Lue keskustelun säännöt.
Neuvokaa.Miksi mies sanoo: "tämä ei voi johtaa pitkään suhteeseen, mutta...." vaikka selvästi oli tunteita?
30.09.2018 |
Mikä on syynä? Ja mikä minussa on vialla? Jos mies sanoo ettei tämä voi johtaa pitkään suhteeseen, mutta selvästikin oli tunteita minun kanssa, niin että pystyi suutelemaan, muhinoimaan, seksiin,jne. Mitä tästä pitäisi nyt ajatella? Itse olen ihastunut, mutta hänkö ei? En tajua näitä pelejä! Enkä usko että hänellä on vaimoa tai toistakaan,(väitti olevansa sinkku,ja hakevansa pitkää suhdetta) tai ehkä hän haaveilee jostain toisesta muttei voi saada häntä?
Kertokaa PLEASE omia kokemuksia, mitä paljastui lopulta syyksi, ja taustalta? Muuten hän vaikutti kiinnostuneelta miusta, mutta sitten sanoi noin...?
Miten ihmeessä voi olla kemiaa,mutta "ei muka riittävästi pitkään suhteeseen"??
Olenko liian köyhä, ruma, vai mitä?En usko rumuuteen koska ei hän olisi voinut muhinoidakaan kanssani.
Kommentit (77)
Seksiin ja suutelemiseen pystyy suurin osa ihmisistä ilman sen romanttisimpia tunteita. Esim. seksisuhteet, yhden illan jutut jne. Joten siitä ei voi vielä mitään päätellä. Osa ei näihin halua lähteä ja siksi asiasta ois hyvä keskustella etukäteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Unohda koko mies, ei ole kuin pildeä vailla. Hänellehän tuo on ihannetilanne. Voi paneskella muitakin, mutta jos ei tärppää olet aina saatavilla.
T. Saman kokenut
Kuulostat 20-vuotiaalta minulta. Jälkeenpäin ajateltuna nuorelta, naiivilta, epäkypsältä ja ennen kaikkea säälittävältä. Onneksi sitä vanhenee ja viisastuu.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen kerran saanut haluamani miehen armottomalla roikkumisella, odottamalla miehen heikkoa hetkeä. Ei kannattanut. Koko ajan näki, että mies kaipasi jotakin muuta, vaikka tietääkseni uskollinen olikin ja parhaansa yritti oppia rakastamaan minua. Ei kiinnostusta ja rakkautta voi pakottaa. Tuolla taktiikalla saat parhaimmassakin tapauksessa kämppissuhteen, jossa sinä palvot miestä ja mies sietää sinua.
Samaa mieltä. Vaikka noin suhteeseen pääsisikin niin ei siinä suhteessa sitten olla sillä tavalla tasaveroisessa asemassa. Toinen tyytyy ja toinen tekee kaikkensa miellyttääkseen.
Ootko oikeesti nuin naiivi että muhinointiin tarvitaan YHTÄÄN mitään tunteita :D Epätoivoisimmat pleijerit tekee sitä vaikka oikeasti toinen ällöttäiskin jollain tasolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pelimies. Ole kiireinen koko ensi viikko, viivytä viesteihin vastaamista, äläkä ainakaan laita ensin. Kerro meneväsi kaikkiin tapahtumiin, joissa on myös miehiä mukana.
Toihan on parasta juuri sille miehelle jolla ei ole tunteita tarpeeksi. Ite olen ollut 3kk naisen kanssa, joka ei sitten sen koommin kiinnostanu. Se alko kans leikkii yhtäkkiä kiireellistä ja meni eri tapahtumiin ja päätti olla vastaamatta viestiin. Laitoin kaksi viestiä ja sen jälkeen en enää laittanut. Se oli mulle helpotus pelkästään. Sehän sit laitto viestiä jonkun ajan päästä ja tivas miksi en laita viestiä tai soittele. Sanoin sitten et lähetään erisuuntiin vaan ei tää toimi ja kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Hän ei vaan ole valmis sitoutumaan sinuun, vaan haluaa jotain muuta, esim enemmän tunteita.
