Lue keskustelun säännöt.
Tapahtuma/teko mistä iloa vähävaraisille lapsiperheille?
28.09.2018 |
Hei, nyt kaipaisin ideoita millä voisimme ilahduttaa tarjoamalla vähävaraisille lapsiperheille jotain mihinta ei varaa yleensä.
Meidän paikkakunnalla ei ole sisäseikkailupuistoja eli niihin ei voida lippuja ostaa
Teatterinlippuja on jaettu ja retkiä järjestetty eli nyt kaipaillaan uusia ideoita.
Raha-avustuksia jaetaan myös eli niitä ei kannata ehdottaa nyt tähän. Tekoja halutaan nyt tehdä.
Mistä olisi iloa esim teidän perheelle?
Kommentit (29)
Itselläni on poika. Olisin toivonut jonkun vievän hänet kartingiin, koska ne paikat on syrjässä ja outoja minulle. Linnanmäelle, koska liput on kalliit, eikä minua kiinnostanut se paikka ollenkaan. Kalastamaan, koska se on minulle vierasta, mutta poika tykkäsi. Maksanut soittotunnit eli en pystynyt kustantamaan soittotunteja, vaikka kitaran saimme. Harrastuksiin kuljetusapua. Ilmaiset harrastukset oli aina niin hankalien julkisten matkojen päässä.
Itselleni olisin ottanut minkä tahansa hemmottelun. Kasvohoidon, kampaajan, hieronnan, harrastuksen. Usein oli tunne, että voikun joku huolehtisi vähän minustakin. Käytännössä olisin tarvinnut lapsenvahdinkin hoidon ajaksi.
Se että noita kaipailin, ei tarkoita että jonkun ne olisi pitänyt minulle tarjota ilmaiseksi.
Kaikista noista selvittiin. Nyt on töitä minulla ja teinilä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maksa vanhemmille joku kurssi, jossa opetellaan läsnäoloa ja hyväksyntää, ettei heidän tarvitse kadehtia sitä, mitä toisilla on. Tai itse asiassa maksa itsellesi, sinähän se tunnut olevan tunkemassa heidän elämäänsä eikä toisin päin. Liekö heillä jotakin, mitä olet vailla?
Erikoinen asenne.
Onko väärin tehdä hyväntekeväisyyttä?
Oikeastiko olet sitä mieltä, että mikäli joku taho tarjoaa vaikka lippuja lapsille elokuviin, niin se on nokan tunkemista toisten kotiin?Hyväntekeväisyyden oheen voisi sisällyttää sitä elämänhallintaa. Elokuvalippujen jakaminen ja muu hyysääminen ei anna kuin hetken lohdun ja se hyvä tulee ilman todellista vastuuta. Vähävaraisuus on kierre, jota tulisi pyrkiä pysäyttämällä, eikä vain jakaa hyvää.
Olet siis vähävaraisten. Vai olit vähävarainen. Miten selvisit siitä pois? Ja miksi et kaivannut mitään hetken helpotusta?
Itse näin työkyvyttömänä ja pienituloisena toivoisin saavani lippuja esim.kenraaliharjoituksiin. Se ei kai olisi keneltäkään pois? Olen valmis hankalaan esitysaikaan ja pitkittyneeseen esitykseen.
Heitän oman kaksisenttiseni täältä köyhyysrajan alapuolelta. Mielestäni ei voi sanoa mitään yhtä parasta lahjaa, vaan pitäisi tietää perheen tilanne tarkemmin. Yleisesti ottaen lahjakortit ovat aivan loistavia, koska se voi ihan oikeasti mahdollistaa jonkin sellaisen hankkimisen, jota perhe todella tarvitsisi mutta johon ei ole varaa, tai sillä voi ostaa ihan vaan parempaa ruokaakin. Siinäkin on iso ero, onko perhe todella köyhä vai pienituloinen. Pienituloiselle perheelle leffaliput jne. ovat toki oiva lahja, mutta itse kokisin tässä tilanteessa lähinnä vittuiluna sellaisen. Moni paremmin pärjäävä ei tajua, että joidenkin pitää oikeasti tarkkaan budjetoida joka hiton sentti, jotta tietää, onko normaalin ruuan lisäksi varaa esimerkiksi voileipätarvikkeisiin, piimään, lapsen karkkipussiin tai muuhun ei-välttämättömään. Siinä kohtaa tuntuu aivan järjettömältä ottaa vastaan useampia kymppejä maksavia lippuja johonkin tapahtumaan. Sitäkään ei kannata unohtaa, että liput ovat vain yksi osa kustannuksista. Siellä paikan päälläkin maksaa aika lailla kaikki, ja on aika perseestä viedä lasta paikkaan, joka on täynnä mielenkiintoisia kojuja, ruokapaikkoja jne., vain kuulemaan, että ei me osteta yhdestäkään noista mitään, koska me ollaan näin hemmetin persaukisia (no en tietenkään noin lapselle puhu, mutta kyllä se viesti on tuo, vaikka sen miten muotoilisi).
Toivottavasti joku saa ajatuksestani kiinni ja ymmärtää, mitä mä tällä tarkoitan, eikä tähän tule vain kommentteja siitä ainaisesta "köyhien kiittämättömyydestä".
Ap täällä ja selvennyksenä kysymykseeni, että emme ole avustamassa yhtä perhettä tai edes useampaa tuttavaperhettä vaan yleisesti paikkakuntamme vähävaraisia lapsiperheitä ja sen takia kyselenkin ideoita.
Emme siis osta ruokakassia tai vastaavaa kenellekään tietylle.
Lahjakorttia ruokakauppaan on jaossa joulunaikaan ja tämä kysely tarkoitti vaikka niitä elokuvalippuja jaettavaksi tarvitseville.
Budjetti noin 2000€ eli sillä saa jo jotain mukavaa useammalle.
Ja emme ala järjestää elämänhallinta kurssia 😉
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen huomannut, että 12 vuoden iän jälkeen, moni joutuu lopettamaan harrastuksen liian korkeaksi nousseiden kulujen takia. Pienten harrastukset on halpoja ja niiden aloittamista tuetaan paljon. Sitten, kun lapsi on ihastunut ja edistyy lajissaan niin hinnat nousee ja tukea on loppujen lopuksi vaikea saada.
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut, että 12 vuoden iän jälkeen, moni joutuu lopettamaan harrastuksen liian korkeaksi nousseiden kulujen takia. Pienten harrastukset on halpoja ja niiden aloittamista tuetaan paljon. Sitten, kun lapsi on ihastunut ja edistyy lajissaan niin hinnat nousee ja tukea on loppujen lopuksi vaikea saada.
Tämä on täysin tottaa ja siihenkin on avustettu jonkun verran.
Paikkakunnallamme on yhdistys jolta voi hakea avustusta harrastusten maksuun. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyväntekeväisyyden oheen voisi sisällyttää sitä elämänhallintaa. Elokuvalippujen jakaminen ja muu hyysääminen ei anna kuin hetken lohdun ja se hyvä tulee ilman todellista vastuuta. Vähävaraisuus on kierre, jota tulisi pyrkiä pysäyttämällä, eikä vain jakaa hyvää.