Naurettavimmat ja lähes käsittämättömimmät asiat joilla ihmiset ovat lesoilleet? Kertokaa mitä huvittavaa olette kuulleet :D

Näistä Burger King -kehuskeluista tuli mieleen, että minäkin olen joskus retostellut tutuille käyneeni Tampereen Keskustorin BK:ssa 80-luvulla. En muista oliko vuosi 83 vai 84, mutta joka tapauksessa olin siellä jonottamassa avajaispäivänä. Hyvin pian samaan paikkaan avattiin eka Mäkkäri ja BK katosi Suomesta vuosikymmeniksi.

Työkaveri muuten just naureskeli, että minä kuulemma jaksan vieläkin aina silloin tällöin mainita tuon kasari-BK:n. Se taisi siis olla elämäni huippuhetkiä, ja ilman muuta kehuskelun arvoinen asia!

Ehkä paras on tämä:

”Minä olen sentään itsenäinen ja asun omillani toisin kuin sinä joka joutui jäämään välivuodelle lukion jälkeen ei ole koulutusta ja asut vanhempien nurkissa etkä ole saanut edes töitä.”

Todellisuus: minä 19 tämä toinen on reilu parikymppinen. Valmistuin keväällä ylioppilaaksi ja tein töitä koko kevään enkä täysillä minnekään tarkoituksella edes hakenut. Lisäksi tein töitä lukion ohella ja nyt olen vastaavahommissa sekä valmentaja. Asun vanhemmillani koska muutto on järkevä vasta ensi vuonna kun tiedetään minne päin lopulta suuntaan.

Tämä kyseinen henkilö asuu omillaan, mutta elää sossun tuilla, äiti käy kotona siivoamassa ja viemässä aina ruokaa. Lisäksi on viikottain isovanhemmillaan ja vanhemmillaan punkkaamassa ja syömässä jne. Ei hoida asioitaan ja syyttää aina muita jos joku ei onnistu tai menee pieleen. Huh. On koulutukseltaan siivooja, minä ylioppilas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huono löylynsietokyky. Tällä kehuskelee todella moni nainen. Kai se on olevinaan naisellista, ettei tykkää löylyistä tai saunasta muutenkaan. Ehkä saunominen on olevinaan miehekästä ja junttia.

Lapsena kestin istua huomattavasti pitempään ja kuumemmassa saunassa. Sitten tuli pitkä pitkä väli etten käynyt oikeastaan yhtään saunassa ja nyt kun sitä on aina välillä harrastanut niin en vaan kestä. En minä sillä kyllä leveile. Istun tai siirryn suosiolla alemmalle lauteelle jos siltä tuntuu ja so be it. :D

Mä en edes mene ylimmälle lauteelle koska mulla on huono löylynsietokyky. Ja vastaan kyllä kysyttäessä, miksi jään alemmas istumaan. Jos joku sen tulkitsee asialla leuhkimiseksi, niin ei voi mitään. En mä siitä numeroa kuitenkaan yritä tehdä, mutta en voi mitään sille, että monet uudemmat tuttavuudet ihmettelee asiaa...

Yksi tuttu kehuskeli aina kaiken omistamansa tekniikan (ja sitä piti olla paljon) olevan jonkun tekniikan maaiman tai mikrobitin testivoittaja. Joka kerta piti mainita. Hieno homma.

Jonkunhan täällä kuvailema name-droppailu, aivan tavallisen keski-ikäisen pikkuvirkamiehen suusta.

Hänen pitäisi siis kertoa joku pikkujuttu vaikkapa viikonlopun mökkireusta, mutta sehän ei olekaan kuin savuverhoa sille Varsinaiselle Asialle: heidän mökkikunnassaan on kesämökit myös sillä-ja-sillä ja juuri kun kävimme kaupassa meitä vastaan tuli se-ja-se, sen -ja-sen omistaja, ja juttelin jostain asiasta herran x:n kanssa joka oli kanssani rumpanperön yläasteella v-87, mutta hän on nykyään Nordean päällikkö jne jne. Siis loputtomiin!

