Jäisitkö kotiäidiksi jos se olisi taloudellisesti mahdollista?

Kyllä jäisin ilman muuta ! Itsellä ei ollut aikoinaan siihen mahdollisuutta ja harmittaa vieläkin. Aina oli kiire herätellä muksuja hoitoon, kouluun jne ja rynnätä töihin ja samaa rumbaa päivästä toiseen. Olisi ollut tosi mahtavaa olla kotiäitinä. Lapset ovat sen ainoan kerran vain pieniä, se on todella arvokasta aikaa jos äidillä mahdollisuus jäädä kotiin. Töihin ehtii sitten myöhemmin, sitä ei kannata vielä murehtia. Toivon että ap teet oikean hyvän ratkaisun ja varsinkin lapsia ajatellen.

En jäisi. En ole opiskellut tohtoriksi ollakseni vuosikausia kotona. 

Te jotka jäätte tai olette kotona, niin pitäkää huoli, että mies maksaa teille eläkettä kotivuosilta.

Vierailija kirjoitti:

Mitä mieltä ap:n mies tästä on? Jos hänkin on ehdottomasti sitä mieltä, että hyvä idea, niin voisithan sitä kokeilla. Jos alkaa tympiä, voit etsiä töitä uudelleen - tosin löytyminen riippuu alasta ja itsestäsi sekä suhdanteista.

Olisiko ko. työssäsi mahdollista tehdä puolta päivää? Tai 3 pvä/vko, noin niinkuin kokeilumielessä aluksi?

Mies tätä on ehdottanutkin. Hänellä tällä hetkellä työ, joka tuo erittäin hyvin rahaa perheelle mutta vaatii vastaavasti paljon poisoloa kotoa. 6 tunnin päivää voin tehdä, mutta sekään ei aina auta koska työpäivät voivat alkaa joko aikaisin aamulla tai loppua myöhään illalla.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siirtyisin osa-aikatöihin ja sopisin miehen kanssa, että minulle on säästettävä lisäeläkettä, koska vastaan lapsista enemmän kuin hän.

6h-työpäivää voin tehdä, mutta nuo tunnit menevät kolmessa eri vuorossa välille 7-22. Iltavuoro painottuu asiakkaiden toiveiden mukaan, joten niitä on vähän enemmän. Jos jäisin kotiin, mies maksaisi kuukausittain mun eläkevakuutukseen. Meillä ei myöskään avioehtoa, joten jos avioeroon joskus päädyttäisiin, niin en ainakaan ihan tyhjän päälle joutuisi.

Ap

Niin, eihän mies sitä omaisuutta voi realisoida ja hävittää ennen eroa sinulta salaa.

Minkä ikäisiä lapset siis ovat?

Olin kotona lasten kanssa kahdeksan vuotta ja kun nuorin täytti kolmen, lähdin töihin. Lähdin töihin riemusta kiljuen, vaikka olinkin tykännyt olla kotona. Rahasta se ei ollut kiinni, olisimme pärjänneet mainiosti ilman minunkin palkkaani. Halusin kuitenkin enemmän ja jotakin muuta. Se päätös oli niin oikea ja lapsillekin se tuli täydelliseen aikaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siirtyisin osa-aikatöihin ja sopisin miehen kanssa, että minulle on säästettävä lisäeläkettä, koska vastaan lapsista enemmän kuin hän.

6h-työpäivää voin tehdä, mutta nuo tunnit menevät kolmessa eri vuorossa välille 7-22. Iltavuoro painottuu asiakkaiden toiveiden mukaan, joten niitä on vähän enemmän. Jos jäisin kotiin, mies maksaisi kuukausittain mun eläkevakuutukseen. Meillä ei myöskään avioehtoa, joten jos avioeroon joskus päädyttäisiin, niin en ainakaan ihan tyhjän päälle joutuisi.

Ap

Niin, eihän mies sitä omaisuutta voi realisoida ja hävittää ennen eroa sinulta salaa.

