Miten varastoraudan puute eli alhainen ferritiini on muka hömpötystä ja muoti-ilmiö?

Ehkä tyhmä kysymys, mutta miksi tähän vaaditaan diagnooseja. Eikös rautaa saa ihan kuka tahansa apteekista ilman reseptiä ja kokeilla, jos olo siitä kohenee? Eri asia noiden kilpirauhasjuttujen kanssa, kun niiden kanssa oikeasti saa tapella, että saa lääkityksen.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä tyhmä kysymys, mutta miksi tähän vaaditaan diagnooseja. Eikös rautaa saa ihan kuka tahansa apteekista ilman reseptiä ja kokeilla, jos olo siitä kohenee? Eri asia noiden kilpirauhasjuttujen kanssa, kun niiden kanssa oikeasti saa tapella, että saa lääkityksen.

On sairauksia jotka esiintyvät näillä oireilla. Sokkona minäkin kuitenkin rupesin rautaa syömään. Nyt huolehdin etten yliannosta -> mittautan miten kroppa reagoi.

m41 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä tyhmä kysymys, mutta miksi tähän vaaditaan diagnooseja. Eikös rautaa saa ihan kuka tahansa apteekista ilman reseptiä ja kokeilla, jos olo siitä kohenee? Eri asia noiden kilpirauhasjuttujen kanssa, kun niiden kanssa oikeasti saa tapella, että saa lääkityksen.

On sairauksia jotka esiintyvät näillä oireilla. Sokkona minäkin kuitenkin rupesin rautaa syömään. Nyt huolehdin etten yliannosta -> mittautan miten kroppa reagoi.

Eli tämä raudan puute ei ole se varsinainen sairaus, joka halutaan selvittää vai?

Vierailija kirjoitti:

Ehkä tyhmä kysymys, mutta miksi tähän vaaditaan diagnooseja. Eikös rautaa saa ihan kuka tahansa apteekista ilman reseptiä ja kokeilla, jos olo siitä kohenee? Eri asia noiden kilpirauhasjuttujen kanssa, kun niiden kanssa oikeasti saa tapella, että saa lääkityksen.

Mun mielestä niissä lukee, että todettuun tarpeeseen. Eli ei tarvii reseptiä mutta että ei ne ihan vaarattomia ole alkaa vaan kuurina nauttia.

Mulla ei ole mitattu ferritiiniä mutta hemoglobiini oli ihan siinä rajalla, että onko ok. Lääkäri oli kiinnostuneempi kuitenkin masennuslääkityksen aloittamisesta ja raudasta vaan totesi että voin syödä kuurin, jos haluan. En edes tajunnut kysyä ferritiiniasiaa.

Vierailija kirjoitti:

m41 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä tyhmä kysymys, mutta miksi tähän vaaditaan diagnooseja. Eikös rautaa saa ihan kuka tahansa apteekista ilman reseptiä ja kokeilla, jos olo siitä kohenee? Eri asia noiden kilpirauhasjuttujen kanssa, kun niiden kanssa oikeasti saa tapella, että saa lääkityksen.

On sairauksia jotka esiintyvät näillä oireilla. Sokkona minäkin kuitenkin rupesin rautaa syömään. Nyt huolehdin etten yliannosta -> mittautan miten kroppa reagoi.

Eli tämä raudan puute ei ole se varsinainen sairaus, joka halutaan selvittää vai?

Miehillä raudanpuutoksen syyt ovat (googlen mukaan) ikäviä sairauksia, niistä esim. keliakia. Treenaus ja homeille altistuminen (väitetysti) syövät varastorautaa - nämä täsmäävät itseeni, joten toivon että ei muuta syytä olisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä tyhmä kysymys, mutta miksi tähän vaaditaan diagnooseja. Eikös rautaa saa ihan kuka tahansa apteekista ilman reseptiä ja kokeilla, jos olo siitä kohenee? Eri asia noiden kilpirauhasjuttujen kanssa, kun niiden kanssa oikeasti saa tapella, että saa lääkityksen.