Kysyin siltä kerran että onko sulla nyt tarkoitus nyt luetella KAIKKI vanhat opiskeluaikaisten tuttusi vai mikä tässä jutussa on se pointti. V-tti niin älyttömästi se jaarittelu ja ihmisten ammattien luettelu.

Uskomatonta mutta tosijuttu: peruskouluaikainen ystävätär oli saanut vakituisen työpaikan eräästä marketista, kassamyyjänä. Kovasti leuhotti miten hyvä palkka hänellä on (tavallinen myyjän palkka) ja kesäloman tullessa riemuitsi niistä mahtavan suurista lomarahoista....mutta se palkalla lesoilu eteni myös miehen palkalla retosteluun: ”Mun mies tienaa 4000€/kk, entäs sun mies?” Ja tämä mies on ihan normi tehdasduunari.

Juuri haettuaan eroa miehestään kertoo eron syyksi kauheita kärsimyksiä tyyliin mies ei tykännyt, että ostan muuta kuin kotimaista maitoa, mies ei tykännyt jos söin jäätelöä, eikä mies suostunut lähtemään mökille silloin kuin toivoin. Ja muutettuaan asumaan yksin kertoo ettei tinder ole hänen juttunsa ollenkaan, että mies täytyy löytyä irl ja onkin löytänyt uuden miehen ihan naapurista.

”Minun tyttärilläni on ihanan tuuheat ja hyväkuntoiset hiukset. Tyttäreni ovat myös tummapiirteiset mikä on kaunista”

Näitä lukiessa alkoi häpeän puna nousta kasvoille, kun tajusin, että olen nuorempana kehuskellut siskoni miesystävillä, oli rikasta liikemistä, menestyvää urheilijaa jne. Ihan totta ne jutut olivat, mutta eipä niitä nyt voi oikein omiksi ylpeiltäviksi ansioiksi voi lukea :D

Vierailija kirjoitti:

Ehkä paras on tämä:

”Minä olen sentään itsenäinen ja asun omillani toisin kuin sinä joka joutui jäämään välivuodelle lukion jälkeen ei ole koulutusta ja asut vanhempien nurkissa etkä ole saanut edes töitä.”

Todellisuus: minä 19 tämä toinen on reilu parikymppinen. Valmistuin keväällä ylioppilaaksi ja tein töitä koko kevään enkä täysillä minnekään tarkoituksella edes hakenut. Lisäksi tein töitä lukion ohella ja nyt olen vastaavahommissa sekä valmentaja. Asun vanhemmillani koska muutto on järkevä vasta ensi vuonna kun tiedetään minne päin lopulta suuntaan.

Tämä kyseinen henkilö asuu omillaan, mutta elää sossun tuilla, äiti käy kotona siivoamassa ja viemässä aina ruokaa. Lisäksi on viikottain isovanhemmillaan ja vanhemmillaan punkkaamassa ja syömässä jne. Ei hoida asioitaan ja syyttää aina muita jos joku ei onnistu tai menee pieleen. Huh. On koulutukseltaan siivooja, minä ylioppilas.

Ja sä olet ihan järkyttävä selittelijä.

Vierailija kirjoitti:

Kyläpolliisi kirjoitti:

Asiasta toiseen, tuo sana 'lesoilla' on jotenkin hirveänkuuloinen. Mistä ihmeestä se on kieleemme tullut? Mikä on leso? Miksei voi puhua leveilemisestä, kehuskelemisesta, ylpeilystä tai vaikka mainostamisesta, revittelystä yms. Mutta tuo 'lesoilu' on vaan jotenkin niin kaikkein pahinta wt:ia, että huh.

Luit minun ajatukseni!😂

Oon tainnut tipahtaa uusio sanojen kehityksen junasta kun kuvittelin lesoilleet=lesboilleet

Minäkin luin sanan lesoilemisen ekaa kertaa tänään .

Ei mikään ihme jos jokaista sanaa ei tunne, mutta minkäänlaisesta uusiosanasta ei ole kyse.

