Lue keskustelun säännöt.
TE-toimiston työtarjous. Onko pelkkää huuhaata
28.09.2018 |
Onko Te toimisto ollut jotenkin yhteydessä työnantajaan vai katseleeko TE-toimisto vain netistä työpaikkoja ja kehottaa hakemaan sopivaan ? Siis ilman että paikka olisi oikea työtarjous (tyyliin olet ensisijalla jos kokemus ja haastattelu menee hyvin) vai onko se pelkkää huijausta, että olisi työTARJOUS
Kommentit (103)
Vierailija kirjoitti:
onpa sekavaa keskustelua, muutama trolli postaa asiaan kuulumatonta eikä oikeastaan kukaan vastaa kysymykseen. Ettekö osaa lukea?
Väännän ap:n puolesta rautalangasta
Kun saat työtarjouksen, onko se
A) sinun oman virkailijan tarjous sinulle. Virkailija ottanut työnantajaan yhteyttä ja tarjous on ainakin lupaus haastattelusta, jos koulutus ja työkokemus sopii
B)virkailijat selaa MOL:ia ja lähettelevät sopiville työttömille ehdotuksia: hae tuota paikkaa, se sopisi sinulle
Melko varmasti ei koskaan A. Tyäkkäri nimittäin harvoin tekee mitään henkilökohtaistettua täsmätyötarjousta yhdelle tyypille. Tyäkkärin virkailija ei ole sellainen tyyppi, että se etsii sulle työpaikan. Näitä työnetsijöitähän kyllä jossain aktiivimallissa pestattiin tekemään joidenkin työttömien puolesta työt työnhaun suhteen. Mutta ei työkkärin virkailija sellaiseen ryhdy. Ne oli jotain samanlaisia konsultteja kuin kaikenlaiset uravalmentajat ja niin edespäin, joita myös yhteen aikaan oli.
B todennäköisempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noin 20 vuotta sitten valmistumisen jälkeen olin vuoden verran työvoimatoimistossa töissä (silloin nimi oli vielä tuo). Hakijoille pystyi lähettämään kahden tasoisia työpaikkailmoituksia: toiseen hakijan oli karenssin uhalla pakko hakea (tämä oli työhönosoitus muistaakseni), ja toinen oli kevyempi, eli työpaikkailmoitus vaan hakijalle tiedoksi, mutta hakuvelvollisuutta ei ollut. Tuolloin ei työvoimaneuvojan palkkaan vaikuttanut millään tavalla minkä verran näitä tiedonantoja lähetti hakijoille, tai lähettikö ollenkaan.
Itse en halunnut osoituksia lähettää, mutta niitä "kevyempiä" tiedonantoja avoimista työpaikoista lähettelin ahkerasti. Silloin minulla oli kaikkien vastuullani olevien hakijoiden listat mapitettuna, ja järjestelmällisesti kävin listaani läpi. Muistan jokaisen hakijan kohdalla aika tarkkaan tutkineeni ennen ilmoitusten lähettämistä hakijan tietoja, ja pyrin lähettämään mahdollisimman hyvin hakijan toiveita vastaavia ilmoituksia hänelle. Tuolloin läheskään kaikilla hakijoilla ei ollut omaa tietokonetta, eikä työpaikkoja tarjoavia nettisivuja tietenkään nykypäivän tyyliin ollut, joten hakijoilla ei ollut kotona kovin hyviä keinoja avoimien työpaikkojen etsimiseen.
Yhden nuoren hakijan tapauksen muistan edelleen. Tällä hakijalla oli työnhakua haittaava vamma, mutta ei kuitenkaan mitään työkyvyttömäksi tekevää. Lähetin hänelle tiedoksi työpaikkailmoituksen erääseen lounaskahvilaan. Hieman myöhemmin kulkiessani tuon kahvilan ohi, näin tämän kyseisen hakijan siellä tiskin takana asiakasta palvelemassa. Siitä tuli hyvä fiilis itselleni, ja ajattelin, että ehkä omalla toiminnallani yhtä ihmistä saatoin hieman auttaa eteenpäin.
