät tule koskaan ratkaisemaan ihmisten liikkumisongelmaa, sillä siinä vaiheessa kun käytettyjä sähköautoja alkaa valumaan jälleenmyyntiin ja köyhempien ulottuville (eivät käytettynäkään maksa muutamaa tonnia), niiden akut ovat loppuunkulutettuja ja vain harvalla on varaa uusia akukupaketteja vanhaan sähköautoon.

Valtaosa väestöstä ei suinkaan aja millään tonnin romuilla. Keskimääräisen uuden auton hinta on 32 000 euroa Suomessakin. Sähköauton akkua ei niin vain ajeta loppuun, vaan parhaimmat niistä (Teslat ainakin, Nissan ei niinkään) kestävät 20-30 vuotta todella hyvin. Ne eivät muutu turhiksi, vaikka kapasiteetti ajettaisiin puoleen alkuperäisestä, koska niitä myydään varsin eri kokoisilla akuilla muutenkin.

Akkupaketin uusimisen hinnasta et tiedä yhtään mitään, koska niitä ei uusita nykyhinnoilla, vaan vasta 20-30 vuoden päästä. Ja jos akkujen hinnat jatkavat samaa laskuaan, mitä ovat tehneet vuosikymmeniä, niin akkujen uusiminen ei tule olemaan kovinkaan kummoinen ponnistelu. Paitsi että mä en jaksa uskoa, että niitä kukaan vaivautuu uusimaan, koska sähköautoilla on potentiaalia olla paljon edullisempia kuin polttomoottoriautoilla uutenakin. Valtaosassa maailmaa ei autoja ajeta yhtä loppuun kuin Suomessa muutenkaan.

Köyhällä on taatusti enemmän varaa ostaa käytetty sähköauto kuin vartavasten tuotettu uusi polttomoottoriauto. Rikkaammat kun eivät niitä polttomoottoriautoja enää kohta ostele, koska sähköauto on edullisempi elinkaareltaan, jolloin köyhille ei tule edes riittämään käytettyjä polttomoottoriautoja.

Uusien autojen keskihinta on 32 tuhatta, mutta mediaani on 25 tuhatta. Eli puolet myytävistä uusista autoista maksaa alle 25 tuhatta.

Joka puolestaan ei kerro yhtään mitään siitä, paljonko ihmisillä olisi varaa ja halua maksaa autostaan. Jos sähköauto maksaa 30 tuhatta, niin sellainen kannattaa ehdottomasti ostaa 25 tuhannen polttomoottoriauton sijaan, koska tuon erotuksen säästää 5 vuodessa polttoainekuluissa keskimääräisillä ajokilometreillä, jonka jälkeen 15 vuotta tekee pelkkää voittoa, vaikkapa noin 15 tuhatta euroa.

Toisin sanoen 20 vuoden aikaskaalalla (korkoja ja lainatarpeita nyt huomioimatta) on suurinpiirtein sama asia ostaa 45 tuhannen euron sähköauto kuin 25 tuhannen euron polttomoottoriauto. Jos ajaa enemmän, saa sähköautokin maksaa enemmän, jos ajaa vähemmän, niin sitten sen täytyy edullisempi. Ja toki käytännössä hitusen pitää olla sähköauton edullisempi, koska laskennalliset korkokulut yms.

Vierailija
48/75 |
02.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä ihmisten kulutuksesta länsimaissa aika iso osa on jotain ihan muuta kuin lämmitystä, ruokaa ja valojen päälle laittamista. Sen muun kulutuksen mahdollistaminen vaatii myös luonnonvaroja, joista mm. syntyy kasvihuonekaasupäästöjä. Energianlähteen vaihtaminen taas maksaa sekin, koska energiainfra suunnitellaan vuosikymmenien aikajänteellä -> kuka maksaa sen, että nyt Kiinaan pykätty hiilivoimala vaihdetaan muuhun energianlähteeseen, jotta länsimaiden markkinoille saadaan seuraava kännykkämalli, joka on vanhentunut ennen kuin sen osamaksusopimus ehtii päättyä?