Mun mielestä niissä lukee, että todettuun tarpeeseen. Eli ei tarvii reseptiä mutta että ei ne ihan vaarattomia ole alkaa vaan kuurina nauttia.

Mulla ei ole mitattu ferritiiniä mutta hemoglobiini oli ihan siinä rajalla, että onko ok. Lääkäri oli kiinnostuneempi kuitenkin masennuslääkityksen aloittamisesta ja raudasta vaan totesi että voin syödä kuurin, jos haluan. En edes tajunnut kysyä ferritiiniasiaa.

Testauta arvosi. MT-ongelmaksi pistivät minunkin oireeni.

Minulta on kymmenen vuotta mitattu ferritiini kilppariarvojen yhteydessä. Olen syönyt rautakuurin, jos arvo on ollut jotain 50. Sen kuulemma pitäisi olla yli 70 ja parempi sadan kieppeillä. Hirvittävän alhaisia arvoja on täällä joillakin. Varmasti vaikuttaa olotilaan. 

Vierailija kirjoitti:

Ehkä tyhmä kysymys, mutta miksi tähän vaaditaan diagnooseja. Eikös rautaa saa ihan kuka tahansa apteekista ilman reseptiä ja kokeilla, jos olo siitä kohenee? Eri asia noiden kilpirauhasjuttujen kanssa, kun niiden kanssa oikeasti saa tapella, että saa lääkityksen.

Jos väsymys johtuu muusta kuin raudanpuutteesta ja rauta-arvot on normaalit/yläkanttiin ilman tulehdustilaa, (joka voi nostaa ferritiiniarvoj) ja syö useamman kuukauden rautakuurin, liikasaanti voi aiheuttaa elimellisiä ongelmia.

Rautaa ei siis kannata lähteä ominpäin syömään ennen kuin on tietoinen ferritiinitasostaan.

Aloin saamaan päänsärkyjen ja migreenien ja sydänvaivojen lisäksi vielä pica-oireita. Tahdoin mm. syödä koivunkuorta ja steariinia. Googlettelin oireiluja, sillä olo oli muutenkin karsea ja lopputulos oli, että olen joko raskaana tai raudanpuutteessa. Raskaana en ollut. Hemoglobiinini on vuosikaudet ollut hyvä (~140) ja olen kuvitellut, että saan riittävästi rautaa. Aloitin ominpäin rautakuurin, koska huomasin silmän sisäluomen olevan aneemisen valkoinen ja olo oli kamala. Mikäli sisäluomi on tummanpunainen ei anemiaa todennäköisesti ole.

Menin yksityiselle mittauttamaan ferritiinin ekaa kertaa elämässä. Olisi pitänyt olla ennen testejä syömättä rautalisää 2 vkk. Olin syömättä kolme päivää ja ferritiini oli 23. Todennäköisesti, jos en olisi syönyt ominpäin rautalisää se olisi ollut vieläkin matalampi. Alkoi 8 kuukauden rautakuurin jälkeen tulla vähän virkeyttä.

Järkyttävintä oli, että yli 10 vuotta jatkuneet migreenit, joihin olin syönyt vuosikausia lääkkeitä, loppuivat kuin seinään.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa ollaan vasta nyt heräilemässä siihen, että potilaat alkavat vaatia parempaa hoitoa. Aika kauanhan se "kunnanlääkärin" palvonta kestikin, olivat jossain jumalallisessa asemassa hoidon suhteen. On myös pitkään tiedetty, että monet pitkään alalla olleet sairaanhoitajatkin ovat käytännön tasolta osaavampia kuin vasta valmistuneet lääkärit.

