Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olisitko huolissasi? Koulunumeroista
01.10.2018 |
Lapselleni on hyvä numero 10 tai ehkä 10-, kohtalainen 9,5 ja "Ei mennyt niin hyvin" 9 tai 9+.
Suurin osa saamistaan numeroista on 10 tai 10-. Hoitaa koulunsa itsenäisesti, joskus tulee unohduksia. Pitää koulusta ja haluaa saada hyviä ( lue kymppejä) numeroita.
On kutosluokalla. Itse sain tuollaisia vasta yläasteella mutta jotkut ovat sitä mieltä, että lapseni numerot automaattusesti laskevat yläkoulussa. Kuulemma jos tekee paljon töitä alakoulussa, niin enää ei jaksa pingottaa yläkoulussa tai lukiossa. ( Mielestäni ei tee paljon töitä. Ahkerasti ja intensiivisesti tekee sen mitä tekee.)
Kommentit (52)
No mulla esikoinen oli ala-asteella kasin, ysin oppilas ja nyt edellisen todistuksen ka 9,7. Meni just ysille. Vuotta nuorempi veljensä on saanut tasaisesti 8, nyt 9 ja 10 enemmän. Meni siis 8lk. En osaa sanoa siis miten yleensä, meillä näinpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huolissaan siitä, että lapsi palaa loppuun ennen kuin edes yläkoulu alkaa. Näin on jotkut uhanneet, että voi tapahtua. En ole uskaltanut sanoa näille, että ehkä palaisi loppuun, jos joutuisi tekemään paljon töitä, mutta kun ei joudu.
Ap
Hyvä oppilas tuo on. Itse olin keskiverto oppilas. Veljeni oli erilainen. Hänelle 10 oli 10 ja mikään muu ei kelvannut. Niin paljon hän halusi pois perheestä missä ei ollut mitään. Isämme ja äitimme oli kuva siitä mihin ei päädy ikinä. Niin paljon oli vihaa ja katkeruutta. Ja veljeni menestyi ja aikuisena eli nuoruuden uudelleen. Osti minullekin asioita mitä en pyytänyt tai tarvinnut. Totesi vaan ettei ikinä puutu mitään. En minä sitä halua.
Jos on liian hyvä oppilas, voi käydä niin että kymppejä tulee helposti ilman kunnollista lukemista. Ongelma tulee viimeistään lukiossa tai yliopistossa kun ei olekaan oppinut opiskelemaan kun numerot tulivat liian helposti.
Joillekin koulunkäynti vaan on helppoa, on hyvä muisti ja keskittymiskyky, kyllä ne kantaa vielä yläasteellakin, saattaa joutu lukemaan vähän enemmän kokeisiin että saa kymppejä kun on isompia koealueita. Suurimmalla osalla ne numerot laskee sen takia että tulee murrosikä ja kapinaa ja muita kiinnostuksen kohteita, esim. tulee seurustelukumppani ja ihmissuhteisiin liityvää draamaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos on liian hyvä oppilas, voi käydä niin että kymppejä tulee helposti ilman kunnollista lukemista. Ongelma tulee viimeistään lukiossa tai yliopistossa kun ei olekaan oppinut opiskelemaan kun numerot tulivat liian helposti.
Jos lukio on helppoa, niin ei kai kovin kummoista vaadi opiskelu yliopistossakaan? Millaista opiskelua tarkoitat?
Yläkoulussa numerot saa vielä helpommalla. Jyvät erottuu helposti akanoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Numeroille ei ole mitään merkitystä. Ei ala-asteella, ei yläasteella, eikä lukiossa. Kunhan on semmoiset numerot, että ne eivät estä etenemistä seuraavalle portaalle niin kaikki on hyvin. Paljon tärkeämpää on opetella opiskelutekniikka, ymmärrystä laajemmalla skaalalla ja oleellisen erottamista epäoleellisesta. Pienten nippelitietojen pänttäys numeroiden takia on turhinta ajankäyttöä lakanoiden silittämisen ohelle. Pistä lapsesi ennemmin vaikka ulos leikkinmään kuin stressaamaan koulunumeroista.
Vierailija kirjoitti:
Yläkoulussa numerot saa vielä helpommalla. Jyvät erottuu helposti akanoista.
Mitä tarkoitat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alakoulun numerot eivät korreloi myöhempien numeroiden kanssa. Yleensä fiksuilla oppilailla alakoulussa on hieman huonommat numerot, koska luokanopet eivöt ymmärrä, että matikan tehtävät voi laskea toisinkin, tai eivät viitsi muuten olla pikkutarkkoja. Aineenopettajat arvioivat toisin.