no paskat se mitään tunteita haluaa. Pelimies lähtee siitä, että muijia on oikealla ja vasemmalla. Ei jämähdetä mihinkään yhteen naiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syitä miksi naisena en ole halunnut muuta kuin seksiä ovat olleet mm. erittäin matala koulutustaso, yleinen"tyhmyys", ylimielisyys, joku ärsyttävä piirre yms.. onhan näitä. Kun etsin itselleni elämänkumppania, miksi pitäisin kriteerit matalalla? Sen täydellisen elämäm rakkauden löysin kuitenkin jo 22-vuotiaana :)
Olen deittaillut vähän samanlaista. Meillä oli hauskaa yhdessä, mutta miehen mielestä jotain vielä puuttui. Itse en ole etsinyt "sielunkumppania" enää vuosiin, kun en enää usko siihen. Mies ilmeisesti uskoi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helpointa kannaltasi on, että uskot mitä hän sanoo ja pistät suhteen poikki. Ota hönen sanomisensa kirjaimellisesti, säästyt hemojaraastavalta tilanteelta, jossa sinä haluat suhteen ja hän ei ja tapailet häntä. Siirry seuraavaan, miehet ei maailmasta lopu. Haluatko miehen, jok ei halua sua? Seksi ei oikein todista miehen tunteista, koska se on monesti heille niin erillinen asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän ei vaan ole valmis sitoutumaan sinuun, vaan haluaa jotain muuta, esim enemmän tunteita.
no paskat se mitään tunteita haluaa. Pelimies lähtee siitä, että muijia on oikealla ja vasemmalla. Ei jämähdetä mihinkään yhteen naiseen.
No tässähän ei tiedetä kaataako ko tyyppi naisia kuin kauraa. Kyllä panosuhteita on nykyään ihan tavallisilla periaatteessa parisuhdetta hakevilla ihmisilläkin. Mistä sen tietää etukäteen onko kyseessä kevyempi hauskanpito vai voiko olla kyse enemmästä? Tässä tapauksessa miehen mielestä suhde on pelkkää seksiä ilman sitoumuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ohiksena ihmettelen että mistä te löydätte tällaisia miehiä? Olen varmaan outo poikkeus, koska kyllä mä juttelen, treffaan useamman kerran (ilman seksiä) ja selvitän mitä mies haluaa ja onko hän tosimielellä liikkeellä, ja hyvin on toiminut. Yhtään tuollaista pelimiestä ei vastaan ole tullut. Tai sitten ne on karsiutunut pois jo ennen kuin ollaan edes tavattu.
Vierailija kirjoitti:
Reikähän se on rinkelilläkin. Olen pahoillani, mutta mies etsii tasokkaampaa seuraa samalla kun saa tyydytettyä itseänsä sinun kanssasi, muuhun et valitettavasti kelpaa.
Miehiä, jotka etsivät vain panoja on ollut aina ja tulee aina olemaan. Parisuhde vastuineen on heille liikaa. Kaikki miehet eivät tuollaisia ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi olla myönteisiä tunteita mutta taustalla myös selvittämättömiä asioita kuten kohdallani että miestä edelleen painoi ero edellisestä pitkästä suhteesta josta ei kuitenkaan ollut päässyt ylitse. Tosin hyvä että painoi näin jälkikäteen. Mies ei olisi ollut minulle sopiva kumppani, tätä en vain ihastuksen sokaistuksessa tajunnut. Jotenkin uskon että kaikella on tarkoituksensa vaikka kipeää voi tehdäkin.
Täysin samanlainen kokemus minullakin. Tietysti se harmitti, että tuohon tapailuun hassaantui suotta aikaa. Enhän voinut tietää, että toinen ei ole selvittänyt päätään eron jälkeen ennen kuin alkoi tapailla minua. Eihän suhteessa silloin olisi voinut tulla yhtään mitään.
