Lapsenlapselle ostetut vaatteet

No joo, jos minä äitinä ostan omalle lapselleni jotain, niin on vain yksi takuuvarma hitti: Peak Performancen huppari. Muuten jää varmasti lapsella käyttämättä kun ei osu joko koko tai malli tai vaatteen ulkonäkö muuten kohdalleen. Kokonumerostakaan kun ei aina voi päätellä mitään, kerran on samaan aikaan ostettu teinille samasta kaupasta paidat kokoa xs, s ja m.

Uskokaa jo. Anopeissa on pahan alku ja juuri. Vain miniän äiti on kykenevä osallistumaan lapsenlapsen elämään. Tämän olen oppinut palstalta.

Mä lakkasin ostamasta lapsenlapselle vaatetta, kun täytti 2 v.

MummollaKIN on ensimmäisessä ll:ssa sellaista uutuudenviehätystä, ja vauvojen sekä pikkutaaperoiden vaatteet näyttävät niin suloisilta.

Nyt annan rahaa, saavat itse hankkia mitä tarvitsevat. Lapselle vain joku pieni tuliainen, juuri hänen ilokseen.

Meillä taas isovanhempi monesti soittaa ja kysyy tarvitaanko tällaista ja mikä on koko. Ei tule enää hutiostoksia. Lahjaksi harvemmin vaatteita. Jos ihan kysymättä ostaa ei välttämättä osuisi niin nappiin. Joskus käy niin että isovanhempi olisi ostamassa vaikka talvipukua mutta harmikseni joudun sanomaan että olen jo ostanut. Joskus kun täytyy olla ja ennakkoon ostettuna ettei tule paniikkia kun lämpötilat alkaa laskemaan.

Anoppi ostaa rumaa ja halpaa lumppulaatua. Roskikseen nakkaan. Tiedä mitä myrkkyä kiinarytkyissä on.

Kamalia juttuja täällä. Mutta jos ei ole lasten kanssa tekemisissä kovin usein, se että ei näe juuri silloin ostamaansa vaatetta, ei tarkoita välttämättä sitä että sitä ei käytetä. Ehkä kannattaa kysellä onko ollut käyttöä jos askarruttaa vaatteiden kohtalo.

Vierailija kirjoitti:

Ajattelinkin, että vastaukset tulee olemaan äärilaidasta toiseen.

No, ajattelemme asioista vaan niin eri tavalla.

ap.

Mitä sitten halusit kuulla? Minä ainakin aidosti halusin kertoa, mistä voi johtua tällainen. Eli kerroin siis, miten meillä.

-Se joka ei useinkaan huomaa pukea lahjavaatteita lapsille kun ostaja tavataan, ja jolla ne joskus jäävät käyttämättä epämukavuuden tms. vuoksi

Vierailija kirjoitti:

Ajattelinkin, että vastaukset tulee olemaan äärilaidasta toiseen.

No, ajattelemme asioista vaan niin eri tavalla.

ap.

Niin miten sinä ajattelet asiasta? Meillä anoppi osaa ostaa vaatteita. Välillä hän haluaa ostaa jotain suurempaa kuten kengät, taikka toppapuvun. Nuo haetaan aina yhdessä lapsen kanssa. Jotta varmasti tulee oikea koko ja että myös lapsi tykkää. Arkivaatteiden kohdalla en todellakaan jaksa muistella, jos mennään jonnekkin kylään että nyt täytyykin kaivaa se Hilkka-tädin ostama perus trikoopaita jotta varmasti näkee että se on käytössä. 

Oma isäni puolestaan on ihan mahdoton. Olen suoraan sanonut, että nyt meni taas vikaan että josko tois lapsille jotain muuta tuliaista, mutta ei. Ovat yleensä ihan liian pieniä taikka lapsellisia. Meillä lapset alakoulussa, mutta koon ja kuosien perusteella sopivia tarhaikäisille. Samaten olen monet kerrat kertonut, että koska poika on todella hoikka ei voi hänelle ostaa ilman sovittamista housuja. Hänen ostamat housut on aina suoraan menneet kirpparille. Joko lahkeet liian lyhyet taikka jos ne ovat sopivat, ovat housut tippuneet päältä

Vierailija kirjoitti:

Ihan saman värisiä jopa mitä yleensä käyttää.