Ilmastonmuutos ei ole ainoa globaali ympäristöongelma (muita esim. biodiversiteetin romahtaminen, maaperän köyhtyminen ja vesipula/vesien saastuminen). Jos se ratkaistaan kehittämällä joku nyt ongelmattomalta vaikuttava rajattoman energian lähde, niin muut ympäristöongelmat kaatuvat todennäköisesti niskaan entistä rajummin, koska historiallisesta perspektiivistä katsoen tarjolla olevan energian määrän lisääntyminen johtaa myös energian kulutuksen kasvuun ja sitä kautta muidenkin luonnonvarojen kulutuksen kasvuun. Jos ihmiskunta olisi yhtään järkevä, niin tunnustaisimme tosiasiat ja katsoisimme maapallon kantokykyä kokonaisuutena. Mutta en kyllä ole optimisti tämän suhteen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/75 |
02.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ei kukaan maa halua laskea elintasoaan vapaaehtoisesti.

Miksi kuvittelet, että ilmastonmuutosta vastaan taisteltaessa pitäisi laskea elintasoaan?

Jos ruetaan teollisuutta ja päästöjä urakalla vahentämään, negatiiviset seuraukset olisit niin isot.

Ei teollisuutta vähennetä, vaan päästöjä. Ilmastonmuutosta ei kiinnosta pätkääkään, paljonko teollisuutta on, vaan paljonko ilmakehässä on hiilidioksidia.

Toiseksi tämä koko ilmastonmuutos on niin ristiriitainen juttu. Vedenpitävää toditusta ei ole eikä tule yli 1000 vuoteen. Pitäisi päästä suhteuttamaan lämpötiloja aina 1000v taaksepäin,luotettavasti.

Ei se nyt kovinkaan ristiriitainen juttu ole. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta voidaan mitata ja se selvästikin nousee. Ennen oli 280 ppm ja nyt on 407 ppm. Jos mitään ei asialle tehdä, niin se nousee tuosta vaikka kuinka ja paljon. Viimeistään 1000 ppm jälkeen ollaan aivan kusessa, koska silloin pitoisuus alkaa vaikuttamaan ihmisten fysiologiseen hyvinvointiin. Kaikkiin asuntoihin ja autoihin täytyisi alkaa hankkimaan avaruusasemista tuttuja suodattimia poistamaan hiilidioksidia. Jos vielä noista lukemista noustaan aina vain ylemmäs, niin jossain välissä uloskaan ei pääse ilman happinaamaria tai lähtee henki.

Kauan ennen tuota on kuitenkin erittäin todennäköisesti vakavat vaikutukset ilmastolle. Mikä on se todennäköisyys, että mallit kusevat urakalla? Aika pieni, kun ottaa huomioon miten ilmasto ihan käytännönkin mittauksissa on lämmennyt viime vuosina.

Vierailija
50/75 |
02.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluttomuus sitoutua elintason ja kilpailukyvyn alentumiseen, koska pelätään muiden hyötyvän omalla kustannuksella.

Jos kaikki suomalaiset tappaisivat itsensä, eikä täällä enää kukaan söisi mitään, liikkuisi minnekkään, ei lämmittäisi asumuksiaan eikkä olisi minkäänlaista teollisuutta, maailman hiilidioksidipäästöt putoaisivat muutaman promillen. Mitä sinä ajattelit tehdä? 

Olen tehnyt itse paljon pieniä reaalielämässä mahdollisia tekoja. Kommenttia kirjoittaessani ajattelin vähän isomman tason juttuja, mm. Yhdysvaltoja, joka irtautui ilmastosopimuksesta, koska sopimus oli Trumpin mielestä talouden kannalta huodo diili.

Niinhän se olikin huono diili. Yhdysvaltojen olisi pitänyt maksaa miljardeja johonkin ympäristörahastoon, mistä kukaan ei osaa kertoa minne ne rahat menevät. Jättäytymällä ulos, maa säästi ne miljardit ja on ilman sopimustakin laskenut hiilidioksidipäästöjään. Toisin kuin esim. sopimuksessa mukana oleva Saksa, jonka on ollut pakko lisätä hiilen polttoa, koska muodikkaat tuuli- ja aurinkovoima eivät tuota tarpeeksi ja ydinvoima ei vihreille käy. Taas kerran nähdään, että vihreiden utopia on kaukana reaalitodellisuudesta ja lopputuloksena on yhä suuremmat päästöt.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/75 |
02.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka saastutti silloin kun jääkausi loppui ja jäätiköt sulivat?

