Oletko lapsena säästynyt vanhempiesi fyysiseltä kuritukselta?

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miten joku voisi satuttaa omaa lastaan. Tai miten vanhempi voi kuunnella sitä itkua jonka itse aiheutti lapselleen.

Tällaisilla vanhemmilla on usein joko ongelmia tunteiden säätelyn kanssa tai sadistinen luonne. Tai sekä että.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miten joku voisi satuttaa omaa lastaan. Tai miten vanhempi voi kuunnella sitä itkua jonka itse aiheutti lapselleen.

Tällaisilla vanhemmilla on usein joko ongelmia tunteiden säätelyn kanssa tai sadistinen luonne. Tai sekä että.

Jep. Oma hakkaajavanhempi oli näitä molempia mutta lisäksi oli ”kuningaskompleksi”. Eli oli herra talossa, perheen kuningas, diktaattori, ja muiden velvoite oli palvella ja miellyttää.

Myös ruokapöydässä kuningas söi ensin ja rohmusi kaikki lihat. Lapsille jäi pelkkää kastikelientä. ”Tärkein syö ensin”, isä hoki. Lapsille jäi usein nälkä.

Jörkyttävää perseilyä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miten joku voisi satuttaa omaa lastaan. Tai miten vanhempi voi kuunnella sitä itkua jonka itse aiheutti lapselleen.

Tällaisilla vanhemmilla on usein joko ongelmia tunteiden säätelyn kanssa tai sadistinen luonne. Tai sekä että.

Jep. Oma hakkaajavanhempi oli näitä molempia mutta lisäksi oli ”kuningaskompleksi”. Eli oli herra talossa, perheen kuningas, diktaattori, ja muiden velvoite oli palvella ja miellyttää.

Myös ruokapöydässä kuningas söi ensin ja rohmusi kaikki lihat. Lapsille jäi pelkkää kastikelientä. ”Tärkein syö ensin”, isä hoki. Lapsille jäi usein nälkä.

Jörkyttävää perseilyä...

Et varmaan enää halua olla tekemisissä? Järkyttävää touhua. Normaali aikuinen pitäisi ensimmäisenä huolta lastensa tarpeista. Aikuinen kestää kasvavaa lasta paremmin nälkää ja heikompaa ravintoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miten joku voisi satuttaa omaa lastaan. Tai miten vanhempi voi kuunnella sitä itkua jonka itse aiheutti lapselleen.

Tällaisilla vanhemmilla on usein joko ongelmia tunteiden säätelyn kanssa tai sadistinen luonne. Tai sekä että.

Jep. Oma hakkaajavanhempi oli näitä molempia mutta lisäksi oli ”kuningaskompleksi”. Eli oli herra talossa, perheen kuningas, diktaattori, ja muiden velvoite oli palvella ja miellyttää.

Myös ruokapöydässä kuningas söi ensin ja rohmusi kaikki lihat. Lapsille jäi pelkkää kastikelientä. ”Tärkein syö ensin”, isä hoki. Lapsille jäi usein nälkä.

Jörkyttävää perseilyä...

Et varmaan enää halua olla tekemisissä? Järkyttävää touhua. Normaali aikuinen pitäisi ensimmäisenä huolta lastensa tarpeista. Aikuinen kestää kasvavaa lasta paremmin nälkää ja heikompaa ravintoa.

No harvakseltaan tapaan ja välit on jäiset. Isä syyttää minua kiittämättömäksi ja hankalaksi ihmiseksi. Ihmettelee kovaan ääneen miten naapurustossa kaikkien samanikäisten eläkeläisten lapset ja lapsenlapset käy joka vkl, ja minä en vie lapsiani koskaan heille. No kai ne naapurustossa käykin kun niillä ollut rakastavat vanhemmat! Mun väkivaltainen narsisti isä ei näe omassa käytöksessään ja lapsenhakkaamisessaan mitään vikaa. Syy on kiittämättömien lasten yksin, ja nyt ihmetellään miksi ei ole lapset läheisiä. Vittu mikä idiootti!