Minusta aloittajan kohdalla ongelma on lähinnä tuo kamala suhde arviointiin. Ennustaa mielenterveysongelmia noin tuomitseva suhde itseensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on liian hyvä oppilas, voi käydä niin että kymppejä tulee helposti ilman kunnollista lukemista. Ongelma tulee viimeistään lukiossa tai yliopistossa kun ei olekaan oppinut opiskelemaan kun numerot tulivat liian helposti.
Jos lukio on helppoa, niin ei kai kovin kummoista vaadi opiskelu yliopistossakaan? Millaista opiskelua tarkoitat?
Kyllä minulle lukion laaja fysiikka oli vielä aika vaivatonta, yliopistossa teoreettinen fysiikka vaati oikeasti työtä. En tosiaan ollut siihen tottunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Numeroille ei ole mitään merkitystä. Ei ala-asteella, ei yläasteella, eikä lukiossa. Kunhan on semmoiset numerot, että ne eivät estä etenemistä seuraavalle portaalle niin kaikki on hyvin. Paljon tärkeämpää on opetella opiskelutekniikka, ymmärrystä laajemmalla skaalalla ja oleellisen erottamista epäoleellisesta. Pienten nippelitietojen pänttäys numeroiden takia on turhinta ajankäyttöä lakanoiden silittämisen ohelle. Pistä lapsesi ennemmin vaikka ulos leikkinmään kuin stressaamaan koulunumeroista.
Leikkii ulkona pari tuntia päivittäin, on kavereita, lukee kirjoja ja lehtiä, harrastaa konservatoriolla, urheiluseurassa, partiossa ja parissa koulun kerhossa, pelaa pleikalla ja roikkuu puhelimella. Piirtää, rakentelee Legoja...
Iltaisin kun tulen kotiin, niin viettää ajan perheen kanssa. Tekee siis paljon muuta(kin) kuin stressaa numeroista. Läksyjen tekoa tai kokeisiin lukua en itse ehdi näkemään, kun kuulemma hoitaa ne koulun jälkeen/ennen koulua, jos menee yhdeksäksi tai kymmeneksi kouluun.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on liian hyvä oppilas, voi käydä niin että kymppejä tulee helposti ilman kunnollista lukemista. Ongelma tulee viimeistään lukiossa tai yliopistossa kun ei olekaan oppinut opiskelemaan kun numerot tulivat liian helposti.
Jos lukio on helppoa, niin ei kai kovin kummoista vaadi opiskelu yliopistossakaan? Millaista opiskelua tarkoitat?
Kyllä minulle lukion laaja fysiikka oli vielä aika vaivatonta, yliopistossa teoreettinen fysiikka vaati oikeasti työtä. En tosiaan ollut siihen tottunut.
Olisiko lapsuutesi ollut onnellisempi, jos et olisi ollut niin hyvä? Entä olisiko yliopisto-opinnot menneet paremmin, jos lukiossa olisi fysiikka ollut vaikeaa, vaikeahkoa tai vaikeampaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vain ysin todistuksella on väliä. Kutosen todistuksella voi pyyhkiä...
Vierailija kirjoitti:
Alakoulun numerot eivät korreloi myöhempien numeroiden kanssa. Yleensä fiksuilla oppilailla alakoulussa on hieman huonommat numerot, koska luokanopet eivöt ymmärrä, että matikan tehtävät voi laskea toisinkin, tai eivät viitsi muuten olla pikkutarkkoja. Aineenopettajat arvioivat toisin.
Minusta aloittajan kohdalla ongelma on lähinnä tuo kamala suhde arviointiin. Ennustaa mielenterveysongelmia noin tuomitseva suhde itseensä.
Onko tutkimuksia aiheesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Numeroille ei ole mitään merkitystä. Ei ala-asteella, ei yläasteella, eikä lukiossa. Kunhan on semmoiset numerot, että ne eivät estä etenemistä seuraavalle portaalle niin kaikki on hyvin. Paljon tärkeämpää on opetella opiskelutekniikka, ymmärrystä laajemmalla skaalalla ja oleellisen erottamista epäoleellisesta. Pienten nippelitietojen pänttäys numeroiden takia on turhinta ajankäyttöä lakanoiden silittämisen ohelle. Pistä lapsesi ennemmin vaikka ulos leikkinmään kuin stressaamaan koulunumeroista.
Leikkii ulkona pari tuntia päivittäin, on kavereita, lukee kirjoja ja lehtiä, harrastaa konservatoriolla, urheiluseurassa, partiossa ja parissa koulun kerhossa, pelaa pleikalla ja roikkuu puhelimella. Piirtää, rakentelee Legoja...