Vierailija kirjoitti:

Minun exän vanhemmat kehuskelivat minulle omaisuudellaan. Pitivät omaa taloaan uskomattomana palatsina, vaikka oli ihan tavallinen tiilitalo 3h ja keittiö, eikä tosiaankaan mitenkään hulppea. Samoin omilla ammateillaan ja uusilla hankinnoilla, että muten kalliita ne olleet. Väittivät, että varastelen heiltä ja sanoivat, että en tule koskaan yltämään elintasoon, joka heillä on. Tuosta on aikaa 20 vuotta, nyt minulla on paljon korkeampi koulutus ja isompi talo kuin heillä silloin oli. Itse olin niin nuori silloin, että en oikein silloin edes tajunnut, millaisia urpoja nuo mieheni vanhemmat oikeasti olivatkaan.

Tästä tulee niin mieleen ex-anoppini, joka muisti joka kerta mainita pojalleen ja minulle asuessamme vuokralla ettei kehtaa edes tuttavilleen kertoa, että asumme vuokralla. Ostimme jossain vaiheessa velaksi oman kodin ja maksoimme kaiken itse. Ex-anoppi sen sijaan rahoitti tyttärensä elämän ja asunnot. Ex-mieheni jäi ilman perintöä, mutta tämä oli yleisessä tiedossa jo vuosikymmeniä, että näin tulee käymään. En tiedä mitä ex-mieheni sisar asiasta ajattelee, mutta luulisi hävettävän oman veljen puolesta. Ahneudella ei ole rajoja.

Yksi typerimipiä on ehdottomasti se, kun nainen kehuskelee tulleensa aina paremmin toimeen miesten kuin naisten kanssa. Tähän sortuu todella monet naiset, ihan sellaiset sinällään fiksuina pitämänikin kuten esim. Krista Kosonen. 

Ymmärrän kyllä, että väite varmasti pitää joidenkin kohdalla paikkansa, mutta kun se ei todellakaan ole mikään kehuskeleun aihe! Esim. mainitsemani Kosonen pitää käsittääkseni itseään jonkin sortin feministinä ja sitten kertoo julkisesti tuollaista, jonka perimmäinen ajatus on se, että naiset ovat noin yleisesti ottaen pinnallisempia, tyhjäpäisempiä, ilkeämpiä jne. Tuo miesten kanssa kaveeraushan yhdistetään aina siihen, että ko. naista ei kiinnosta juoruilu, ulkonäköasiat, tms. Väitetään, että miehet ovat rennompia, suorempia jne.

Toinen, mitä en ymmärrä, on se, että pitää erikseen mainita, jonkun ruuan olevan itse poimittua tai itse tehtyä. Eli tein tänään sienikastiketta itse poimimistani tateista. No, miten se kastike eroaa verrattuna siihen, että olisit ostanut tattisi torilta? Tai lounaaksi tänään itse (alusta asti) tehtyä pastaa. Uu, olet kyllä hieno ihminen, että teit itse pastan sen sijaan, että olisit ostanut kaupasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siskoni ystävä on aidosti sitä mieltä, että hänen työnsä ABC:lla on vaativaa ja että ihan kuka vain ei pysty samaan mihin hän töissään.

Joskus on ihan kielen päällä, että ihanko totta ruokien sulattaminen ja lämmittäminen on niin vaikeaa? Tai kassa - ja Veikkaus-koneen käyttö? Että kyllä nyt lastensuojelussa työskentelevä pikkusiskoni ihan kalpenee sinun ammattitaitosi rinnalla.

Olen akateeminen ja opiskelun ohessa tein vastaavia töitä kuin ABC:llä tehdään ja haluan kertoa, että siinä työssä voi oikeasti kusta monet hommat jos ei osaa/älyä/muista/ole tarkkana. Kassan saa hyvin sekaisin, veikkauksessa on todella paljon muistettavavaa ja keittiön puolella hygienia on tarkkaa. Monilla on sellainen käsitys, että nuo työt olisi jotenkin mielettömän helppoja ja vastuuta vaatimattomia, mutta se on harhaluulo. Voisitkohan ajatella, että työt on erilaisia, eri tavalla vaativia. Yksi sopii yhdelle ja toiselle ei ollenkaan. Mulle sopii tutkijan ura, mutta työ lastensuojelussa tai ABC:llä olisi painajaista, puhumattakaan hoitotyöstä. Kaikki kunnioitus heille, ketkä niitä osaa ja jaksaa tehdä.

