Voiko ihminen olla samaa aikaan sekä taiteellinen että urheilullinen?
Vai ovatko ne aina toisensa poissulkevat vastakohdat kuten joskus aikoinaan koulussakin opetettiin? Rakastan itse esimerkiksi paljon maalata, piirtää, kirjoittaa ja soittaa, mutta rakastan yhtä paljon lenkkeillä, pyöräillä, lasketella ja pelata jalkapalloa. Koen olevani siksi pahassa ristiriidassa ja pohdin olenko viallinen :(
Kommentit (27)
Onko näin opetettu koulussa? No nyt tiedän, mistä tämä haitallinen ajatus on juurtunut minuunkin.
T: vm-81
Voi olla, mutta yleensä jompikumpi vetää enemmän ihan siksi, että aika ei riitä kaikkeen. Sekä taide että liikunta auttaa purkamaan tunteita ja poistamaan ahdistusta, niin että molempia ei välttämättä tarvita.
Voit lohduttautua sillä, että ainakaan et ole yhtä aikaa vielä älykäskin.
Mun kieletenopettajat olivat aina sitä mieltä, etten voi pärjätä kielissä, koska olen poika ja matemaattisesti lahjakas. No, poika olen, mutten juuri näe eroa kieltenosaamisen ja matematiikan välillä (yo arvosanat jokseenkin samoja).
Tätä urheilu/ taidejuttua en ole kuullut, mutta huuhaalta sekin kuulostaa. Toki on vaikeaa - usemmille mahdotonta - kiivetä kahdella erilaisella kilpailulla alalla huipulle, koska molemmat vaativat tajuttomasti treenia ja meillä on sama määrä tunteja vuorokaudessa.
Jos kysymyksessä on vain harrastaminen (vaikka vakavampikin), niin olethan itsekin jo huomannut, että se onnistuu.
Vierailija kirjoitti:
Voi olla, mutta yleensä jompikumpi vetää enemmän ihan siksi, että aika ei riitä kaikkeen.
Tämä. Silloin toinen puoli voi unohtua ja hautautua kokonaan, kun kaikki energia ja aika menee toiseen, vaikka lahjoja olisi yllin kyllin. Mutta esim. urheilevia muusikoita on vaikka millä mitalla, joten multitaskaajiakin on.
Voi olla. En nyt tiedä mistä olet moista päähäsi saanut tai paremminkin minkä ihmeen takia joku on koulussasi moista opettanut. Onhan nyt esimerkiksi tanssi selkeä esimerkki siitä kuinka urheilullisuus ja taiteellisuus nivoutuu yhteen
Itsekin tykkään kirjoittaa ja maalata sekä harrastaa urheilua. Ylipäätään 99 % ihmisistä tykkää tehdä muutakin kuin vain yhtä asiaa. Jos tarkoitat että voiko olla yhtäaikaa esim hiihdon maailmanmestari ja Salkkarit- näyttelijä, niin lähinnä ongelma on tuo mainittu ajan puute.
Ootko sä koskaan nähnyt millaset habat Madonnalla on? https://healthyceleb.com/wp-content/uploads/2014/01/Madonna-Workout-Die…
Joten eiköhän sen urheilun ja taiteen voi jotenkin nivoa yhteen.
Vierailija kirjoitti:
Voi olla, mutta yleensä jompikumpi vetää enemmän ihan siksi, että aika ei riitä kaikkeen. Sekä taide että liikunta auttaa purkamaan tunteita ja poistamaan ahdistusta, niin että molempia ei välttämättä tarvita.
Aika suppea tapa ajatella asiaa vain ahdistuksen poiston kautta, mutta silloinkin vaikutusmekanismi on erilainen.
Molemmat tuovat hyvää oloa, mutta varamsti eritavoilla. Esimerkiksi liikunnan aikana ajatukseni saavat harhailla vapaasti, mikä on rentouttavaa. Kirjoittessani taas keskityn intensiivisesti kuvitteelliseen maailmaan. Kumpikin voi viedä pois stressistä, mutta liikunnan aikana saatan huomaamattani työstää esimerkiksi mieltä vaivanneen työongelman.
Taitoluistelijoista löytyy... ja kilpatanssijoista, onhan sekin urheilua.
Itse olen suht. musikaalinen, mutta soittoharrastus aikoinaan stoppasi siihen, että motoriikka ei vain riittänyt. Minusta sekä useimmat taiteenalat että urheilu vaativat sellaista heittäytymistä suoritukseen, analyyttisen ajattelun hetkellistä kytkemistä pois päältä, jota minusta ei löydy. Ymmärrän kyllä monia taiteenlajeja ja pystyn niistä nauttimaan, mutta tekijäksi minusta ei ole.
Mä oon aina kuvitellut, että tieteellinen on taiteellisen vastakohta eikä urheilullinen. Ja sitä voi olla ihan hyvin niin tieteellinen kuin taiteellinen. Esim Indre Viskontas on neurotieteilijä ja oopperalaulaja, joten sitä voi olla ihan mitä haluaa
Voiko hevosesta lypsää maitoa tai ratsastaa lehmällä?
Vierailija kirjoitti:
Voiko hevosesta lypsää maitoa tai ratsastaa lehmällä?
Voi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi olla, mutta yleensä jompikumpi vetää enemmän ihan siksi, että aika ei riitä kaikkeen. Sekä taide että liikunta auttaa purkamaan tunteita ja poistamaan ahdistusta, niin että molempia ei välttämättä tarvita.
Aika suppea tapa ajatella asiaa vain ahdistuksen poiston kautta, mutta silloinkin vaikutusmekanismi on erilainen.
Molemmat tuovat hyvää oloa, mutta varamsti eritavoilla. Esimerkiksi liikunnan aikana ajatukseni saavat harhailla vapaasti, mikä on rentouttavaa. Kirjoittessani taas keskityn intensiivisesti kuvitteelliseen maailmaan. Kumpikin voi viedä pois stressistä, mutta liikunnan aikana saatan huomaamattani työstää esimerkiksi mieltä vaivanneen työongelman.
Joo, ei ollut tarkoituskaan heittää mitään syvällistä ja kattavaa analyysia.
Mitäpä jos sulla ei olisi mahdollisuutta harrastaa liikuntaa ja työongelma yhä pitää ratkaista? Saattaisit esimerkiksi kirjoittaa ajatuksiasi halki ja oivallus tulisi sitä kautta.
Tuttava on harrastanut kilpaurheilua ja on myös kuvaamataidon opettaja. On aina ollut erittäin taiteellinen ja liikunnallinen.
Mun mielestä ap:n kuvaamat lajit ovat enemmän liikuntaa, ei urheilua. Esimerkiksi lenkkeily ja pyöräily on tavallista, eikä harrastajaltaan paljon vaadi. Urheilullinen on mielestäni vasta sellainen, joka innostuu useista taito- tai joukkuelajeista ja on intohimoinen niissä.
Myöskään taiteellinen ei tarkoita sellaista, joka tykkää piirtää tai kirjoittaa. Taiteellisella on oltava paljon ilmaisuvoimaa niissä töissä.
En ole kyllä kuullut tälläisestä jaottelusta.
Yleensäkin kannattaa ajatella itse eikä uskoa kaikenmaailman jaotteluihin joita aina keksitään.
Sellaisen jaottelu olen kuullut, että matemaattisesti lahjakas ei voisi olla kielellisesti lahjakas. Minusta huuhaata.
Voi. Kaverini on kehonrakentaja ja näkee itsensä yhtä paljon kuvanveistäjänä kuin urheilijana
Manuela Bosco