Itse tapasin unelmieni miehen, joka ei kuitenkaan halunnut sitoutua. Hän halusi kyllä pitää yhteyttä ja turvautui minuun ystävänä, mutta kun omat tunteeni olivat voimakkaammat, se ”roikkuminen” kävi minulle henkisesti tosi raskaaksi. Tunteita oli, mutta mies sanoi, ettei vaan hänen osaltaan tarpeeksi. Itse taas näin yhteisen tulevaisuutemme täysin kirkkaana ja selvänä silmissäni.
Parin vuoden aikana asia ei edennyt, olimme hieman jumissa toisissamme mutta mies ei kuitenkaan halunnut ”oikeaa suhdetta”. Sitten kyllästyin, ja etsin seuraa muualta, rakastuinkin uudelleen. Mieskin löysi tyttöystävän, ja seurustelimme tahoillamme. Pidimme kuitenkin yhteyttä välillä, ystävinä.
Taas parin vuoden päästä olikin eri tilanne, olimme molemmat jälleen sinkkuja. Mutta nyt mies alkoikin kysyä minulta, että voisimmeko yrittää vakavaa suhdetta... en ollut yhtään valmis enkä varautunut tuollaiseen, koska olin jo mieltänyt hänet vain kaveriksi. Mutta siitä alkoi miehen sinnikäs ”kosiskelu”, ja jotenkin ne omat tunteeni ajan kanssa palasivat... ja vuosikausien tuntemisen jälkeen aloimme seurustella, ensin vähän kokeilumielessä ja sitten vakavammin. Nykyään olemme naimisissa ja meillä on yhteinen lapsi, ja olemme onnellisia.
Aika ei ollut silloin vuosia sitten oikea miehelle, vaikka se ehkä olisi ollut sitä minulle. Mutta kun tilanne muuttui ja hetki muuttuikin yhtä oikeaksi molemmille, suhde pystyi toteutumaan.. ja se on juuri se suhde, jonka näin silmissäni heti alussa.
Vierailija kirjoitti:
voiko sitoutumiskammoinen muuttuakin myöhemmin? Onko jollekin käynyt niin? Tai jos vaikka hän nyt pitääkin minua varalla,niin jos "roikun" hänessä, niin ehkä hän huomaa myöhemmin ettei saa ketään parempaa,ja sitten haluaakin enemmän minun kanssa?
Kuulostaa epätoivoiselta, joo, mutta olen epätoivoinen...
Lähtökohta suhteelle, jossa toinen luultavasti on myöhemmin uskoton.
Vierailija kirjoitti:
Itse tapasin unelmieni miehen, joka ei kuitenkaan halunnut sitoutua. Hän halusi kyllä pitää yhteyttä ja turvautui minuun ystävänä, mutta kun omat tunteeni olivat voimakkaammat, se ”roikkuminen” kävi minulle henkisesti tosi raskaaksi. Tunteita oli, mutta mies sanoi, ettei vaan hänen osaltaan tarpeeksi. Itse taas näin yhteisen tulevaisuutemme täysin kirkkaana ja selvänä silmissäni.
Parin vuoden aikana asia ei edennyt, olimme hieman jumissa toisissamme mutta mies ei kuitenkaan halunnut ”oikeaa suhdetta”. Sitten kyllästyin, ja etsin seuraa muualta, rakastuinkin uudelleen. Mieskin löysi tyttöystävän, ja seurustelimme tahoillamme. Pidimme kuitenkin yhteyttä välillä, ystävinä.
Taas parin vuoden päästä olikin eri tilanne, olimme molemmat jälleen sinkkuja. Mutta nyt mies alkoikin kysyä minulta, että voisimmeko yrittää vakavaa suhdetta... en ollut yhtään valmis enkä varautunut tuollaiseen, koska olin jo mieltänyt hänet vain kaveriksi. Mutta siitä alkoi miehen sinnikäs ”kosiskelu”, ja jotenkin ne omat tunteeni ajan kanssa palasivat... ja vuosikausien tuntemisen jälkeen aloimme seurustella, ensin vähän kokeilumielessä ja sitten vakavammin. Nykyään olemme naimisissa ja meillä on yhteinen lapsi, ja olemme onnellisia.