Sama homma täällä, yliopisto-opiskelun ohessa tein vastaavaa "helppoa" työtä, jossa vain vähän näpytetään kassaa ja läiskätään ruoka-annos kasaan... paitsi että se vaati todella paljon muistamista, tarkkuutta, keskittymistä, jaksamista ja nopeutta. Moni ei pärjännyt ja loput jotka pärjäsivät, ällistyivät työn vaativuudesta ja alkoivat nopeasti valittaa, miten ihmiset ympärillä eivät ymmärrä miten raskasta ja vaativaa työ oikeasti on.

Monet näistä kehujista ovat varmasti lievästi älyllisesti jälkeenjääneitä. Sitä kun ei näe päälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kavei kehui, että oli sentään ostanut tietyn vaatteen ennen kuin se tuli aleen. Se 60 e paita siis oli paljon hienompi kuin sama paita 50 % alennuksessa.

Mun kaveri ylpeili yli 200 € takillaan, vaikka oli ostanut sen alesta, eikä ollut maksanut siitä 200 €. Ei siinä mitään, hyvä takki ja hyvä löytö, mutta huvitti kun piti aina takista puhuessa mainita että se on KAHDENSADAN euron takki.

Ei tässä minusta varsinaisesti mitään pahaa ole, ihminen voi olla vain niin tyytyväinen ostokseensa että haluaa kertoa siitä muille ja iloita heidän kanssaan? Varsinkin jos ei hirveästi ole rahaa käyttää vaatteisiin. Saattaisin toimia itsekin noin tarkoittamatta sitä kehuskeluksi. Ei tulisi mieleen että tuollainen voi ärsyttää noin paljon, kateuttako se on vai eikö vain voi olla iloinen toisen puolesta?

Vierailija kirjoitti:

Monet näistä kehujista ovat varmasti lievästi älyllisesti jälkeenjääneitä. Sitä kun ei näe päälle.

Tuskinpa. Aika monelle materia on tärkeimpien asioiden joukossa maailmassa. Yksi tuttuni muistaa aina kehuskella miehensä tuloilla ja perheen käyttämillä hienoilla laitteilla ja autoilla ja merkkivaatteilla. Velkaa heillä on ihan kauheasti ja töitä on painettava sen mukaisesti. Itse haluan elää elämäni läheisteni kanssa aikaa viettäen ja mielestäni rahan tärkein tehtävä olisi antaa aika omin käsiin.

Vierailija kirjoitti:

Miehen palkka ja miehen palkankorotus sekä miehen työhön liittyvät asiat mm. Se että miehen titteli on x johtaja.

Mies on töissä suuressa ketjuliikkeessä ja aina kun mennään johonkin kys. ketjun liikkeeseen puhuu miehestään työntekijöille. Ihan kuin kuin jokainen työntekijän pitäisi tuntea hänet —> tyyliin mies töissä Keskon johdossa ja mennään supermarkettiin niin näiden pitäisi hänen mies tuntea. (Kyse ei siis ole keskosta)

Mua hävettää aina tämä asia (siis myötähäpeää kun liikun hänen kanssaan)

Hyacinth Bukee!

Useat näistä jutuista on sellaisia, etten kyllä ymmärrä niitä leveilyksi. Mitä hyvänen aika enää uskaltaa puhua, kun kaikki on leveilyä? Esim. 177? Tai mitä leveilyä on kertoa tehneensä jotain kastiketta itse tehdyistä sienistä? Minulle se kertoo vaan sen, että on viettänyt mukavan hetken metsässä.

Onko nämä palstailijat jotain ylikateellisia?

Vaikka rahat on tiukilla, niin se on kuitenkin jokaisen oma asia mihin ne käyttää. Aikuista ihmistä ei tämmöisen "kehuskelun" pitäisi hetkauttaa.