Niinpä. Maapallon lämpötiloissa on aina tapahtunut muutoksia. On ollut kylmiä ja lämpimiä jaksoja. Nyt on lämpimän vuoro. Eipä se meitä haittaa, pohjoisessakin voimme alkaa viljellä viiniä ja metsistä tulee lehtomaisempia. Siperiassa on paljon maata, jossa appelsiinipuut tulevaisuudessa kukoistavat.

Kuka kertoisi kiinalaisille ja afrikkalaisille, että hyppäisivät maissaan suoraan siihen kehittyneempään energiantuotantomalliin? Jättäisivät Pampersit ja muovipussit ostamatta?

Luulenpa, että väestönkasvun hillinnässä ainoa keino ovat sodat tai kulkutaudit. Ja ne tulevat vääjäämättä välillä.

Ei, nyt ei ole "lämpimän vuoro". Nyt kuuluisi olla interglasiaalin loppu, ja ilmaston pitäisi viilentyä, jos maapallon omat mekanismit toimisivat ilman ihmisen väliin tuloa. Mutta ei viilene. Asiasta voi lukea lisää esim. täältä: http://www.pnas.org/content/115/33/8252 

Ilmastotieteessä on aika luotettavasti selvitetty, millä mekanismeilla maapallon lämpötilanvaihtelut toimivat. Sitten on selvitetty, miten ihmisen toiminta vaikuttaa näihin mekanismeihin. Tuloksena on, että nettolämmittävästi. (Kyllä, tämä oli yksinkertaistus! Lukekaa vaikka IPCC:n 2014 raportti ja ensi maanantaina julkaistava uusin versio, jos tarkemman tiivistelmän tuhansista aihetta käsittelevistä vertaisarvioiduista tutkimuksista.)

Toki jatkuvasti tehdään tarkentavaa tutkimusta ja selvitetään avoimeksi jääneitä kysymyksiä, mutta suurista linjoista on laaja yksimielisyys. Ja ei, se ei ole 100 % varmaa ja aina löytyy joku, joka kyseenalaistaa, ihan niin kuin kaiken muunkin tutkimuksen kohdalla. Mutta niin pitkälle kuin "tieteellisistä tosiasioista" edes voi puhua, niin ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen on tieteellinen tosiasia.

Vierailija
52/75 |
02.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Luulen että aika moni tykkäsi viime kesän säästä ja sen perusteella alkoi kannattaa maltillista ilmastonmuutosta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
53/75 |
02.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ihmisten kulutuksesta länsimaissa aika iso osa on jotain ihan muuta kuin lämmitystä, ruokaa ja valojen päälle laittamista.

No kuinka iso? Anna jotain lukuja. Montako sataa euroa käytät kuukaudessa huulikiiltoon ja postikortteihin?

Sen muun kulutuksen mahdollistaminen vaatii myös luonnonvaroja, joista mm. syntyy kasvihuonekaasupäästöjä.

Luonnonvarojen hyödyntämisestä ei synny kasvihuonekaasupäästöjä, vaan siitä, että poltetaan fossiilisia polttoaineita. Luonnonvaroja voidaan hyödyntää oikein hyvin ydinvoimalla tuotetulla sähköllä, akustoilla toimivilla ajoneuvoilla ja työkaluilla, jne.

Energianlähteen vaihtaminen taas maksaa sekin, koska energiainfra suunnitellaan vuosikymmenien aikajänteellä

Energiainfra ei käytännössä vaadi kummoisiakaan investointeja, jos vaihdetaan hiili- ja maakaasu ydinvoimaan. Tämä kun voidaan tehdä laitosten elinkaaren loputtua, eikä repiä rikki toimivia/tuoreita voimaloita. Sekin riittäisi erittäin pitkälle.