Työkkärin virkailija on siellä vaan töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työtarjous tai siis "tarjous" ei ole ta edes siitä että pääsisi työhaastatteluun. Ko tarjouksen saanuy työtön ei ole millään tavalla etusijalla muihin hakijoihin nähden.
Naurettava nimike johtunee siitä että työelämässä olevat luulevat työttömien saavan todellisia työtarjouksia mutta ei vain kiinnosta ottaa niitä vastaan.
Näin lietsotaan vihaa työttömiä kohtaan.
Naurettava nimike johtuu siitä, että termi työpaikkailmoitus ei saa työtöntä reagoimaan mitenkään, työhönosoitus koettiin liian paljon valmiiksi työpaikaksi ja tieto avoimesta työpaikasta päätyi samantien roskakoriin. Työtarjous kertoo siitä, että tuolla olisi töitä tarjolla, mene ja hae.
Miksei sen nimi voisi olla vaikka hakumääräys, niin olisi lähempänä todellisuutta.
Tuossa aiemminhan se jo sanottiin, on poliittisesti suotuisampaa sanoa että työtä tarjottiin 100000 työttömälle (antaen ymmärtää että työt eivät tarjouksesta huolimatta kiinnostaneet), kuin että hakumääräyksiä lähetettiin 100000 työttömälle (mutta näistä vain 6 työllistyi hakumääräyksen osoittamaan paikkaan)
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mikään tarjous vaan pakko hakea sitä kyseistä paikkaa oli siihen hakeminen yhtään realistista tai ei.
Toisaalta monessa työpaikassa voi olla ihan epärealistiset vaatimukset, eikä työnantaja ikinä tule löytämään toivomaansa tyyppiä. Kannattaa hakea tosissaan, vaikka ei kaikkia vaatimuksia täyttäisikään. Tietysti eri asia, jos on joku muodollinen pätevyysvaatimus jota ei täytä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
onpa sekavaa keskustelua, muutama trolli postaa asiaan kuulumatonta eikä oikeastaan kukaan vastaa kysymykseen. Ettekö osaa lukea?
Väännän ap:n puolesta rautalangasta
Kun saat työtarjouksen, onko se
A) sinun oman virkailijan tarjous sinulle. Virkailija ottanut työnantajaan yhteyttä ja tarjous on ainakin lupaus haastattelusta, jos koulutus ja työkokemus sopii
B)virkailijat selaa MOL:ia ja lähettelevät sopiville työttömille ehdotuksia: hae tuota paikkaa, se sopisi sinulle
Melko varmasti ei koskaan A. Tyäkkäri nimittäin harvoin tekee mitään henkilökohtaistettua täsmätyötarjousta yhdelle tyypille. Tyäkkärin virkailija ei ole sellainen tyyppi, että se etsii sulle työpaikan. Näitä työnetsijöitähän kyllä jossain aktiivimallissa pestattiin tekemään joidenkin työttömien puolesta työt työnhaun suhteen. Mutta ei työkkärin virkailija sellaiseen ryhdy. Ne oli jotain samanlaisia konsultteja kuin kaikenlaiset uravalmentajat ja niin edespäin, joita myös yhteen aikaan oli.
B todennäköisempi.
Työkkärissä tehdään valtakunnallisesti päivittäin satoja täsmätyötarjouksia asiakkaille. Työnantaja ilmoittaa työpaikan ja sanoo, että lähettäkää 8 työnhakijan tiedot, valitsen esittelyjen perusteella 4 haastatteluun ja haastattelukutsu on käytännössä sama kuin työtarjous. Työnhakua työkkäri ei työttömän puolesta tee eikä kukaan mene työttömän puolesta töihin.