Mun ferritiinin mittaus tuli nyt vasta pätevän kätilön ansiosta, joka ohjeisti erikoistuvaa nuorta naislääkäriä mittauttamaan mun ferritiinit. Lääkäri teki niin kuin kätilö neuvoi, muuten ei olisi tehnyt. Monilla lääkäreillä fokus ei ole potilaan hoidossa vaan omassa egossa, ei osata olla nöyriä.

Ihan liikaa olen itsekin tavannut lääkäreitä, jotka ylimielisyydessään eivät ole kiinnostuneita potilaasta, vaan tehokkuudesta ja reseptien kirjoittelusta. 

Mulla todettiin kaksi vuotta sitten anemia ja alhaiset ferritiiniarvot, söin rautaa puoli vuotta. Sitten puolen vuoden päästä hakeuduin ensiapuun rintakipujen takia, sydämestä nipisti niin että painuin kumaraan. Hengittäminen sattui ja huimasi, pääsin makaamaan odotusaulaan ja tunnin päästä vasta lääkäri otti vastaan, otettiin EKG ja verikokeet, keuhkokuvat jne. Diagnoosi oli rintarangan lukko tai paniikkihäiriö, jota ei todellakaan ollut. Tästä aikaa vuosi.

Toisen kerran olin samojen oireiden takia päivystyksessä taas nyt vuoden päästä heinäkuussa, tällä kertaa työkaverit veivät mut kesken työpäivän saikulle kun melkein pyörryin. Taas kerran puupökkelöä muistuttanut nuori lääkärimies levitteli käsiään, ei löydy syytä rintakivuille ja hengen ahdistukselle, huimaukselle. Kaikille tapaamilleni lääkäreille kerroin anemiasta ja alhaisista ferritiineistä, kysyin yhteyttä siihen, kun mulla on pitkään kestävät, runsaat menkat ja treenaan voimaa salilla.

Olen perusterve, normaalipainoinen, tupakoimaton ja elän terveellisesti, urheilen. Oireet olivat käsittämättömiä, eikä minua tutkittu kunnolla. Flunssia oli jatkuvasti, eivät parantuneet kunnolla kun tuli jo seuraava, salitreeneissä meinasin pyörtyä. Epäilin työuupumusta, syöpää ja ties mitä. Salilla en enää jaksanut tehdä mitään, portaita nouseminen hengästytti... pelkäsin tulleeni hulluksi.

Lääkäri analysoi ferritiinin "viitearvojen mukaiseksi", toisin sanoen ei kommentoinut niitä lainkaan, koska ei alunperinkään ymmärtänyt miten ferritiinejä tulkitaan. Googletin arvot ja konsultoin netissä yksityistä lääkäriä, joka analysoi tulokset ja viitaten aiempaan sairaushistoriaan ja oireisiin, sekä runsaisiin kuukautisiin ja mm. jälkiehkäisypillerin aiheuttamaan jälkivuotoon ja rankkaan salitreeniin, määräsi rautakuurin.

Nyt kaksi viikkoa sitten aloin syömään nopeasti imeytyvää rautaa. Kävin tänään ekaa kertaa kunnon lenkillä, iho hehkuu taas ja vaikka edelleen oireilua on, yleisolotila selvästi parempi. Limaisuutta keuhkoissa vielä jäljellä, mutta energiatasot ovat palautumassa. Levottomat jalat illalla eivät enää vaivaa. Lääkärin mukaan vie puoli vuotta että oireet katoavat kokonaan, mutta parempaa kohti ollaan menossa.

Tiivistettynä ohje kaikille: kun käytte julkisilla labrassa mittauttamassa ferritiinit, konsultoikaa lääkäriä niiden tulosten kanssa, joka ymmärtää miten arvoja pitää tulkita. Viitearvot eivät kerro ihmisen yksilöllisestä tilanteesta mitään. Ihminen on yksilö ja kokonaisuus, eikä mikään satunnaisotantojen perusteella laskettu viitearvo.