Toki pienemmissä kaupungeissa joku paikallinen minihiilivoima kannattaa vaihtaa kokonaan pois ja korvata lämpöpumpuilla, joka vaatii jonkin verran investointeja. Jonkun Helsingin tapauksessa varmaan vaadittaisiin kaukolämpöputki Loviisaan, joka nyt ei sekään ole kummoinenkaan investointi verrattuna energia-alan investointeihin ylipäätänsä.

kuka maksaa sen, että nyt Kiinaan pykätty hiilivoimala vaihdetaan muuhun energianlähteeseen,

Kiina itse. Ydinvoima on usein edullisempaa kuin hiilivoima, joten niiden kannattaa tehdä se joka tapauksessa. Onhan siellä jo nyt meneillään aika hurjat ydinvoiman lisärakentamiset, joten kierroksia vaan vielä hitunen lisää, ettei tarvita hiilivoimaloita. Varmaan paikalliset poliitikot sielläkin huolissaan hiilikaivostensa hyvinvoinnista.

Jos se ratkaistaan kehittämällä joku nyt ongelmattomalta vaikuttava rajattoman energian lähde, niin muut ympäristöongelmat kaatuvat todennäköisesti niskaan entistä rajummin, koska historiallisesta perspektiivistä katsoen tarjolla olevan energian määrän lisääntyminen johtaa myös energian kulutuksen kasvuun ja sitä kautta muidenkin luonnonvarojen kulutuksen kasvuun.

Luonnonvarojen kulutuksen kasvu ei myöskään ole ongelma. Ongelma on vain silloin, kun tuotanto toteutetaan saastuttavalla menetelmällä.

Esimerkiksi kalansyönti ei ole ongelma, vaan kalastus. Kalat voitaisiin hyvin myös kasvattaa (50 % kalasta on kasvatettua jo nykyään). Lihansyönti ei ole ongelma, vaan karjan kasvatuksen vaatima pinta-ala, joka korjaantuu laboratoriolihalla. Raudan kaivaminen kaivoksesta ei ole ongelma, vaan niiden kaivuulaitteiden fossiiliset polttoaineet, raudan erottelemiseen käytetyt menetelmät ja jätteiden käsittelemättömyys.

Jos ihmiskunta olisi yhtään järkevä, niin tunnustaisimme tosiasiat ja katsoisimme maapallon kantokykyä kokonaisuutena. Mutta en kyllä ole optimisti tämän suhteen.

Maapallolla ei ole kantokykyä. Se ei tarkoita mitään järkevää.

Vierailija
54/75 |
02.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisten ahneus ja omanedun tavoittelu. Ilmastonmuutosta ei saada kuriin jos kaikki ei osallistu.. Ja yks ongelma on väestönkasvu jota kukaan ei myönnä. Tietty ongelma on lähinnä kehittyvissä maissa, jotka luonnollisesti haluaa saman elintason kuin meillä. Ja se elintaso on mahdoton antaa kaikille ilman seurauksia. 

Eli jos halutaan pysäyttää ilmastonmuutos elintasoa pitäs kaikilla laskea ja väestöä karsia

Juuri näin. Noissa maissa on nussittu avian liikaa yli omien resurssien ja nyt nuo sadat miljoonat haluaa nostaa elintasoaan. Laskekoon asukastiheyden samaan kuin esim. Suomessa niin sitten elintason nousun maapallo kestää.

Kerro nyt ihmeessä, että minkähän resurssin yli ovat nussineet. Ja kerro myös, että millä tavalla elintaso mitenkään vaikuttaa maapallon "kestävyyteen", ja kerro samalla, että mitä ihmettä edes tarkoittaa "kestäminen". Sanooko maapallo joku päivä, että "nyt en kestä enää teitä" ja muuttaa muualle? Räjähtääkök atomeiksi?

Minä ymmärsin tuon kirjoituksen niiin, että keharimaissa on itketty tukea ja apua jo vuosikaudet, eikä se jaettu apu vieläkään tunnu eikä mikään riitä. Ruuasta ainainen pula, samat diktatuurit, samat taudit ja ongelmat jne. Lisääntyä osataan ja se on loppusyy nälällekin. Lopettaisivat nyt ekaksi edes sen, niin elintaso alkaisi kehittyä.