Eikö muilla kaltoinkohtelevat, väkivaltaiset vanhemmat laita etäisiä/huonoja välejä lasten syyksi? Itsessähän sitä vikaa on tasan 0%, ja lapsen syytä on 100%.

Vierailija kirjoitti:

Eikö muilla kaltoinkohtelevat, väkivaltaiset vanhemmat laita etäisiä/huonoja välejä lasten syyksi? Itsessähän sitä vikaa on tasan 0%, ja lapsen syytä on 100%.

Suurista ikäluokista kukaan ei pysty itsesnalyysiin missään asiassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö muilla kaltoinkohtelevat, väkivaltaiset vanhemmat laita etäisiä/huonoja välejä lasten syyksi? Itsessähän sitä vikaa on tasan 0%, ja lapsen syytä on 100%.

Suurista ikäluokista kukaan ei pysty itsesnalyysiin missään asiassa.

Siltä se välillä tuntuu. Tai ylipäätään hakemaan mitään apua itselleen.

-83 syntynyt, tukistusta ja luunappeja saanut joskus ja kerran äiti pesi suun saippualla, kun ilmeisesti puhuin rumia. Turhia, nöyryyttäviä ja kiukkua herättäviä tapauksia, en nyt katkera ole, mutta olen kyllä kyseenalaistanut äitini rangaistusmetodit hänelle. Itse olen lapseton, mutta olen työskennellyt lasten parissa ja vahtinut sisarusten lapsia, eikä tulisi mieleenkään aiheuttaa heille kipua/pelkoa "kasvatusmielessä".

Olen syntynyt vuonna 1979 ja saanut remmistä muutamia kertoja. En kyllä yhtään muista mitkä oli niin pahoja tekoja lapselta, että piti vyöllä läimiä. Varmasti myös tukkapölly ja luunappi on tullut joitakin kertoja.

Suuret ikäluokat, ilkeimmät koko maailmassa.

Suurin piirtein. Kerran isä on tukistanut ja kerran pessyt suun saippualla. Olin kuitenkin stereotyyppinen ultrakiltti tyttölapsi joten jo nuo kaksi kertaa jäivät varsin traumaattisina muistoihin, en kuitenkaan edes tehnyt mitään erityisen pahaa.

Vierailija kirjoitti:

Suurin piirtein. Kerran isä on tukistanut ja kerran pessyt suun saippualla. Olin kuitenkin stereotyyppinen ultrakiltti tyttölapsi joten jo nuo kaksi kertaa jäivät varsin traumaattisina muistoihin, en kuitenkaan edes tehnyt mitään erityisen pahaa.

Syntynyt 1990.

Vierailija kirjoitti:

Te keitä on kuritettu, niin minkä ikäisenä? Minulla oli niin, että pienempänä lapsena ei kuritettu millään tavalla, mutta isompana (noin 10-11v alkaen) rupesin saamaan kuritusta (vyöllä takapuolelle), yleensä liittyi huonoon käytökseen, kiukutteluun, tottelemattomuuteen tms. Onko muilla ollut tällaista? Liittyköihän se siihen, että minun katsottiin olevan niin iso tyttö jo, että olisi jo pitänyt osata käyttäytyä? 80-luvulla syntynyt olen.

Osaako joku selittää, miksi juuri vyö, remmi tms. katsottiin aiemmin niin hyväksi tavaksi kurittaa lasta? Se vaan kuulostaa niin kamalan julmalta :( ,erityisesti jos niinkin mitättömästä asiasta kuin kiukuttelusta on kuritettu vyöllä.