Vierailija kirjoitti:
Noin 20 vuotta sitten valmistumisen jälkeen olin vuoden verran työvoimatoimistossa töissä (silloin nimi oli vielä tuo). Hakijoille pystyi lähettämään kahden tasoisia työpaikkailmoituksia: toiseen hakijan oli karenssin uhalla pakko hakea (tämä oli työhönosoitus muistaakseni), ja toinen oli kevyempi, eli työpaikkailmoitus vaan hakijalle tiedoksi, mutta hakuvelvollisuutta ei ollut. Tuolloin ei työvoimaneuvojan palkkaan vaikuttanut millään tavalla minkä verran näitä tiedonantoja lähetti hakijoille, tai lähettikö ollenkaan.
Itse en halunnut osoituksia lähettää, mutta niitä "kevyempiä" tiedonantoja avoimista työpaikoista lähettelin ahkerasti. Silloin minulla oli kaikkien vastuullani olevien hakijoiden listat mapitettuna, ja järjestelmällisesti kävin listaani läpi. Muistan jokaisen hakijan kohdalla aika tarkkaan tutkineeni ennen ilmoitusten lähettämistä hakijan tietoja, ja pyrin lähettämään mahdollisimman hyvin hakijan toiveita vastaavia ilmoituksia hänelle. Tuolloin läheskään kaikilla hakijoilla ei ollut omaa tietokonetta, eikä työpaikkoja tarjoavia nettisivuja tietenkään nykypäivän tyyliin ollut, joten hakijoilla ei ollut kotona kovin hyviä keinoja avoimien työpaikkojen etsimiseen.
Yhden nuoren hakijan tapauksen muistan edelleen. Tällä hakijalla oli työnhakua haittaava vamma, mutta ei kuitenkaan mitään työkyvyttömäksi tekevää. Lähetin hänelle tiedoksi työpaikkailmoituksen erääseen lounaskahvilaan. Hieman myöhemmin kulkiessani tuon kahvilan ohi, näin tämän kyseisen hakijan siellä tiskin takana asiakasta palvelemassa. Siitä tuli hyvä fiilis itselleni, ja ajattelin, että ehkä omalla toiminnallani yhtä ihmistä saatoin hieman auttaa eteenpäin.
Tuosta on aikaa 30 vuotta eli tapahtui joskus 1990-luvulla! Aika outoa, että printtasit URAsta asiakastiedot mappiin, etkä osannut käyttää järjestelmää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työkkäri on kyllä maailman naurettavin laitos. Jotain hyvää ikuisuusopinnoissa... Ei tarvitse siellä pelleillä menemään. On minulla toki työpaikkakin tai oikeastaan parikin nykyään, että en välttämättä edes tarvitsisi työkkärin pelleilyä mihinkään.
Muistan ikuisesti yhden aivan ÖVERIpirteän virkailijan siellä. Oli varmaan alkanut juuri seurustelemaan ja oli jossain aivan omassa maailmassaan sen takia, en keksi miksi muuten ihminen olisi niin överipirteä.
Koko tapaaminen oli sitä, kun virkailija oli 🤪😄😃🤗🤪😜😃😄😃😄🤭😄😃😄🤪🤪😁😃😆😄 ja minä olin että 🙂😗🤨☺️🙂
Joo sitä piti sanomani, että ihan pelleilyä tuollainen, että joku virkailija selailee mol.fi, jonka kuka tahansa voi tehdä itsekin, jos ei kotona niin kirjastossa, kavereilla, missä tahansa muualla missä on tietokone ja netti.
Tulee sellainen voimaton olo, kun kuvittelee, että työkkäri oikeasti AUTTAA työllistymään, ja kun tajuaa mitä se meininki todellisuudessa on😑😑
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
onpa sekavaa keskustelua, muutama trolli postaa asiaan kuulumatonta eikä oikeastaan kukaan vastaa kysymykseen. Ettekö osaa lukea?