Tutkimusten mukaan suurimmalla osalla naisista rauta-arvot ovat alhaiset. Joten jos perusterveiltä naisilta, eli verrokkiryhmältä, on otettu ferritiiniarvot, jotka ovat jo valmiiksi alhaalla, niin silloinhan viitearvot ovat jo lähtökohtaisesti pielessä.

Juuri näin. Tässä vielä hyvä tekstinpätkä liittyen kirjoitukseesi eli ferritiiniä tulkitessa ei voida katsoa viitearvoja.

"Olen ammatissani sisätauti- ja veritautilääkärinä (hematologi) huomannut, että raudanpuute varsinkin ilman anemiaa on hyvin yleistä ja alidiagnostisoitu ongelma naisilla.

Oman kokemukseni mukaan raudanpuutteen oireita alkaa ilmetä kun ferritiini on

Valitettavasti S-ferritiinin viitealue on laboratoriosta ja menetelmästä riippuen varsin matala, 5-10 µg/l millä ei ole mitään tekemistä suositeltavan/hyvän ferritiinitason kanssa.

Ferritiinitaso 10-30 µg/l ei ole normaali koska silloin rautavarastot ovat tyhjät ja potilaalla on hyvin todennäköisesti raudanpuutteen oireita. Potilaideni kertomusten mukaan tätä lääkärit eivät usein tiedä.

Matala viitealueen alaraja johtuu siitä, että ferritiini on tilastollinen käsite eli 95% naisista sijoittuu viitealueelle ja kun raudanpuute on yleistä naisilla, muodostuu viitealueen alaraja liian matalaksi.

Useimmiten viitearvo ja normaaliarvo ovat jokseenkin sama asia laboratorioarvojen osalta mutta ferritiini (mielestäni myös naisten Hb) on selvä poikkeus tästä. Mielestäni viitearvojen vieressä voisi olla esim. sopiva ferritiinin tavoiteaso, joka voisi olla vaikkapa 50-250. "

http://www.foibos.fi/blogi/

m41 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä tyhmä kysymys, mutta miksi tähän vaaditaan diagnooseja. Eikös rautaa saa ihan kuka tahansa apteekista ilman reseptiä ja kokeilla, jos olo siitä kohenee? Eri asia noiden kilpirauhasjuttujen kanssa, kun niiden kanssa oikeasti saa tapella, että saa lääkityksen.

Mun mielestä niissä lukee, että todettuun tarpeeseen. Eli ei tarvii reseptiä mutta että ei ne ihan vaarattomia ole alkaa vaan kuurina nauttia.

Mulla ei ole mitattu ferritiiniä mutta hemoglobiini oli ihan siinä rajalla, että onko ok. Lääkäri oli kiinnostuneempi kuitenkin masennuslääkityksen aloittamisesta ja raudasta vaan totesi että voin syödä kuurin, jos haluan. En edes tajunnut kysyä ferritiiniasiaa.

Testauta arvosi. MT-ongelmaksi pistivät minunkin oireeni.

Tuntuu vaan niin nololta tuota mittausta kysellä, kun on just näitä muotihömpötysajatuksia ilmassa. Ehkä pitää testata apteekin palvelussa, ei se kai ihan hirveen kallista olisi. Mutta jos arvo sitten ei ole hyvä, onko vielä nolompaa sen tuloksen kanssa mennä lääkärille selvittämään että joo tämmöinen tulos tuli ja alunperin en kehdannut tästä puhua mutta nyt sitten kuitenkin kehtaisinkin kun tarviin neuvoja...

Vierailija kirjoitti:

Jos kaikilta suomalaisilta mitattaisiin ferritiinit ja vitamiinit esim. B12 ja D, niin voisi monet sairaudet parantua ilman lääkkeitä kun korjattaisiin veriarvot kuntoon. Ihmiset syö kuitenkin hyvinkin yksipuolisesti, monena vuonna saa liian vähän auringonvaloa jne.