No kaikkihan on mahdollista, mutta vaikeaa (ja laitonta) myydä asuntoja ilman toisen omistajan suostumusta.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsellä olisi tällaiseen mahdollisuus, mutta en tiedä uskallanko. Täytyisi irtisanoa vakituinen työsuhde. Miehellä pitkiä työpäiviä, joten lapsille helpompaa kun ei tarvitse koululaisten olla kauan yksin kotona eikä päiväkotilapsen olla päikyssä klo 7-17.

Saat tehdä osa-aikaista siihen saakka kun nuorin lapsi lopettaa koulun 2. luokan. Eikö se auttaisi nyt alkuun? Kun oma työpäivä oli 6h.

Olen tehnytkin lyhennettyä työpäivää. Ennen työaika oli kiinteä, klo 9-17 (ja mulla siis lyhennetty, eli 9-15). Nyt muuttui niin, että työt välillä 7-22.

Ap

Kuka sen pkotikäisen hoitaa, jos sun työvuoro on 18-22? Sanoisin, että etsi työpaikka, jossa voit tehdä 8/9-14/15 työaikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siirtyisin osa-aikatöihin ja sopisin miehen kanssa, että minulle on säästettävä lisäeläkettä, koska vastaan lapsista enemmän kuin hän.

6h-työpäivää voin tehdä, mutta nuo tunnit menevät kolmessa eri vuorossa välille 7-22. Iltavuoro painottuu asiakkaiden toiveiden mukaan, joten niitä on vähän enemmän. Jos jäisin kotiin, mies maksaisi kuukausittain mun eläkevakuutukseen. Meillä ei myöskään avioehtoa, joten jos avioeroon joskus päädyttäisiin, niin en ainakaan ihan tyhjän päälle joutuisi.

Ap

Teillä ei ole ilmeisti yhtään velkaa, jos erossa voitolle jäätte?

Olin kotona 4-vuotta. Aloitin työt 18-vuotiaana, ja kerkesin olla töissä 24-vuotiaaksi, eli sen ajan mitä moni vielä opiskelee. Laskin, että menetys eläkkeissä ei ole juuri mitään. Säästöön toki jää kokoajan rahaa. Palasin töihin, kun nuorin täytti 3-vuotta. Tekisin heti uusiksi, oli ihanan rauhallista aikaa eikä kiire mihinkään. Voisin jäädä pidemmäksikin aikaa tai kokonaan pois töistä, jos oltais miljonäärejä. :D

Vierailija kirjoitti:

Minkä ikäisiä lapset siis ovat?

Olin kotona lasten kanssa kahdeksan vuotta ja kun nuorin täytti kolmen, lähdin töihin. Lähdin töihin riemusta kiljuen, vaikka olinkin tykännyt olla kotona. Rahasta se ei ollut kiinni, olisimme pärjänneet mainiosti ilman minunkin palkkaani. Halusin kuitenkin enemmän ja jotakin muuta. Se päätös oli niin oikea ja lapsillekin se tuli täydelliseen aikaan.

Lapset 5, 8 ja 10. Pidin työstäni ennen mutta ala ja työn luonne ovat muuttunut melkoisesti. Yt:t melkein joka toinen vuosi ja jatkuvasti pitäisi tehdä parempaa tulosta pienemmällä hlömäärällä. Olen kateellinen kaikille, jotka viihtyvät työssään niin hyvin, että palaavat sinne kiljuen.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siirtyisin osa-aikatöihin ja sopisin miehen kanssa, että minulle on säästettävä lisäeläkettä, koska vastaan lapsista enemmän kuin hän.

6h-työpäivää voin tehdä, mutta nuo tunnit menevät kolmessa eri vuorossa välille 7-22. Iltavuoro painottuu asiakkaiden toiveiden mukaan, joten niitä on vähän enemmän. Jos jäisin kotiin, mies maksaisi kuukausittain mun eläkevakuutukseen. Meillä ei myöskään avioehtoa, joten jos avioeroon joskus päädyttäisiin, niin en ainakaan ihan tyhjän päälle joutuisi.

Ap

Teillä ei ole ilmeisti yhtään velkaa, jos erossa voitolle jäätte?

Jonkin verran on vielä jäljellä mutta omaisuuden arvoon nähden minimaalisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siirtyisin osa-aikatöihin ja sopisin miehen kanssa, että minulle on säästettävä lisäeläkettä, koska vastaan lapsista enemmän kuin hän.