Väännän ap:n puolesta rautalangasta
Kun saat työtarjouksen, onko se
A) sinun oman virkailijan tarjous sinulle. Virkailija ottanut työnantajaan yhteyttä ja tarjous on ainakin lupaus haastattelusta, jos koulutus ja työkokemus sopii
B)virkailijat selaa MOL:ia ja lähettelevät sopiville työttömille ehdotuksia: hae tuota paikkaa, se sopisi sinulle
Melko varmasti ei koskaan A. Tyäkkäri nimittäin harvoin tekee mitään henkilökohtaistettua täsmätyötarjousta yhdelle tyypille. Tyäkkärin virkailija ei ole sellainen tyyppi, että se etsii sulle työpaikan. Näitä työnetsijöitähän kyllä jossain aktiivimallissa pestattiin tekemään joidenkin työttömien puolesta työt työnhaun suhteen. Mutta ei työkkärin virkailija sellaiseen ryhdy. Ne oli jotain samanlaisia konsultteja kuin kaikenlaiset uravalmentajat ja niin edespäin, joita myös yhteen aikaan oli.
B todennäköisempi.
Työkkärissä tehdään valtakunnallisesti päivittäin satoja täsmätyötarjouksia asiakkaille. Työnantaja ilmoittaa työpaikan ja sanoo, että lähettäkää 8 työnhakijan tiedot, valitsen esittelyjen perusteella 4 haastatteluun ja haastattelukutsu on käytännössä sama kuin työtarjous. Työnhakua työkkäri ei työttömän puolesta tee eikä kukaan mene työttömän puolesta töihin.
Ei mene noin. Työkkäri ei saa antaa työnhakijoiden tietoja työnantajille ilman lupaa. Siksi nämä ns. työtarjoukset ovat vain pakollisia määräyksiä hakea jotain paikkaa, joka on avoimeksi ilmoitettu.
Oma kysymyksensä on sitten se, että työnantaja ei yleensä halua sellaista edes valita, joka on saanut tiedon paikasta tällaisen pakkohaun kautta. Moni on menettänyt mahdollisuutensa kun työkkäri on alkanut soitella ja tarkistella työnantajalta, onko henkilö hakenut sitä paikkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikana ennen nettiä kävelin työvoimatoimistoon kysymään, olisko mitään töitä pariksi kuukaudeksi, ja virkailija antoi paperin missä luki että liike xx etsii xx. Kävelin siitä puoli kilsaa tähän liikkeeseen, ja sanoin että sain tälläisen tiedon että etsitte xx. Sain paikan.
Miksi tästä edes keskustellaan? Asia on yksiselitteisesti niin, että työtarjoukset eivät ole työtarjouksia vaan käskyjä hakea kyseistä työpaikkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Työttömät jaksavat valittaa sitä, että te-toimisto ei välitä työpaikkoja ja kun se välittää (eli lähettää työtarjouksen, johon reagoimalla työnhakuprosessi alkaa), niin silloinkin tehdään väärin.
Kyse ei ole siitä etteikö työtarjoukset kelpaa vaan jos ne ovat täysin sattumanvaraisia.
Olen itse tavannut henkilön joka oli tehnyt ikänsä ravintola-alalla ja hänelle TE- toimisto ehdotti hakemaan maalarin paikkaa. Hän ei ollut ikinä maalannut edes aitaa eikä tiennyt miksi virkailija uskoi hänen työllistyvän maalariksi.
Tämän tyylisistä paikanosoituksista on itsestä ihan aiheellista olla ihmeissään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
onpa sekavaa keskustelua, muutama trolli postaa asiaan kuulumatonta eikä oikeastaan kukaan vastaa kysymykseen. Ettekö osaa lukea?
Väännän ap:n puolesta rautalangasta
Kun saat työtarjouksen, onko se
A) sinun oman virkailijan tarjous sinulle. Virkailija ottanut työnantajaan yhteyttä ja tarjous on ainakin lupaus haastattelusta, jos koulutus ja työkokemus sopii
B)virkailijat selaa MOL:ia ja lähettelevät sopiville työttömille ehdotuksia: hae tuota paikkaa, se sopisi sinulle
Oikea vastaus on B. Ikävä kyllä tuollaista vaihtoehdon A kaltaista palvelua ei ole olemassakaan.