Nyt vaan päivitellään miten paljon masennuslääkkeitä määrätään, miten suurimpia sairaseläkkeelle  jäämisen syitä on masennus ja kilpirauhasvaivatkin on yleistyneet räjähdysmäisesti.

Hyvin todennäköistä, että näin kävisi. Ainakin masennuslääketeollisuus kokisi äkkiromahduksen, jos ferritiinejä ja D:tä alettaisiin säännöllisesti mittauttaa. Mutta mikä katastrofi se lääketeollisuudelle olisikaan, joten...

Olen vasta nyt ymmärtänyt hyvän ravitsemuksen ja terveyden yhteyden. En ole aiemmin panostanut terveelliseen ruokaan, mutta nyt aion. Jos keho ei saa tarvitsemiaan vitamiini- ja hivenaineita, ei se toimi kunnolla.

Vierailija kirjoitti:

m41 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä tyhmä kysymys, mutta miksi tähän vaaditaan diagnooseja. Eikös rautaa saa ihan kuka tahansa apteekista ilman reseptiä ja kokeilla, jos olo siitä kohenee? Eri asia noiden kilpirauhasjuttujen kanssa, kun niiden kanssa oikeasti saa tapella, että saa lääkityksen.

Mun mielestä niissä lukee, että todettuun tarpeeseen. Eli ei tarvii reseptiä mutta että ei ne ihan vaarattomia ole alkaa vaan kuurina nauttia.

Mulla ei ole mitattu ferritiiniä mutta hemoglobiini oli ihan siinä rajalla, että onko ok. Lääkäri oli kiinnostuneempi kuitenkin masennuslääkityksen aloittamisesta ja raudasta vaan totesi että voin syödä kuurin, jos haluan. En edes tajunnut kysyä ferritiiniasiaa.

Testauta arvosi. MT-ongelmaksi pistivät minunkin oireeni.

Tuntuu vaan niin nololta tuota mittausta kysellä, kun on just näitä muotihömpötysajatuksia ilmassa. Ehkä pitää testata apteekin palvelussa, ei se kai ihan hirveen kallista olisi. Mutta jos arvo sitten ei ole hyvä, onko vielä nolompaa sen tuloksen kanssa mennä lääkärille selvittämään että joo tämmöinen tulos tuli ja alunperin en kehdannut tästä puhua mutta nyt sitten kuitenkin kehtaisinkin kun tarviin neuvoja...

Älä nolostele! Kyseessä on sinun terveytesi, jos et itse pidä siitä huolta, ei kukaan muukaan pidä. Kannattaa ottaa verikokeet, ne on mustaa valkoisella ja faktaa. Ja sen mukaan toimit.

Vierailija kirjoitti:

Minulta on kymmenen vuotta mitattu ferritiini kilppariarvojen yhteydessä. Olen syönyt rautakuurin, jos arvo on ollut jotain 50. Sen kuulemma pitäisi olla yli 70 ja parempi sadan kieppeillä. Hirvittävän alhaisia arvoja on täällä joillakin. Varmasti vaikuttaa olotilaan. 

Ferritiinin mittaus on ihan ok, mutta se että nettitietäjät alkavat huudella, että sen pitäisi vähintään sata (kas kun sattuikin tuollainen mukava pyöreä luku) tilanteessa, jossa suomalaisnaisten keskiarvo on 27, muistuttaa kyllä kuvasti muutaman vuoden takaista D-vitamiinimyllytystä.

Jos kerran jokainen keho on yksilö ja on yksilöllistä, millä tasolla puutosoireet ilmenevät, niin mistä tulee tuollainen mielivaltainen tavoiteluku kuin 100?

Nopeasti googlaamalla selviää esimerkiksi, että jos äidillä on raskausaikana korkea ferritiinitaso (yli 60), korreloi se sikiön pienipainoisuuden kanssa.

av palstan oma muoti-ilmiö. missään muualla en ole nähnyt/kuullut puhuttavan varastoraudasta kuin täällä.

