Naurettavimmat ja lähes käsittämättömimmät asiat joilla ihmiset ovat lesoilleet? Kertokaa mitä huvittavaa olette kuulleet :D

Samaa mieltä, oikeasti aika haastavaa vaikkei mitään rakettitiedettä! Olin myös opiskeluaikana vastaavanlaisessa hommassa, ja voin sanoa että se vaati melkein enemmän kanttia kuin nykyinen asiantuntijatyö.

Toki lastensuojelussa on kovat haasteet, henkisesti raskasta ja vaatii paljon osaamista ja hyvän koulutustason. Mutta ei vaadi samanlaista multitaskaamista paineen alla kuin ABC-työ.

Typerää silti tuolta ABC-tyypiltä lähteä nostamaan omaa duunia esille, kun ei varmastikaan itse pärjäisi lastensuojelutyössä.

Kaksi täysin erilaista työtä, kahdet täysin erilaiset haasteet ja vaatimukset.

Puolituttu kehuskeli oikein maireasti sillä, kuinka on elämässään edennyt "niin kuin kunnon ihmisen kuuluu", eli ensin ostettiin talo, mentiin naimisiin ja sitten vuoden päästä syntyi vauva.

Ihan kiva juttu, noinhan se monella muullakin menee, mutta kummallinen kehuskelun aihe silti.

Eräs vanhemman puoleinen sukulainen jaksaa aina kehua, että kuinka paljon iloa ja apua hänellä on kuopuksestaan. Oikeasti hänen poikansa on ruma, lyhytkasvuinen, sairaalloisen ylipainoinen, todella lapsellinen, avuton ja aivan taatusti kehitysvammainen, mutta äitinsä puheiden mukaan poikansa on oikeasti muka todella viisas, tietää paljon asioista ja osaa vaikka mitä. Kuitenkin aina kun minä näen kyseisen henkilön, niin hän tutkii kaupassa kiinnostuneena jotain pienille lapsille tarkoitettua lelua tai selaa kirjastossa jotain lasten kuvakirjaa. Hän on jo lähemmäs 40v, mutta viettää silti pitkiä aikoja äitinsä luona ja äiti joutuu häntä todella paljon auttamaan esimerkiksi vaatteiden ostamisessa, laskujen maksamisessa, kodin siivoamisessa, kaavakkeiden täytössä jne. Lisäksi kyseisellä henkilöllä on mielenterveysongelmia ja autismi.

Vierailija kirjoitti:

"Mun mies". Aivan erityisesti jos on pokattu jo valmiiksi menestynyt mies.

Tähän samaan kategoriaan kyllä menee nämä samojen naisten omien lastensa ylistykset. "Meidän miehet" tai "äidin poika", joka on tungettu väkisin junnujääkiekkojoukkueeseen (koska äiti on lätkäfani), vaikka poika itse on taiteellinen ja tykkäisi kirjoista ja rauhallisuudesta. Jostain syystä ne ovat juuri poikien äidit, joilla on tarve buustata omaa itsetuntoa oman poikansa saavutuksilla. Mun mielestä lasten asioilla leuhottaminen on vaan noloa, lapsista voi olla ylpeä brassailematta siitä julkisessa someprofiilissa, antaa itsestään vaan tollon kuvan.

Sillä, miten harvoin käy suihkussa, miten harvoin pesee hiukset, ei käytä pesuaineita, ei laita ikinä rasvoja tai meikkiä naamaan...

Isovanhemmat lesoilevat lastenlasten saavutuksilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sillä rehentely, kun on niin paljon harrastuksia lapsilla, ettei ehdi kuin kuskina olemaan ja sekuntiaikataulut on käytössä. Ollaan niin kovin harrastavainen perhe, että!

Tämä!!!

Myös kummastuttaa ihmiset, jotka kehuvat tekevänsä liikaa töitä. Olen asiantuntija-ammatissa, jossa tällaisiin ylikuormittuneisiin kollegoihin törmää koko ajan. He ovat äärimmäisen ylpeitä siitä että joutuvat tekemään illat ylitöitä, parhaimmat ilman korvausta. Nämä tyypit lähettävät työsähköpostia lauantaisin.

Ei tee mieli kysyä mitä kuuluu, kun vastaus on teatraalista silmien pyörittelyä ja huokailua kuinka on taas onnistunut haalimaan itselleen ihan liian monta rautaa tuleen, kun ei kerta kaikkiaan osaa sanoa ei. Ja päälle omahyväinen ja surumielinen pikku hymy.

Hahaa, näen silmissäni tuon omahyväisen ja surullisen pikku hymyn! 😅

Asun maalla ja viihdyn pienissä piireissä. Eksyin tsadiin ja pintaliitoporukoita Helsingissä häntivä kampaajatuttavani johdatteli minut baarikierrokselle Helsinkiin. Tuttava halusi väkisin viedä minut paikkaan, jossa on "kaikkia julkkiksia". Toivoin itse rauhallista paikkaa, mutta päädyttiin jonottamaan jonnekin klubille, jossa tuttavani mukaan käyvät Lenni Kalle Taipale ja joku muu turhake jota en muista. Ei siis voinut vähempää kiinnostaa, mutta sinne vaan mentiin. Klubilla tuttava oli ärsyyntynyt kun ei yhtään julkkista ollutkaan paikalla, kuulemma "Possen jatkoilla ovat kaikki". :D

Tuttava selitti itsensä ja minut sisään esittämällä portsarille hyvääkin tuttua, kysyi muka tuttavallisesti, että "hei tuliks se Lenni Kalle jo". :D Ai että mua hävetti.... 