Mulle tuli ihan hyvästä paikasta, tosin sellanen jota en saisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
onpa sekavaa keskustelua, muutama trolli postaa asiaan kuulumatonta eikä oikeastaan kukaan vastaa kysymykseen. Ettekö osaa lukea?
Väännän ap:n puolesta rautalangasta
Kun saat työtarjouksen, onko se
A) sinun oman virkailijan tarjous sinulle. Virkailija ottanut työnantajaan yhteyttä ja tarjous on ainakin lupaus haastattelusta, jos koulutus ja työkokemus sopii
B)virkailijat selaa MOL:ia ja lähettelevät sopiville työttömille ehdotuksia: hae tuota paikkaa, se sopisi sinulle
Melko varmasti ei koskaan A. Tyäkkäri nimittäin harvoin tekee mitään henkilökohtaistettua täsmätyötarjousta yhdelle tyypille. Tyäkkärin virkailija ei ole sellainen tyyppi, että se etsii sulle työpaikan. Näitä työnetsijöitähän kyllä jossain aktiivimallissa pestattiin tekemään joidenkin työttömien puolesta työt työnhaun suhteen. Mutta ei työkkärin virkailija sellaiseen ryhdy. Ne oli jotain samanlaisia konsultteja kuin kaikenlaiset uravalmentajat ja niin edespäin, joita myös yhteen aikaan oli.
B todennäköisempi.
Työkkärissä tehdään valtakunnallisesti päivittäin satoja täsmätyötarjouksia asiakkaille. Työnantaja ilmoittaa työpaikan ja sanoo, että lähettäkää 8 työnhakijan tiedot, valitsen esittelyjen perusteella 4 haastatteluun ja haastattelukutsu on käytännössä sama kuin työtarjous. Työnhakua työkkäri ei työttömän puolesta tee eikä kukaan mene työttömän puolesta töihin.
Ei mene noin. Työkkäri ei saa antaa työnhakijoiden tietoja työnantajille ilman lupaa. Siksi nämä ns. työtarjoukset ovat vain pakollisia määräyksiä hakea jotain paikkaa, joka on avoimeksi ilmoitettu.
Oma kysymyksensä on sitten se, että työnantaja ei yleensä halua sellaista edes valita, joka on saanut tiedon paikasta tällaisen pakkohaun kautta. Moni on menettänyt mahdollisuutensa kun työkkäri on alkanut soitella ja tarkistella työnantajalta, onko henkilö hakenut sitä paikkaa.
Korjataan pari pikkuseikkaa. Kuka työnhakija ei anna lupaa antaa tietoa mahdolliselle työnantajalle? Se on jokseenkin itsestään selvä rasti työnhaluisten kohdalla.
Työkkäri ei soittele eikä tarkistele mitään paikkojen hakemisesta. Jos sitä tarkistetaan, niin sitten vasta jälkeen päin, kun paikka on jo täytetty.
Työnantajalle ei voida antaa listaa sopivista työnhakijoista, tietosuojalaki kieltää. Sen sijaan voidaan antaa hakijoiden tiedot.
Vierailija kirjoitti:
Noin 20 vuotta sitten valmistumisen jälkeen olin vuoden verran työvoimatoimistossa töissä (silloin nimi oli vielä tuo). Hakijoille pystyi lähettämään kahden tasoisia työpaikkailmoituksia: toiseen hakijan oli karenssin uhalla pakko hakea (tämä oli työhönosoitus muistaakseni), ja toinen oli kevyempi, eli työpaikkailmoitus vaan hakijalle tiedoksi, mutta hakuvelvollisuutta ei ollut. Tuolloin ei työvoimaneuvojan palkkaan vaikuttanut millään tavalla minkä verran näitä tiedonantoja lähetti hakijoille, tai lähettikö ollenkaan.
