Lue keskustelun säännöt.
Valitsin väärän koirarodun :(
23.09.2018 |
... ja nyt on enää myöhäistä itkeä, tiedän. Johonkin tätä on vain pakko purkaa.
Harkitsin asiaa pitkään, yli 2 vuotta, joten olin aivan varma päätöksestäni. Minulla oli kolme rotua, joihin tutustuin (kävin erilaisten kasvattajien luona, kyselin rodoista paljon, kävin kahden koirakouluttajan kursseilla kuunteluoppilaana sekä muutamia pentueita kävin katsomassa, ennen kuin siis tein lopullisen päätökseni.)
Mutta tässä sitä ollaan. Nyt tässä vieressäni on kohta puolivuotias koira, joka on "ihan kiva", mitään syvempää en sitä kohtaan tunne. Mielestäni se on jotenkin yksinkertainen, ei ollenkaan sellainen millaisen kuvan rodusta sain. Rodulla ei oo mitään merkitystä, koska sanoisin minkä tahansa, saisin varmasti täältä "no niin tottakai sehän on kamala rotu!". Pointti on se, että pitkäänkin harkitut ja varmalta tuntuvat päätökset ei aina olekaan niitä oikeita :(
Kommentit (47)
Jotain vikaa on ihmisessä, joka ei kykene kiintymään lemmikkiinsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koirasi on kovin nuori ja pieni vielä. Odotat siltä liikoja ikään nähden!
Koira varmaan ajattelee ihan samalla tavalla kun katsoo sinua "Onpa yksinkertainen ja tylsä ihminen, ei yhtään sellainen kuin minulle luvattiin"😁
Mä en sit yhtään ymmärrä ihmisiä jotka tekee "vääriä päätöksiä" ja itkee niiden jälkeen. Päätös on päätös ja sen kanssa eletään.
Ihan sama kuin naimisiin meno, turha kitistä muutaman vuoden ja lasten jälkeen "erilleen kasvamisesta". Itse olet valintas tehnyt ja elä sen kanssa.
Myös muita nä tein väärän valinnan.
Koira haukkuu sisällä joka risahduksen, koska omaa vahvan vahtimisvietin. Ärsyttävää. En ole saanut kitkettyä pois. Toinen asia on että kusee surutta sisälle. Ei pyydä pissalle ulos, alkaa vaan kävelemään ympäriinsä. Jos tätä ei huomaa niin käy kusella, mielellään jonkun sänkyyn. Ikää on jo 2v. Kakalle pyytää ulos.
Muuten on kiva koira, ulkona ei hauku muita, kotipihalla pitää tietysti vahtia ja räkyttää.
Nopea oppimaan. Paitsi noita kahta asiaa.
Miestä ärsyttää tosi paljon.
Voi olla että joudutaan luopumaan koirasta. :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei rodulla todellakaan ole mitään väliä, vaan sillä että teette yhdessä, niinkuin tuolla jo aiemmin sanottu. Koira on vielä melko pentu ja murkkuillu alkaa olla lähellä, jos ei vielä jo käynnissä. Nämä vaiheet jossa koira todella käy hermoon saavat varmasti jokaisen joskus ajattelemaan mihin pitkään lähteä. Ja se tekeminen helpottaa tätä uhmaa, jos rahaa ei ole lähteä mihinkään agilityyn tai tokoon niin vaikka netistä voi lähteä hakemaan koirakaveri, on todella tärkeää että koira saa sosialistua, samalla omistaja 😉
Joo. Kaveri otti koiran ja sama ajatus on käynyt mielessä että koira on kyllä nätti mutta silmien takana ei asu ketään. Mitenkähän itse jaksais ruokkia ja kusettaa eläintä josta ei irtoo oikein mitään....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jotain vikaa on ihmisessä, joka ei kykene kiintymään lemmikkiinsä.
Aivan. Jospa vain yrittäisit sopeutua tilanteeseen. Jotenkin vaikutat urpolta neurootikolta.
Vierailija kirjoitti:
Myös muita nä tein väärän valinnan.
Koira haukkuu sisällä joka risahduksen, koska omaa vahvan vahtimisvietin. Ärsyttävää. En ole saanut kitkettyä pois. Toinen asia on että kusee surutta sisälle. Ei pyydä pissalle ulos, alkaa vaan kävelemään ympäriinsä. Jos tätä ei huomaa niin käy kusella, mielellään jonkun sänkyyn. Ikää on jo 2v. Kakalle pyytää ulos.
Muuten on kiva koira, ulkona ei hauku muita, kotipihalla pitää tietysti vahtia ja räkyttää.
Nopea oppimaan. Paitsi noita kahta asiaa.
Miestä ärsyttää tosi paljon.Voi olla että joudutaan luopumaan koirasta. :(
a
Koirasta kannattaa luopua. Se ansitsee paremman kodin. Älkää ottako toista kiusattavaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helposti voi pettyä, jos on ollut hyvinkin tarkka kuva etukäteen siitä, minkälainen koiran kuvittelee olevan. Hienoa, että olet harkinnut asiaa ja perehtynyt eri rotuihin noinkin perin pohjin, mutta toisaalta tuo on myös omiaan kasvattamaan oletuksia tulevan koiran luonteesta.
Yritä unohtaa ne ennakko-oletukset rodusta ja tutustu koiraasi avoimin mielin. Puolivuotias on kuitenkin vielä niin pentu, että älliäkin tulee varmasti ajan kanssa lisää.
