Lue keskustelun säännöt.
Lähelle 50v mies kiinnosti minua, kunnes selvisi,
01.10.2018 |
että hänellä on vielä alle kouluikäinen lapsi yhteishuollossa. Olen muutamaa vuotta nuorempi ja omat lapset opiskelemassa muualla.
En halunnut jatkaa tutustumista, sillä hänen elämänsä menee kuitenkin lapsen ehdoilla valvomisten, sairauksien ja oikkujenkin kanssa. Hyvät koti-illalliset, leffat ja pelkkä lähellä oleminenkin menisi liian lapsen ehdoilla.
En tarvitse matkoja, kulttuuria tai elämyksiä jatkuvasti, vaan pelkkä kotona oleminen työarjen jälkeen tärkeimmän kanssa olisi sitä parasta. Valitettavasti minusta ei enää ole lapsiarkeen.
Kommentit (13)
Minä tein jo nelikymppisenä päätöksen, etten enää tapaile pienten lasten isejä. Olin 43, kun oma lapseni muutti pois kotoa, enkä todellakaan olisi jaksanut enää mitään puuhamaa-elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parisuhde muodostuu kahden aikuisen välille. Jos siinä on valmiita lapsia mukana, menee moni asia päin veettua.
On huojentavaa kuulla, että muutkin saattavat tehdä valintansa tällaisin perustein. Itse 45-vuotiaana, aikuisien lapsien äitinä en voisi -enkä haluaisi- edes kuvitella suhdetta jossa kumppanilla yhä pieniä lapsia. Tai edes alaikäisiä.
Jotkut roikkuvat/roikottavat myös aikuisia lapsiaan niin tiiviisti elämässään että touhu menee reisille. Jos aikuistumaan ja omilleen ei olla päästy vielä 25-vuotiaanakaan, kannattaa suhteessa pakittaa alkumetreillä.
Parisuhteen voi valita itselleen tyydyttävällä tavalla. Olen sen verran mukavuudenhaluinen, että haluan miehen huomion itselleni, en kilpailla siitä lasten tai exien kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kouluikäisten lasten kanssa yövalvomisia?
Vierailija kirjoitti:
Kouluikäisten lasten kanssa yövalvomisia?
Harrastukset, kouluväännöt etc. Ei kiitos, kun ne on omalla kohdalla ohi. Laatuaika ja etenkin yhteinen sellainen tulee nyt ykkösenä. Samoin juurikin suhde prioriteettina. Aikuinen suhde ilman häiriötekijöitä:
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa siltä et teet valintasi lastenehdoilla, mutta ei siinä elämä on aina valintoja.
Vierailija kirjoitti:
Kouluikäisten lasten kanssa yövalvomisia?
Vähän huolimattomasti luettu sori ne olikin alle kouluikäisiä. Tosin en kovin montaa kert ole valvonut silloinkaan vaikka lapset oli alle kouluikäisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkään en lähtisi pienten lasten isin kyytiin, vaikka itselläni nuorin lapsi on vasta 12 vuotias. Lapseni ovat kuitenkin jo aika isoja ja minua ei kiinnostaisi äitipuolen leikkiminen yhdellekään vieraan kakaralle. Mummi olen kyllä mielelläni sitten aikanaan lastenlapsille.
Jos lapsellisen tai lapsettomankin miehen kanssa alkaisin olemaan, niin pitäisin myös tasan varmasti oman kotini. Miestä en esittelisi lapsille kuin vasta sitten kun suhde olisi vankalla pohjalla ja koska lapseni olisivat mitä todennäköisesti aika paljon isälläänkin, niin olisin miehen kanssa vain silloin. Siihen yhtälöön en enää tunkisi yhden yhtä miehen lasta, vaan olisin mielummin ilman miestä.
Ehkä sitten, kun lapseni olisivat muuttaneet pois kotoa, voisin harkita miehen kanssa yhteen muuttamista, mutta en piiruakaan aikaisemmin.
En ryhtyisi suhteeseen miehen kanssa, jolle ei olisi ok, että jo täysi-ikäinen lapseni voi tulla kotipaikkakunnalle viikonlopuksi tai kesälomalla, tai puolison ja lasten kanssa.
Valitettavasti jos niitä lapsia on, siitä ei kahden lapsettoman elämää enää tule.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse pitäisin sitä jopa bonuksena. En muuten sitä elämää lapsen kanssa päässyt kokemaan, ehkä tuollainen kuvio olisi just hyvä.
No mutta tämä olikin todella antoisaa, että halusit jakaa tämän ihmeellisen kokemuksesi meidän muiden kouvolalaisten kanssa. Kiitos!