Ettekö te ihan oikeasti tiedä mitään historiasta, maailmankaupasta tai kehitysmaiden yhteiskunnallisesta tilanteesta? Eikö ihan oikeasti ole harmainta aavistusta, miksi monissa luonnonvaroiltaan rikkaissa maissa luonnonvaroja ei käytetä oman väestön elintason nostamiseen, mistä diktatuurit perityivät jne.?

Niin ja lisääntyisivät suomalaisetkin nykyistä ahkerammin, jos mahdollisessa vanhuudessa ainoa sosiaaliturva olisi aikuiseksi selvinnyt lapsi. Ei yksilön kannalta ole millään tavalla realistista jättää lapset tekemättä, jotta "elintaso lähtisi nousuun".

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
55/75 |
02.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ei kukaan maa halua laskea elintasoaan vapaaehtoisesti. Jos ruetaan teollisuutta ja päästöjä urakalla vahentämään, negatiiviset seuraukset olisit niin isot.

Toiseksi tämä koko ilmastonmuutos on niin ristiriitainen juttu. Vedenpitävää toditusta ei ole eikä tule yli 1000 vuoteen. Pitäisi päästä suhteuttamaan lämpötiloja aina 1000v taaksepäin,luotettavasti.

Ei tuhat vuotta ole yhtään mitään ilmastonmuutosasioita. Pitäisi olla tarkka data muutaman sadan tuhannen vuoden ajalta, jotta voitaisiin edes sanoa että onko nykytilanne mitenkään poikkeava. Silti jäisi epävarmaksi että vaikuttaako ihminen asiaan jotenkin vai ei.

Vierailija
56/75 |
02.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Akkupaketin uusimisen hinnasta et tiedä yhtään mitään, koska niitä ei uusita nykyhinnoilla, vaan vasta 20-30 vuoden päästä. Ja jos akkujen hinnat jatkavat samaa laskuaan, mitä ovat tehneet vuosikymmeniä, niin akkujen uusiminen ei tule olemaan kovinkaan kummoinen ponnistelu

Sähköautotellisuuden ennustukset ei oikein tahdo toteutua. Pari vuotta sitten arvioivat että akkuston hinta on 2018 vuoden loppun mennessä alle 100$/kWh, mutta nyt se on 148$, eli halpuutusennustukset ovat menneet täysin reisille.

Laita toki lähteet näille lukemille.

Audi väittää akustojensa maksavan $114/kWh.

Tesla on tänäkin vuonna väittänyt saavuttavansa $100/kWh kustannustason.

Voihan se olla, että sä puhut jostain epämääräisestä keskihinnasta kaikille valmistajille, joka olisi tuo $148/kWh, mutta tietyt sähköautovalmistajat ovat puhuneet OMASTA hinnastaan, joka on edullisempi kuin muiden.

Vierailija
57/75 |
02.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisten ahneus ja omanedun tavoittelu. Ilmastonmuutosta ei saada kuriin jos kaikki ei osallistu.. Ja yks ongelma on väestönkasvu jota kukaan ei myönnä. Tietty ongelma on lähinnä kehittyvissä maissa, jotka luonnollisesti haluaa saman elintason kuin meillä. Ja se elintaso on mahdoton antaa kaikille ilman seurauksia. 

Eli jos halutaan pysäyttää ilmastonmuutos elintasoa pitäs kaikilla laskea ja väestöä karsia

Juuri näin. Noissa maissa on nussittu avian liikaa yli omien resurssien ja nyt nuo sadat miljoonat haluaa nostaa elintasoaan. Laskekoon asukastiheyden samaan kuin esim. Suomessa niin sitten elintason nousun maapallo kestää.

Kerro nyt ihmeessä, että minkähän resurssin yli ovat nussineet. Ja kerro myös, että millä tavalla elintaso mitenkään vaikuttaa maapallon "kestävyyteen", ja kerro samalla, että mitä ihmettä edes tarkoittaa "kestäminen". Sanooko maapallo joku päivä, että "nyt en kestä enää teitä" ja muuttaa muualle? Räjähtääkök atomeiksi?