Mutta ilmeisesti se oli kuitenkin ns. normaalia ja kurittavat vanhemat eivät välttämättä olleet mitään hulluja, vai?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Te keitä on kuritettu, niin minkä ikäisenä? Minulla oli niin, että pienempänä lapsena ei kuritettu millään tavalla, mutta isompana (noin 10-11v alkaen) rupesin saamaan kuritusta (vyöllä takapuolelle), yleensä liittyi huonoon käytökseen, kiukutteluun, tottelemattomuuteen tms. Onko muilla ollut tällaista? Liittyköihän se siihen, että minun katsottiin olevan niin iso tyttö jo, että olisi jo pitänyt osata käyttäytyä? 80-luvulla syntynyt olen.

Osaako joku selittää, miksi juuri vyö, remmi tms. katsottiin aiemmin niin hyväksi tavaksi kurittaa lasta? Se vaan kuulostaa niin kamalan julmalta :( ,erityisesti jos niinkin mitättömästä asiasta kuin kiukuttelusta on kuritettu vyöllä.

Mutta ilmeisesti se oli kuitenkin ns. normaalia ja kurittavat vanhemat eivät välttämättä olleet mitään hulluja, vai?

Kysy joltain sellaiselta, joka tällaista kuritusta on harrastanut. Vyö on varmaan ollut helposti saatavilla.

Mitä tarkoitat ns. normaalilla? Aiemmin ei ymmärretty yhtä hyvin kuin nykyään miten väkivallan kohteeksi joutuminen lapseen vaikuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Te keitä on kuritettu, niin minkä ikäisenä? Minulla oli niin, että pienempänä lapsena ei kuritettu millään tavalla, mutta isompana (noin 10-11v alkaen) rupesin saamaan kuritusta (vyöllä takapuolelle), yleensä liittyi huonoon käytökseen, kiukutteluun, tottelemattomuuteen tms. Onko muilla ollut tällaista? Liittyköihän se siihen, että minun katsottiin olevan niin iso tyttö jo, että olisi jo pitänyt osata käyttäytyä? 80-luvulla syntynyt olen.

Osaako joku selittää, miksi juuri vyö, remmi tms. katsottiin aiemmin niin hyväksi tavaksi kurittaa lasta? Se vaan kuulostaa niin kamalan julmalta :( ,erityisesti jos niinkin mitättömästä asiasta kuin kiukuttelusta on kuritettu vyöllä.

Mutta ilmeisesti se oli kuitenkin ns. normaalia ja kurittavat vanhemat eivät välttämättä olleet mitään hulluja, vai?

Kysy joltain sellaiselta, joka tällaista kuritusta on harrastanut. Vyö on varmaan ollut helposti saatavilla.

Mitä tarkoitat ns. normaalilla? Aiemmin ei ymmärretty yhtä hyvin kuin nykyään miten väkivallan kohteeksi joutuminen lapseen vaikuttaa.

Normaalilla tarkoitin sitä, että saattoiko olla niin, että lasta kohdeltiin muuten hyvin ja rakastettiin ja huolehdittiin, vaikka sitten välillä kuritettiinkin vyöllä tms? Verrattuna nykyaikaan, jolloin lasta kurittavissa perheissä on todennäköisesti kaikki asiat pielessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Te keitä on kuritettu, niin minkä ikäisenä? Minulla oli niin, että pienempänä lapsena ei kuritettu millään tavalla, mutta isompana (noin 10-11v alkaen) rupesin saamaan kuritusta (vyöllä takapuolelle), yleensä liittyi huonoon käytökseen, kiukutteluun, tottelemattomuuteen tms. Onko muilla ollut tällaista? Liittyköihän se siihen, että minun katsottiin olevan niin iso tyttö jo, että olisi jo pitänyt osata käyttäytyä? 80-luvulla syntynyt olen.

Osaako joku selittää, miksi juuri vyö, remmi tms. katsottiin aiemmin niin hyväksi tavaksi kurittaa lasta? Se vaan kuulostaa niin kamalan julmalta :( ,erityisesti jos niinkin mitättömästä asiasta kuin kiukuttelusta on kuritettu vyöllä.

Mutta ilmeisesti se oli kuitenkin ns. normaalia ja kurittavat vanhemat eivät välttämättä olleet mitään hulluja, vai?