Olen ollut tämän saman vouhkon baarikierroksella toisenkin kerran, ja sillä kerralla dumppasi mut seksuaalivähemmistöjä edustaneitten julkkisstailistien tieltä. Menin yöbussilla toisen kaverin luo yöksi, koska tämä pintaliitokaveri katosi jonnekin jatkoille.

On muuten edelleen kova tyttö somettamaan julkkiksista, vähän väliä on joku BB-tähti salongissa istumassa. Mua vaan naurattaa tää nyt, mutta nolotti hengailla sen kanssa baareissa...ja tietenkään hän ei oikeasti ole kenenkään julkimon kaveri, kunhan häntii vaan.

Tunnen ihmisen joka kehuskelee sillä, että on nippanappa päässy peruskoulun läpi, ja pelottaa kun lapset menee kohta kouluun ja jos ne lapset sit tulee kysymään läksyissä neuvoa, kun eipä niitä juttuja, varsinkaan matematiikkaa, osaa itsekään, niin mitenkäs niitä sit neuvoo.

Yksi tuttu puhuu julkkiksista pelkillä etunimillä tai sitten suku- ja etunimillä tyyliin: ”Teemun kanssa oltiin jäähallissa jne.” Tai opiskeluaikana eräs opiskelukaveri oli kysynyt jotakin tietoa tyyliin: ”Soittelin asiasta Kanniaisen Vesalle ja Vesku neuvoi tekemään...” Haluaa antaa kuvan, että tuntee tärkeitä ihmisiä.

Poikaystävän saavutuksilla lesoilu on melko ärsyttävää.

AV mammojen kehuskelut sillä että on ulkomaalainen mies.

Kalliin puhelimen omistaminen. Minusta on paljon enemmän ylpeyden aihetta siinä, että pärjää ihan hyvin ilman sellaista. Toinen tosi nolo elvistelyn aihe on runsas alkoholinkäyttö ja moukkamainen käytös humalassa. Teineillä sen vielä jotenkin ymmärtää, mutta nelikymppisen akan kohdalla tuollainen on mielestäni äärettömän junttia.

Otsikon perusteella odotin hauskoja tarinoita, mutta... Onko suomalaiset tosiaan näin katkeraa kansaa? Vetäköön kuka vetää palkokasvin tästäkin kommentista nenäänsä, mutta jokainen meistä haluaa puhua omista saavutuksistaan ja olla ylpeä siitä mitä on saavuttanut vaikka toisille ne voi olla ns. vähäpätöisempiä. 

Miksi suomalaisessa kulttuurissa on parempi, että omat saavutukset ja ylpeyden aiheet lakaistaan maton alle eikä puhuta niistä ettei vain kenellekään tulisi paha mieli. 

Todella moni täällä puhuu ystävästään tai sukulaisestaan ja en ymmärrä miten kehtaatte puhua noin heistä, mutta ko. henkilölle ette uskalla sanoa mitään. 

Elämä on kummasti mukavempaa kun ei tuhlaa energiaa vatvomalla toisten ihmisten tekemisiä tai sanomisia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kahvinjuonnilla leuhottaminen. Entinen työkaverini selosti suu vaahdossa, että "tuskin kolmea pannua enempää juon päivässä". Surkeaa tuollainen riippuvuudella ylpeily.

Kahvin juomattomuudella leuhkiminen. Tunnen muutaman jotka kerskuvat, kuinka eivät voi sietää kahvin hajuakaan. Voittaja on se joka ei ole koskaan edes maistanut kahvia.

Mun tuttu ei juo mehua, ei teetä, ei kahvia. Joskus kun ollaan oltu samaan aikaan kylässä niin vesi on kyllä sitten kelvannut juomaksi kun muut juovat vieressä kahvia ja teetä.

Yksi tuttu kehuskeli, miten perheen hammastahnat pitää aina käydä ostamassa naapurimaasta kun omassa maassa ei ole kunnollista.

Mun siskon kaveri leuhkii että hän osaa tehdä kovempia pieruja kuin miehensä. Kuulemma kisailevat välillä. Hyi helevata... 🙊

Eräs peräkammarin poika aloitti lääkisopinnot. Hän kehuskeli sillä kuinka baarissa jokainen nainen lähtis yöksi luokse, kun kertoo olevansa lääkiksessä. Yks rempseempi kaveri kysäsi, että "oleekko sä poikha koskhaan saanu oikheesti p'llua?" eipä ollut.

Nämähän kuulostavat ihan erään fiktiivisen hahmon jutuilla, Tuuran 'ei niin unelmavävyn' jutuilla. Tuo risan verkkopaidan omaava kaveri vasta lesoilee kun, varsinkin kun on naisista tai appiukon perinnöstä kyse

Eräs kaverini kerran muka-vaatimattomasti totesi kuinka hänellä oli päällään sinä päivänä yli 400€ edestä vaatetta, ja vielä useampaan kertaan toisti tämän saman illan aikana. En yleensä herkästi tuomitse jotain sanomista leuhkimiseksi mutta tuosta oikein huokui sellainen.