Kannattaa ottaa tuttu koirarotu. Kun aletaan liikaa tutkia ja etsiä jotain erikoisuutta, voi mennä pahasti mönkään. Joku vahtiviettikin on ominaisuutena normaalissa elämässä täysin älytön. Kaupungissa on suorastaan rikollista pakottaa vahtimaan jalostettu koira elämään postimerkkitontilla tai kerrostalossa jatkuvan ärsykkeen alla, kun ei saa pitää ympäristöään tyhjänä. Kaikki koirat vahtii riittävästi, ei semmoista ominaisuutta tarvi erikseen hakea kuin tilanteissa, joissa vahtimiseen on oikeasti tarvetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kyllä tiedä koiramme ÄO:ta, mutta ihanuus on.
Kohta koirillakin on samat korkeat vaatimukset kuin kumppanin haussa. Mersu, koulutus, kroppa ja oma kämppä - sitten harkitaan😂
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa ottaa tuttu koirarotu. Kun aletaan liikaa tutkia ja etsiä jotain erikoisuutta, voi mennä pahasti mönkään. Joku vahtiviettikin on ominaisuutena normaalissa elämässä täysin älytön. Kaupungissa on suorastaan rikollista pakottaa vahtimaan jalostettu koira elämään postimerkkitontilla tai kerrostalossa jatkuvan ärsykkeen alla, kun ei saa pitää ympäristöään tyhjänä. Kaikki koirat vahtii riittävästi, ei semmoista ominaisuutta tarvi erikseen hakea kuin tilanteissa, joissa vahtimiseen on oikeasti tarvetta.
Just näin. Miettikää helvetissä sitä, että mihin koira on alunperin jalostettu. Siitä se alkaa eikä siten, että on söpö yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä en sit yhtään ymmärrä ihmisiä jotka tekee "vääriä päätöksiä" ja itkee niiden jälkeen. Päätös on päätös ja sen kanssa eletään.
Ihan sama kuin naimisiin meno, turha kitistä muutaman vuoden ja lasten jälkeen "erilleen kasvamisesta". Itse olet valintas tehnyt ja elä sen kanssa.
Kyllä minäkin olen elämässäni tehnyt vääriä päätöksiä. Harvat päätökset ovat kuitenkaan ihan lopullisia ja peruuttamattomia, joskus tilannetta on pakko arvioida uudestaan myöhemmin. Sitä kristallipalloa kun ei ole meistä kenelläkään, aina ei voi varmaksi tietää mitä niistä päätöksistä seuraa. Viisautta on mielestäni se, että osaa myös myöntää olleensa joskus väärässä ja se, että tekee tarvittaessa uusia päätöksiä tilanteen niin vaatiessa.
Mäkin joskus hankin koiran ja ihmettelin kun se ei oikein toiminut se homma. Sittemmin tajusin olevani kissaihminen. PS: Koira eli rakastavan perheen keskellä hyvän elämän, se vaan ei sitten ollutkaan mun koira.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös muita nä tein väärän valinnan.
Koira haukkuu sisällä joka risahduksen, koska omaa vahvan vahtimisvietin. Ärsyttävää. En ole saanut kitkettyä pois. Toinen asia on että kusee surutta sisälle. Ei pyydä pissalle ulos, alkaa vaan kävelemään ympäriinsä. Jos tätä ei huomaa niin käy kusella, mielellään jonkun sänkyyn. Ikää on jo 2v. Kakalle pyytää ulos.
Muuten on kiva koira, ulkona ei hauku muita, kotipihalla pitää tietysti vahtia ja räkyttää.
Nopea oppimaan. Paitsi noita kahta asiaa.
Miestä ärsyttää tosi paljon.Voi olla että joudutaan luopumaan koirasta. :(
a
Koirasta kannattaa luopua. Se ansitsee paremman kodin. Älkää ottako toista kiusattavaksi.
Arvaan, että kyseessä rescue-koira.
Kyllä se siitä, vaikutat sellaiselta, joka pettyy aina, oli valinta mikä tahansa. Uskon, että koira on aivan ihana, sinun oli vain tehtävä vaikea päätös ja niin kauan kun mietit, että millainenkohan se toinen koira olisi ollut, et pysty nauttimaan koirastasi. Minunkin oli vaikea päättää kennelin 5 koirasta se oma. Minulle nousi kolme suosikkia,joista valitsin lopulta yhden. Minun oli alussa vaikea tykätä koirastani kun mietin, että minkälainen se toinen olisi ollut. Nyt koirani on 3 v ja täydellinen rakkaus pakkaus. Koirastani on kasvanut todella kaunis ja hyvä luonteinen ystävä.
Tarkoitan kai vaan, että anna koiralle aikaa, olen ihan varma että se valloittaa sinunkin sydämen aikanaan. Koiran hankinta on iso juttu, eikä kiintyminen välttämättä tapahdu heti. Minäkin koin aluksi koirani pelkkänä rasitteena, ennenkuin totuin siihen.
Jotkut koirat vain ovat tyhmiä ja aika hyödyttömiä otuksia loppujen lopuksi, sille ei voi mitään. Koira pitää ottaa kuitenkin koirana ja sinun pitää lopettaa sille asetetut ennakkotoiveet ja vaatimukset. Koirassa on varmasti hyviä ja hellyttäviäkin puolia, joten keskity niihin ja unohda omat kiiltävät ajatuksesi toistaiseksi.
Koira varmaan kattelee että hänelle lupailtiin Virtasen Minttua mutta kotona odottikin Häkkisen Erjaa🙈
Kiitos avautumisesta, ehkä se helpotti? Mitään keskustelua tästä ei kuitenkaan synny jos et paljasta rotua, ja tarkempia perusteluja valinnalle.