Kysy joltain sellaiselta, joka tällaista kuritusta on harrastanut. Vyö on varmaan ollut helposti saatavilla.

Mitä tarkoitat ns. normaalilla? Aiemmin ei ymmärretty yhtä hyvin kuin nykyään miten väkivallan kohteeksi joutuminen lapseen vaikuttaa.

Normaalilla tarkoitin sitä, että saattoiko olla niin, että lasta kohdeltiin muuten hyvin ja rakastettiin ja huolehdittiin, vaikka sitten välillä kuritettiinkin vyöllä tms? Verrattuna nykyaikaan, jolloin lasta kurittavissa perheissä on todennäköisesti kaikki asiat pielessä.

Sinun pitää kysyä tuosta erillisessä ketjussa. Minä ainakaan en osaa sanoa asiaan mitään. Sen perusteella mitä vanhempani on kertonut kokemastaan vyöllä kurittamisesta ja millainen suvun historia on, niin perheessä oli aivan kaikki muutenkin pielessä 1950- ja 1960-luvulla, jolloin hänelle kuritusta vyöllä annettiin.

Olen vammainen, ja opettajat piti huonosti kasvatettuna ja pilalle hemmoteltuna. Mutta kova kuri kotona oli, ja piiskaa ei säästetty. Äiti kertoi aloittaneensa piiskaukset heti kun aloitin kävelyn 1 vuotiaana. Ensimmäinen muisto on kun äiti antoi 2 kertaa selkään, ensin kämmenellä ja kun ei auttanut niin sitten vielä vitsalla. Olin 3v.  Vihasin niitä vitsan-haku- reissuja. Vamman takia kävely oli tuskallista ja vaikeaa, joten rangaistus tuntui kohtuuttomalta. Sain vielä 2 kertaa selkään jos äiti ei tykännyt vitsasta jonka valitsin. Talvea varten äiti teki ison vitsa-kimpun joka oli oven päällä. Oli noloa kun kaverit ja sukulaiset näkivät vitsojen kuluvan ja kommentoivat sitä.  Äiti liotti vitsoja suola-vedessä(kuulemma kirveli enemmän) talvella ennen piiskausta ja jouduin istumaan eteisessä tai seisomaan nurkassa ja odottamaan. Kyllä se remmikin välillä viuhui. Siinäkin piti valita 2 remmistä, toinen jäykkä ja kova, toinen taipuisa ja pehmeä. Valitsin aina kovan että selvisin vähemmillä lyönneillä. Jos tein jotain vakavaa, äiti nappasi ekan piiskaamiseen sopivan esineen. Esim. harjan-varsi, , kauhan-kahva, puinen hiusharja  pöytätennis-maila, Matchbox-autoradan pätkä tai matto-piiska.  7 vuotiaaksi asti sain n. 1-2 kuussa selkään, todella harvoin saatoin saada 3-4 kertaa kuussakin. Sen lisäksi kodinhoitajat välillä antoivat kämmenellä selkään jos en totellut, mutta äidin selkäsaunoihin tottuneena ne eivät tuntuneet enää missään. Isä ei tykännyt piiskaamisesta, mutta äiti määräsi isän joskus antamaan selkään. Isä ei piessyt niin kovaa kuin äiti. Isä sai välillä ylipuhuttua äidin, niin että selvisin ilman piiskaa. Lääkärit ja fysioterapeutti(antoi kerran hänkin selkään) näkivät välillä piiskauksen jälkiä reisissä ja persuksissä, mutta ei siihen silloin puututtu. Olen antanut äidille anteeksi, koska hän ei osannut kasvattaa muulla tavalla.. Kuri oli kova, mutta kodin ilmapiiri rakastava ja välittävä. Sain paljon halauksia, suukkoja ja hyväilyjä lapsena. Se piti järjen kasassa vaikka ruumiillinen kuri loi katkeruutta ja pelkoa.