En ole lääkäri, mutta ymmärtääkseni raudanpuute on seuraus, ei syy. Eli tärkeintä olisi hoitaa syytä. Runsaita kuukautisia, peräpukamia, mahdollista suolistokasvainta tai -tulehdusta.

Itse aneemikkona ja infuusionkin saaneena tiedän, etteivät rautalisät ole välttämättä lainkaan mukavia, tehokkaita tai vatsaystävällisiä. Siksi tuntuu tosi oudolta ajatus, että terveiden ja oireettomien ihmisten pitäisi alkaa joukolla nostaa ferritiinitasoaan vaikkapa sinne yli 50:een.

Vierailija kirjoitti:

av palstan oma muoti-ilmiö. missään muualla en ole nähnyt/kuullut puhuttavan varastoraudasta kuin täällä.

Ja täälläkin linkitetään joka keskusteluun kahta kaupallisten toimijoiden blogia.

Vierailija kirjoitti:

m41 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä tyhmä kysymys, mutta miksi tähän vaaditaan diagnooseja. Eikös rautaa saa ihan kuka tahansa apteekista ilman reseptiä ja kokeilla, jos olo siitä kohenee? Eri asia noiden kilpirauhasjuttujen kanssa, kun niiden kanssa oikeasti saa tapella, että saa lääkityksen.

Mun mielestä niissä lukee, että todettuun tarpeeseen. Eli ei tarvii reseptiä mutta että ei ne ihan vaarattomia ole alkaa vaan kuurina nauttia.

Mulla ei ole mitattu ferritiiniä mutta hemoglobiini oli ihan siinä rajalla, että onko ok. Lääkäri oli kiinnostuneempi kuitenkin masennuslääkityksen aloittamisesta ja raudasta vaan totesi että voin syödä kuurin, jos haluan. En edes tajunnut kysyä ferritiiniasiaa.

Testauta arvosi. MT-ongelmaksi pistivät minunkin oireeni.

Tuntuu vaan niin nololta tuota mittausta kysellä, kun on just näitä muotihömpötysajatuksia ilmassa. Ehkä pitää testata apteekin palvelussa, ei se kai ihan hirveen kallista olisi. Mutta jos arvo sitten ei ole hyvä, onko vielä nolompaa sen tuloksen kanssa mennä lääkärille selvittämään että joo tämmöinen tulos tuli ja alunperin en kehdannut tästä puhua mutta nyt sitten kuitenkin kehtaisinkin kun tarviin neuvoja...

Rohkeasti vaan! Facebookissa on raudanpuute-ryhmä, jossa näitä puidaan ja neuvoja saa.

Vierailija kirjoitti:

En ole lääkäri, mutta ymmärtääkseni raudanpuute on seuraus, ei syy. Eli tärkeintä olisi hoitaa syytä. Runsaita kuukautisia, peräpukamia, mahdollista suolistokasvainta tai -tulehdusta.

Itse aneemikkona ja infuusionkin saaneena tiedän, etteivät rautalisät ole välttämättä lainkaan mukavia, tehokkaita tai vatsaystävällisiä. Siksi tuntuu tosi oudolta ajatus, että terveiden ja oireettomien ihmisten pitäisi alkaa joukolla nostaa ferritiinitasoaan vaikkapa sinne yli 50:een.

Anteeksi, kuka on sanonut, että oireettomien tulisi nostaa ferritiiniään yhtään mihinkään?

Tässä ketjussa puhutaan raudanpuutteesta ja ne, joilla on se verikokein todettu. Ja ne, joilla on raudanpuutteen oireita, syövät rautakuurin. Mikä siinä on niin vaikeaa?

Vierailija kirjoitti:

av palstan oma muoti-ilmiö. missään muualla en ole nähnyt/kuullut puhuttavan varastoraudasta kuin täällä.

Helsingin Sanomia myöten tästä on puhuttu.