Itse en halunnut osoituksia lähettää, mutta niitä "kevyempiä" tiedonantoja avoimista työpaikoista lähettelin ahkerasti. Silloin minulla oli kaikkien vastuullani olevien hakijoiden listat mapitettuna, ja järjestelmällisesti kävin listaani läpi. Muistan jokaisen hakijan kohdalla aika tarkkaan tutkineeni ennen ilmoitusten lähettämistä hakijan tietoja, ja pyrin lähettämään mahdollisimman hyvin hakijan toiveita vastaavia ilmoituksia hänelle. Tuolloin läheskään kaikilla hakijoilla ei ollut omaa tietokonetta, eikä työpaikkoja tarjoavia nettisivuja tietenkään nykypäivän tyyliin ollut, joten hakijoilla ei ollut kotona kovin hyviä keinoja avoimien työpaikkojen etsimiseen.
Yhden nuoren hakijan tapauksen muistan edelleen. Tällä hakijalla oli työnhakua haittaava vamma, mutta ei kuitenkaan mitään työkyvyttömäksi tekevää. Lähetin hänelle tiedoksi työpaikkailmoituksen erääseen lounaskahvilaan. Hieman myöhemmin kulkiessani tuon kahvilan ohi, näin tämän kyseisen hakijan siellä tiskin takana asiakasta palvelemassa. Siitä tuli hyvä fiilis itselleni, ja ajattelin, että ehkä omalla toiminnallani yhtä ihmistä saatoin hieman auttaa eteenpäin.
20 vuotta sitten oli 20 vuotta sitten.
Nykyään on vain työtarjouksia, joihin työtön on velvollinen reagoimaan hakemalla ko. työtä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
onpa sekavaa keskustelua, muutama trolli postaa asiaan kuulumatonta eikä oikeastaan kukaan vastaa kysymykseen. Ettekö osaa lukea?
Väännän ap:n puolesta rautalangasta
Kun saat työtarjouksen, onko se
A) sinun oman virkailijan tarjous sinulle. Virkailija ottanut työnantajaan yhteyttä ja tarjous on ainakin lupaus haastattelusta, jos koulutus ja työkokemus sopii
B)virkailijat selaa MOL:ia ja lähettelevät sopiville työttömille ehdotuksia: hae tuota paikkaa, se sopisi sinulle
Melko varmasti ei koskaan A. Tyäkkäri nimittäin harvoin tekee mitään henkilökohtaistettua täsmätyötarjousta yhdelle tyypille. Tyäkkärin virkailija ei ole sellainen tyyppi, että se etsii sulle työpaikan. Näitä työnetsijöitähän kyllä jossain aktiivimallissa pestattiin tekemään joidenkin työttömien puolesta työt työnhaun suhteen. Mutta ei työkkärin virkailija sellaiseen ryhdy. Ne oli jotain samanlaisia konsultteja kuin kaikenlaiset uravalmentajat ja niin edespäin, joita myös yhteen aikaan oli.
B todennäköisempi.
Työkkärissä tehdään valtakunnallisesti päivittäin satoja täsmätyötarjouksia asiakkaille. Työnantaja ilmoittaa työpaikan ja sanoo, että lähettäkää 8 työnhakijan tiedot, valitsen esittelyjen perusteella 4 haastatteluun ja haastattelukutsu on käytännössä sama kuin työtarjous. Työnhakua työkkäri ei työttömän puolesta tee eikä kukaan mene työttömän puolesta töihin.
Siis, jos nyt olisit edes sen verran ymmärtänyt, että se mihin vastasit, niin se teksti tarkoitti sellaista täsmätarjousta, joka olisi yksilöllisesti yhdelle työttömälle tehty. Sellaista täsmätarjousta työkkäri ei tee koskaan. Ne työtarjoukset lähtevät osoitteellisina joukkokirjeinä tietylle ryhmälle työttömiä, jotka työvoimavirkailija mitä todennäköisimmin on arponut rekisteristä tietyin kriteerein. Ja tosiaan, aiemmin oli jonkin aktiivimallin tiimoilta konsulttityöläisiä, jotka hankkivat työttömille työpaikkoja, ehkä nämä sitten tekivät sitä yksilöllistettyä työnhakutyötä yksilöllisesti täsmätarjouksina työttömille.