Aika ei ollut silloin vuosia sitten oikea miehelle, vaikka se ehkä olisi ollut sitä minulle. Mutta kun tilanne muuttui ja hetki muuttuikin yhtä oikeaksi molemmille, suhde pystyi toteutumaan.. ja se on juuri se suhde, jonka näin silmissäni heti alussa.
Eli mies tyytyi sinuu kun tajusi ettei saa muualta toivomaansa parempaa.
En itse pystyisi tuohon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse tapasin unelmieni miehen, joka ei kuitenkaan halunnut sitoutua. Hän halusi kyllä pitää yhteyttä ja turvautui minuun ystävänä, mutta kun omat tunteeni olivat voimakkaammat, se ”roikkuminen” kävi minulle henkisesti tosi raskaaksi. Tunteita oli, mutta mies sanoi, ettei vaan hänen osaltaan tarpeeksi. Itse taas näin yhteisen tulevaisuutemme täysin kirkkaana ja selvänä silmissäni.
Parin vuoden aikana asia ei edennyt, olimme hieman jumissa toisissamme mutta mies ei kuitenkaan halunnut ”oikeaa suhdetta”. Sitten kyllästyin, ja etsin seuraa muualta, rakastuinkin uudelleen. Mieskin löysi tyttöystävän, ja seurustelimme tahoillamme. Pidimme kuitenkin yhteyttä välillä, ystävinä.
Taas parin vuoden päästä olikin eri tilanne, olimme molemmat jälleen sinkkuja. Mutta nyt mies alkoikin kysyä minulta, että voisimmeko yrittää vakavaa suhdetta... en ollut yhtään valmis enkä varautunut tuollaiseen, koska olin jo mieltänyt hänet vain kaveriksi. Mutta siitä alkoi miehen sinnikäs ”kosiskelu”, ja jotenkin ne omat tunteeni ajan kanssa palasivat... ja vuosikausien tuntemisen jälkeen aloimme seurustella, ensin vähän kokeilumielessä ja sitten vakavammin. Nykyään olemme naimisissa ja meillä on yhteinen lapsi, ja olemme onnellisia.
Aika ei ollut silloin vuosia sitten oikea miehelle, vaikka se ehkä olisi ollut sitä minulle. Mutta kun tilanne muuttui ja hetki muuttuikin yhtä oikeaksi molemmille, suhde pystyi toteutumaan.. ja se on juuri se suhde, jonka näin silmissäni heti alussa.
Eli mies tyytyi sinuu kun tajusi ettei saa muualta toivomaansa parempaa.
En itse pystyisi tuohon.
En haluaisi minäkään kumppania, joka pitää yhteyttä exäänsä "ystävänä".
Vierailija kirjoitti:
Mies arvioi, että sinun kanssasi parisuhteesta ei tulisi mitään. Ehkä hän pitää sinua liian tylsänä tai hulluna tai et vain yhtään kiinnosta enempää kuin hetken hupi. Miehet on kykeneväisiä panemaan paljon pienemmällä kynnyksellä kuin naiset.
Ei ole sukupuolesta kiinni tuo panetuskynnys.
Minä olen kerran saanut haluamani miehen armottomalla roikkumisella, odottamalla miehen heikkoa hetkeä. Ei kannattanut. Koko ajan näki, että mies kaipasi jotakin muuta, vaikka tietääkseni uskollinen olikin ja parhaansa yritti oppia rakastamaan minua. Ei kiinnostusta ja rakkautta voi pakottaa. Tuolla taktiikalla saat parhaimmassakin tapauksessa kämppissuhteen, jossa sinä palvot miestä ja mies sietää sinua.