Minä ymmärsin tuon kirjoituksen niiin, että keharimaissa on itketty tukea ja apua jo vuosikaudet, eikä se jaettu apu vieläkään tunnu eikä mikään riitä. Ruuasta ainainen pula, samat diktatuurit, samat taudit ja ongelmat jne. Lisääntyä osataan ja se on loppusyy nälällekin. Lopettaisivat nyt ekaksi edes sen, niin elintaso alkaisi kehittyä.

Ettekö te ihan oikeasti tiedä mitään historiasta, maailmankaupasta tai kehitysmaiden yhteiskunnallisesta tilanteesta? Eikö ihan oikeasti ole harmainta aavistusta, miksi monissa luonnonvaroiltaan rikkaissa maissa luonnonvaroja ei käytetä oman väestön elintason nostamiseen, mistä diktatuurit perityivät jne.?

Niin ja lisääntyisivät suomalaisetkin nykyistä ahkerammin, jos mahdollisessa vanhuudessa ainoa sosiaaliturva olisi aikuiseksi selvinnyt lapsi. Ei yksilön kannalta ole millään tavalla realistista jättää lapset tekemättä, jotta "elintaso lähtisi nousuun".

Aivan. Elintason nousu ei ole seurausta siitä että lapsia tehdään vähemmän, vaan päin vastoin, lapsia tehdään vähemmän, koska elintaso on parempi.

Vierailija
58/75 |
02.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Akkupaketin uusimisen hinnasta et tiedä yhtään mitään, koska niitä ei uusita nykyhinnoilla, vaan vasta 20-30 vuoden päästä. Ja jos akkujen hinnat jatkavat samaa laskuaan, mitä ovat tehneet vuosikymmeniä, niin akkujen uusiminen ei tule olemaan kovinkaan kummoinen ponnistelu

Sähköautotellisuuden ennustukset ei oikein tahdo toteutua. Pari vuotta sitten arvioivat että akkuston hinta on 2018 vuoden loppun mennessä alle 100$/kWh, mutta nyt se on 148$, eli halpuutusennustukset ovat menneet täysin reisille.

Laita toki lähteet näille lukemille.

Audi väittää akustojensa maksavan $114/kWh.

Tesla on tänäkin vuonna väittänyt saavuttavansa $100/kWh kustannustason.

Voihan se olla, että sä puhut jostain epämääräisestä keskihinnasta kaikille valmistajille, joka olisi tuo $148/kWh, mutta tietyt sähköautovalmistajat ovat puhuneet OMASTA hinnastaan, joka on edullisempi kuin muiden.

Unohtaa ei myöskään pidä eroa akustojen hinnan (battery level) sekä akkukennon hinnan (cell level) välillä, koska näistä puhutaan usein ristiin. Jälkimmäinen on jonkin verran edullisempi.

Vierailija
59/75 |
02.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Akkupaketin uusimisen hinnasta et tiedä yhtään mitään, koska niitä ei uusita nykyhinnoilla, vaan vasta 20-30 vuoden päästä. Ja jos akkujen hinnat jatkavat samaa laskuaan, mitä ovat tehneet vuosikymmeniä, niin akkujen uusiminen ei tule olemaan kovinkaan kummoinen ponnistelu

Sähköautotellisuuden ennustukset ei oikein tahdo toteutua. Pari vuotta sitten arvioivat että akkuston hinta on 2018 vuoden loppun mennessä alle 100$/kWh, mutta nyt se on 148$, eli halpuutusennustukset ovat menneet täysin reisille.

Laita toki lähteet näille lukemille.

Audi väittää akustojensa maksavan $114/kWh.

Tesla on tänäkin vuonna väittänyt saavuttavansa $100/kWh kustannustason.

Voihan se olla, että sä puhut jostain epämääräisestä keskihinnasta kaikille valmistajille, joka olisi tuo $148/kWh, mutta tietyt sähköautovalmistajat ovat puhuneet OMASTA hinnastaan, joka on edullisempi kuin muiden.

Edellä oleva oli juuri Teslan lukuja, eli se ennustettu 100 dollaria ei ole toteutumassa.

Vierailija
60/75 |
02.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos akkujen hinnat eivät jonkun mielestä ole tippuneet hurjasti, niin sopii tarkastella seuraavaa kuvaa:

http://www.climatechangenews.com/files/2018/07/batforecast.png