6h-työpäivää voin tehdä, mutta nuo tunnit menevät kolmessa eri vuorossa välille 7-22. Iltavuoro painottuu asiakkaiden toiveiden mukaan, joten niitä on vähän enemmän. Jos jäisin kotiin, mies maksaisi kuukausittain mun eläkevakuutukseen. Meillä ei myöskään avioehtoa, joten jos avioeroon joskus päädyttäisiin, niin en ainakaan ihan tyhjän päälle joutuisi.

Ap

Ositusta voi pitkittää vuosia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siirtyisin osa-aikatöihin ja sopisin miehen kanssa, että minulle on säästettävä lisäeläkettä, koska vastaan lapsista enemmän kuin hän.

6h-työpäivää voin tehdä, mutta nuo tunnit menevät kolmessa eri vuorossa välille 7-22. Iltavuoro painottuu asiakkaiden toiveiden mukaan, joten niitä on vähän enemmän. Jos jäisin kotiin, mies maksaisi kuukausittain mun eläkevakuutukseen. Meillä ei myöskään avioehtoa, joten jos avioeroon joskus päädyttäisiin, niin en ainakaan ihan tyhjän päälle joutuisi.

Ap

Teillä ei ole ilmeisti yhtään velkaa, jos erossa voitolle jäätte?

Jonkin verran on vielä jäljellä mutta omaisuuden arvoon nähden minimaalisesti.

Ap:lta siis tämä.

En jäisi, mulla sekoaisi varmasti pää :). Tykkään työstäni.

Osa-aikaista voisin ehkä tehdä.

En kyllä kestäisi vuosikausia pelkkää kotiäitinä olemista. Ei säilyisi suhteellisuudentaju, jos ei olisi mitään muuta mietittävää kuin lapset ja niiden murheet. Eikä mieskään katsoisi hyvällä, jos joutuisi vastaamaan yksin kaikista menoista.

Osa-aikatyö on ollut meillä toimiva ratkaisu, kun lapset ovat olleet pieniä, ja heidän kasvaessaan on helpompi jatkaa työelämässä täysipainoisesti, kun on työkokemusta taustalla.

Minun bruttotuloillani (1800€) menetin siis kuukaudessa 50€/kk ja 4 vuodessa 2400€. Eli en sanoisi, että tuo summa ajaa minua taloudelliseen kuritukseen liki 70-vuotiaana.. Etenkin, kun saan säästettyä työvuosieni aikana moninkertaisen summan tuosta. t: edellinen 4-vuotta kotona ollut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsellä olisi tällaiseen mahdollisuus, mutta en tiedä uskallanko. Täytyisi irtisanoa vakituinen työsuhde. Miehellä pitkiä työpäiviä, joten lapsille helpompaa kun ei tarvitse koululaisten olla kauan yksin kotona eikä päiväkotilapsen olla päikyssä klo 7-17.

Saat tehdä osa-aikaista siihen saakka kun nuorin lapsi lopettaa koulun 2. luokan. Eikö se auttaisi nyt alkuun? Kun oma työpäivä oli 6h.

Olen tehnytkin lyhennettyä työpäivää. Ennen työaika oli kiinteä, klo 9-17 (ja mulla siis lyhennetty, eli 9-15). Nyt muuttui niin, että työt välillä 7-22.

Ap

Kuka sen pkotikäisen hoitaa, jos sun työvuoro on 18-22? Sanoisin, että etsi työpaikka, jossa voit tehdä 8/9-14/15 työaikaa.

Nimenomaan. Vanhalla systeemillä mun oli helppo ehtiä päikkyyn ajoissa hakemaan pieninkin kotiin. Miehellä oli silloin työ, jossa hän pystyi aloittamaan aamut vähän myöhemmin ja hoiti lapset liikkeelle. Nyt sitten tilanne muuttunut, koska mies joutuu uudessa hommassa reissaamaan ja mulla työaika muuttuu.