Iltaisin kun tulen kotiin, niin viettää ajan perheen kanssa. Tekee siis paljon muuta(kin) kuin stressaa numeroista. Läksyjen tekoa tai kokeisiin lukua en itse ehdi näkemään, kun kuulemma hoitaa ne koulun jälkeen/ennen koulua, jos menee yhdeksäksi tai kymmeneksi kouluun.Ap
Ja sulleko on o.k, että hoitaa ne aamulla ennen kouluun lähtöä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on liian hyvä oppilas, voi käydä niin että kymppejä tulee helposti ilman kunnollista lukemista. Ongelma tulee viimeistään lukiossa tai yliopistossa kun ei olekaan oppinut opiskelemaan kun numerot tulivat liian helposti.
Jos lukio on helppoa, niin ei kai kovin kummoista vaadi opiskelu yliopistossakaan? Millaista opiskelua tarkoitat?
Riippuu siitä, mitä opiskelee. Minulle pitkä matematiikka ja fysiikka olivat lukiossa todella helppoja ja sain molemmista kympit ponnistelematta. Kun menin TKK:lle opiskelemaan teknillistä fysiikkaa, tuntuivat opinnot aluksi tosi vaikeilta. Sama oli monella kurssikaverillani. Pahinta oli juuri se, että ei ollut mitään kokemusta siitä, miten voi opiskella asiaa, joka ei tunnu selvältä ja helpolta ensimmäisellä kuulemalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Numeroille ei ole mitään merkitystä. Ei ala-asteella, ei yläasteella, eikä lukiossa. Kunhan on semmoiset numerot, että ne eivät estä etenemistä seuraavalle portaalle niin kaikki on hyvin. Paljon tärkeämpää on opetella opiskelutekniikka, ymmärrystä laajemmalla skaalalla ja oleellisen erottamista epäoleellisesta. Pienten nippelitietojen pänttäys numeroiden takia on turhinta ajankäyttöä lakanoiden silittämisen ohelle. Pistä lapsesi ennemmin vaikka ulos leikkinmään kuin stressaamaan koulunumeroista.
Leikkii ulkona pari tuntia päivittäin, on kavereita, lukee kirjoja ja lehtiä, harrastaa konservatoriolla, urheiluseurassa, partiossa ja parissa koulun kerhossa, pelaa pleikalla ja roikkuu puhelimella. Piirtää, rakentelee Legoja...
Iltaisin kun tulen kotiin, niin viettää ajan perheen kanssa. Tekee siis paljon muuta(kin) kuin stressaa numeroista. Läksyjen tekoa tai kokeisiin lukua en itse ehdi näkemään, kun kuulemma hoitaa ne koulun jälkeen/ennen koulua, jos menee yhdeksäksi tai kymmeneksi kouluun.Ap
Ja sulleko on o.k, että hoitaa ne aamulla ennen kouluun lähtöä?
Miksi ei olisi ok?
Lähden töihin 7.30. Tätä ennen perhe syö yhdessä aamupalaa. Lapsi lähtee kouluun 8.50/9.50. Tuossahan on aikaa 1h 20 min tai 2h20min.
Ehkä jos jättäisi tehtäviä tekemättä tai koulu menisi huonosti tai tarvitsisi aikuisen apua tehtäviin, niin sitten voisi olla ongelma.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Numeroille ei ole mitään merkitystä. Ei ala-asteella, ei yläasteella, eikä lukiossa. Kunhan on semmoiset numerot, että ne eivät estä etenemistä seuraavalle portaalle niin kaikki on hyvin. Paljon tärkeämpää on opetella opiskelutekniikka, ymmärrystä laajemmalla skaalalla ja oleellisen erottamista epäoleellisesta. Pienten nippelitietojen pänttäys numeroiden takia on turhinta ajankäyttöä lakanoiden silittämisen ohelle. Pistä lapsesi ennemmin vaikka ulos leikkinmään kuin stressaamaan koulunumeroista.
Leikkii ulkona pari tuntia päivittäin, on kavereita, lukee kirjoja ja lehtiä, harrastaa konservatoriolla, urheiluseurassa, partiossa ja parissa koulun kerhossa, pelaa pleikalla ja roikkuu puhelimella. Piirtää, rakentelee Legoja...
Iltaisin kun tulen kotiin, niin viettää ajan perheen kanssa. Tekee siis paljon muuta(kin) kuin stressaa numeroista. Läksyjen tekoa tai kokeisiin lukua en itse ehdi näkemään, kun kuulemma hoitaa ne koulun jälkeen/ennen koulua, jos menee yhdeksäksi tai kymmeneksi kouluun.Ap
Ja sulleko on o.k, että hoitaa ne aamulla ennen kouluun lähtöä?
Mikä ongelma tämä aamuinen läksyjenteko on?
Alue: Aihe vapaa
Siis mistä pitäisi olla huolissaan?
Mun lapsella laski yläasteella vähän, saa nyt myös kaseja. En tiedä miksi siitä pitäisi olla huolissaan. Ala-aste vaan oli tosi helppoa, suorastaan tylsää.