Kylläpä annat hyvää kuvaa työvoimatoimiston ns. asiantuntijoista! Ne ne vasta kummallisia asiantuntijoita ovatkin, kun eivät tiedä työttömästä yhtään mitään, mutta niin vain ovat olevinaan hänen asioiden asiantuntijoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
onpa sekavaa keskustelua, muutama trolli postaa asiaan kuulumatonta eikä oikeastaan kukaan vastaa kysymykseen. Ettekö osaa lukea?
Väännän ap:n puolesta rautalangasta
Kun saat työtarjouksen, onko se
A) sinun oman virkailijan tarjous sinulle. Virkailija ottanut työnantajaan yhteyttä ja tarjous on ainakin lupaus haastattelusta, jos koulutus ja työkokemus sopii
B)virkailijat selaa MOL:ia ja lähettelevät sopiville työttömille ehdotuksia: hae tuota paikkaa, se sopisi sinulle
Melko varmasti ei koskaan A. Tyäkkäri nimittäin harvoin tekee mitään henkilökohtaistettua täsmätyötarjousta yhdelle tyypille. Tyäkkärin virkailija ei ole sellainen tyyppi, että se etsii sulle työpaikan. Näitä työnetsijöitähän kyllä jossain aktiivimallissa pestattiin tekemään joidenkin työttömien puolesta työt työnhaun suhteen. Mutta ei työkkärin virkailija sellaiseen ryhdy. Ne oli jotain samanlaisia konsultteja kuin kaikenlaiset uravalmentajat ja niin edespäin, joita myös yhteen aikaan oli.
B todennäköisempi.
Työkkärissä tehdään valtakunnallisesti päivittäin satoja täsmätyötarjouksia asiakkaille. Työnantaja ilmoittaa työpaikan ja sanoo, että lähettäkää 8 työnhakijan tiedot, valitsen esittelyjen perusteella 4 haastatteluun ja haastattelukutsu on käytännössä sama kuin työtarjous. Työnhakua työkkäri ei työttömän puolesta tee eikä kukaan mene työttömän puolesta töihin.
Siis, jos nyt olisit edes sen verran ymmärtänyt, että se mihin vastasit, niin se teksti tarkoitti sellaista täsmätarjousta, joka olisi yksilöllisesti yhdelle työttömälle tehty. Sellaista täsmätarjousta työkkäri ei tee koskaan. Ne työtarjoukset lähtevät osoitteellisina joukkokirjeinä tietylle ryhmälle työttömiä, jotka työvoimavirkailija mitä todennäköisimmin on arponut rekisteristä tietyin kriteerein. Ja tosiaan, aiemmin oli jonkin aktiivimallin tiimoilta konsulttityöläisiä, jotka hankkivat työttömille työpaikkoja, ehkä nämä sitten tekivät sitä yksilöllistettyä työnhakutyötä yksilöllisesti täsmätarjouksina työttömille.
Kylläpä annat hyvää kuvaa työvoimatoimiston ns. asiantuntijoista! Ne ne vasta kummallisia asiantuntijoita ovatkin, kun eivät tiedä työttömästä yhtään mitään, mutta niin vain ovat olevinaan hänen asioiden asiantuntijoita.
Naurettavia nämä asiantuntijat. Se työtarjouskirjekin alkaa vakiosti tämän tyyppisillä sanoilla: Antamiesi tietojen perusteella arvioimme koulutuksesi ja kokemuksesi vastaavan tämän tehtävän asettamia edellytyksiä...
No, nää asiantuntijat eivät tiedä niistä koulutuksista yhtään mitään. Eivätkö kokemuksestakaan. Oikein yleisneroja vissiin ovat olevinaan.
Ei ole mikään tarjous vaan pakko hakea sitä kyseistä paikkaa oli siihen hakeminen yhtään realistista tai ei.