Ap

Minulle on ihan liian tärkeää tasapaino ja irrallisuus miehestä, enkä pystyisi elämään löysässä hirressä riippuvaisena ja elämään vain perheen kautta. Pahinta on ajatus siitä, mitä kun ne lapset ei enää tarvi. Ikää on, aukko työhistoriassa, koulutus ja työelämän taidot vanhentuneet, jne. Onhan se ihan romattinen ajatus, mutta näin realistille ihan mahdoton ajatus. Elämässä kun ei ole sitä ennustettavuutta, eikä hyvät ajat ole ikuisiksi ajoiksi ansaittuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsellä olisi tällaiseen mahdollisuus, mutta en tiedä uskallanko. Täytyisi irtisanoa vakituinen työsuhde. Miehellä pitkiä työpäiviä, joten lapsille helpompaa kun ei tarvitse koululaisten olla kauan yksin kotona eikä päiväkotilapsen olla päikyssä klo 7-17.

Saat tehdä osa-aikaista siihen saakka kun nuorin lapsi lopettaa koulun 2. luokan. Eikö se auttaisi nyt alkuun? Kun oma työpäivä oli 6h.

Olen tehnytkin lyhennettyä työpäivää. Ennen työaika oli kiinteä, klo 9-17 (ja mulla siis lyhennetty, eli 9-15). Nyt muuttui niin, että työt välillä 7-22.

Ap

Kuka sen pkotikäisen hoitaa, jos sun työvuoro on 18-22? Sanoisin, että etsi työpaikka, jossa voit tehdä 8/9-14/15 työaikaa.

Nimenomaan. Vanhalla systeemillä mun oli helppo ehtiä päikkyyn ajoissa hakemaan pieninkin kotiin. Miehellä oli silloin työ, jossa hän pystyi aloittamaan aamut vähän myöhemmin ja hoiti lapset liikkeelle. Nyt sitten tilanne muuttunut, koska mies joutuu uudessa hommassa reissaamaan ja mulla työaika muuttuu.

Ap

mies joutuu uudessa hommassa reissaamaan... eli sinä vastaat kotirintamalla kaikesta yksin? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsellä olisi tällaiseen mahdollisuus, mutta en tiedä uskallanko. Täytyisi irtisanoa vakituinen työsuhde. Miehellä pitkiä työpäiviä, joten lapsille helpompaa kun ei tarvitse koululaisten olla kauan yksin kotona eikä päiväkotilapsen olla päikyssä klo 7-17.

Saat tehdä osa-aikaista siihen saakka kun nuorin lapsi lopettaa koulun 2. luokan. Eikö se auttaisi nyt alkuun? Kun oma työpäivä oli 6h.

Olen tehnytkin lyhennettyä työpäivää. Ennen työaika oli kiinteä, klo 9-17 (ja mulla siis lyhennetty, eli 9-15). Nyt muuttui niin, että työt välillä 7-22.

Ap

Kuka sen pkotikäisen hoitaa, jos sun työvuoro on 18-22? Sanoisin, että etsi työpaikka, jossa voit tehdä 8/9-14/15 työaikaa.

Nimenomaan. Vanhalla systeemillä mun oli helppo ehtiä päikkyyn ajoissa hakemaan pieninkin kotiin. Miehellä oli silloin työ, jossa hän pystyi aloittamaan aamut vähän myöhemmin ja hoiti lapset liikkeelle. Nyt sitten tilanne muuttunut, koska mies joutuu uudessa hommassa reissaamaan ja mulla työaika muuttuu.

Ap

mies joutuu uudessa hommassa reissaamaan... eli sinä vastaat kotirintamalla kaikesta yksin? 

Oi oi. Näen tässä tyypilisen aihe vapaa tarinan. Ap katkeroituu kotona ja mies lähtee reissussa tapaaman nuoremman naisen matkaan :D Mies pitkittää ositusta vuosia ja ap maksaa sekä lainaa asunosta jossa häärii uusi nuorikko ja ylihintaista vuokraa ylipienessä asunnosta, jossa asuu lasten kanssa. Päällä on sekä elatusapu-, tapaamis, että ositusoikeudenkäynti. Mielikuvitukseni on liian vilkas, että jäisin kotiin :D