Miehen isyysloma päättyy ja palaa töihin. En minä selviä kahden pienen lapsen kanssa
Minulla on edellisestä liitosta nyt 15v, tytär, joka asuu myös meillä. Nykyisen mieheni kanssa 2 vuotias taapero ja vastasyntynyt tyttövauva. Pian miehen isyysloma loppuu ja hän palaa töihin. Ahdistaa, että miten selviän Arjessa, koska mies on nyt tehnyt kaikki kotityöt ja hoitanut taaperon, jolloin olen saanut levät ja keskittyä vauvaan. Miten ihmeessä voi. Selvitä kahden pienen lapsen kanssa.
Kommentit (14)
Murrosikäinen tytär auttaa sinua, jos olet tosissasi.
Kyllä sinä selviät. Rima alas, eineksilläkin elää. Kantoliina tai -reppu on hyvä apu. Taaperolle paljon huomiota, ja joka päivä ulos vaikka väkisin. 15-vuotiaasta riippuen häneltä varmasti saa apua, jos ei muuten niin rahalla.
Tsemppiä!
Miksi epäilet, ettet selviä? Epäiletkö, ettet jaksa, koska lepäämisen mahdollisuus vähenee vai ettet kykene kaikkiin kotitöihin lapsien hoidon lomassa? Kenties sekä että? Vastasyntynyt ja taapero on haastava yhdistelmä. On itselläkin kokemusta. Mutta ajan kanssa helpottaa ja arki asettuu uomiinsa. Joudut vain hyväksymään sen, että tulet jossain määrin kokemaan uupumusta ja jossain kotitöissä vaatimustasoa on pakko laskea ainakin joksikin aikaa.
Nyt mun lapset ovat 8kk ja 2v. Elämä on välillä aika hulabaloota edelleen, mutta kuitenkin jo paljon helpompaa kuin noin puoli vuotta sitten. Se onkin lopulta aika lyhyt aika, mitä joudut kestämään ns pahinta vaihetta. On sitä hommaa myöhemminkin pikkuisten kanssa, mutta siihen tottuu ja arkeen tulee rytmi ja uudesta tulokkaasta tulee perheenjäsen, jonka tavat ja mieltymykset alkaa oppia tuntemaan. Vastasyntyneestä ei vielä tiedä mikä tyyppi se on ja se on aika jännää. Muutkin, kuten esim. se taapero on ihmeissään, että mikäs tämä ötökkä on. Mutta niin vain siitä pienestä kääröstä tulee oma persoonansa ja kaikille rakas. Kyllä sä selviät ihan varmasti, vaikka hankalia tilanteita tulee riittämään.
Mäkin muistan sen riittämättömyyden tunteen ja ajatuksen, että se aika, jona en saisi levätä, tulisi olemaan liian pitkä, mutta niin vain olen hengissä edelleen ja useimmiten totean nykyään, että tämäkin päivä (ja yö) menikin ihan kivasti.
Miksi sitten halusit toisen lapsen? Kai palaat töihin heti äitiysloman jälkeen ja mies pitää loput hoitovapaat?
Turha sitä nyt on itkeä. Ja mitäs selviä istä tuossa nyt on.
Lopetat nyt av:lla istumisen ja käytät ne tunnit fiksusti.
Ap, kyllä sä selviät.
Aluksi tuntuu vaikealta, mutta siitä se lähtee sujumaan päivä kerrallaan. Jaksamisia arkeesi.
Vierailija kirjoitti:
Murrosikäinen tytär auttaa sinua, jos olet tosissasi.
Meillä murrosikäiset käyvät koulua päivisin, ja harrastavat koulun jälkeen melkoisesti, etten kyllä yhdenkään teinin varaan laskisi, että pärjää ja saa apua. Kyllä se isä joutaa auttamaan töiden jälkeen ja ap joutuu nyt touhuamaan, eikä vaan löhöämään.
No et taatusti selviä. Kaitpa sen itsekkin tajuat.Sinulle se on ihan mahdottomuus ,selvitä kahden terveen lapsen kanssa.jos itsekkin ole fyysisesti terve.
On paljon äitejä ,jotka selviävät iloisesti viidenkin kanssa,mutta sinä et edes kahden.
Miksi ihmeessä olet tehnyt lapsia noilla resusseilla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Murrosikäinen tytär auttaa sinua, jos olet tosissasi.
Meillä murrosikäiset käyvät koulua päivisin, ja harrastavat koulun jälkeen melkoisesti, etten kyllä yhdenkään teinin varaan laskisi, että pärjää ja saa apua. Kyllä se isä joutaa auttamaan töiden jälkeen ja ap joutuu nyt touhuamaan, eikä vaan löhöämään.
Meillä kun keskusteltiin, miten selvitä tulevasta yllätysvauvasta (4. lapsi), murrosikäinen poikamme sanoi: "kyllä me selvitään siitä yhdessä." Poika myös teki, mitä lupasi. Vaipanvaihdot ja syöttämiset tuli tutuiksi. Juurikin tuo sana "yhdessä" on se, millä vaikeista tilanteista selviää.
Vierailija kirjoitti:
Murrosikäinen tytär auttaa sinua, jos olet tosissasi.
EI!
Huono.