Lastenvaate putiikeista ostetttuja. Ei todellakaan mitään kutittavia tai nappeja selkäpuolella.

Ihan oikean kokoisiakin, katson koot, kun lapsi on mummilassa hoidossa.

Että silleen.

Kysytkö mitä he tarvitsevat?

Vai pohautteletko omasta päästä?

Herra Jumala että te ootte ilkeitä mummille. Fyi, Fyi. Leipokaa ja kutsukaa kahville niin mummi näkee kuinka ne lapset ovat kasvaneet. Ei teinit pidä enää kypäräpipoa. Sanokaa vaan suoraan että lapsetkin haluavat olla nykyään muotivaatteissa. Toivokaa itsellenne vain tyttölapsia, niin voitte aikuisena nähdä lastelapsianne muulloinkin kun joulupöydässä ja hautajaisissa. Mummi voi mennä varamummiksi parempaan perheeseen. Tampereella ainakin on sellainen systeemi, siitä sitten se riemu repeää kun mummu matkustaakin sen " vieraan " lapsen kanssa kaukomaille.

Miksi eivät päädy käyttöön?

- nelivuotiaalla on oma maku, sille ei voi pakottaa anna-paitaa jos toive on elsa-paita.

- nelivuotias ei nyt vaan käytä farkkuja

- eikä koon 130 sukkiksia, vaan 110/116

- ei myöskään 104 sukkiksia, ne eivät mahdu pitkäjalkaiselle tytölle, vaikka olivat leveää mallia. Leveä malli ei ole sama kuin iso koko. Ei se auta jos haaroväli on polvissa.

- kaksivuotiaan paidassa pitää olla auto, sillä on neljä autopaitaa ja ne 20 muuta eivät kiinnosta. Lisäksi 4 paitaa riittää hyvin.

- kumpikaan ei käytä kutiavia villapipoja.

- lapsi ei tarvitse viittä paria talvikenkiä

- eikä koon 30 sandaaleita kun kengänkoko on 26.

Kysymällä kerron että meillä on jo lahjoituksia saatuja siistejä vaatteita kahden lapsen edestä eikä lisää tarvita.

Vierailija kirjoitti:

Ihan saman värisiä jopa mitä yleensä käyttää.

Lastenvaate putiikeista ostetttuja. Ei todellakaan mitään kutittavia tai nappeja selkäpuolella.

Ihan oikean kokoisiakin, katson koot, kun lapsi on mummilassa hoidossa.

Että silleen.

Eli ostatko siis sitä kokoa jota heillä on juuri sillä hetkellä päällä?

Ei kannata.

Kannattaa ostaa suurempia jolloin ne vaatteet pystyy suunnittelemaan fiksusti.

Yleensä äidit hankkii seuraavan talven vaatteet jo edellisenä keväänä aleista, syysvaatteet keväällä jne.

Ei meillä ole enää mitään tarvetta sille koolle, jota parhaillaan jo käytetään. Samaten on ihan turhaa osteöla idealla että ”kyllä se nuorempi sitten käyttää”. Hän on syntynyt keväällä, isompi syksyllä. Niin ne koot ei koskaan natsaa.

Kyllä on vaikeeta.

Lapsenlapsille ei kannata mennä ostamaan mitään vaatetavaraa omin nokkinensa. Ainakin jos haluaa, että niitä lahjavaatteita joskus käytetäänkin. 

Anoppi ostaa aina väärää kokoa. Viimeksi osti vaaleanpunaisen liian ison paidan jollain monster high-kuvalla. Käyttää yöpaitana sitä koska ei edes siinä vaiheessa käyttänyt paitoja joissa oli joku tuollainen kuva. Vaaleanpunainen on tytön inhokkiväri, huoh. Muutenkin ostaa aina kaikkea tarpeetonta roinaa lapsille, kerran käyttävät ja sit jäävät nurkkiin pyörimään. Ärsyttää. Omille vanhemmille olen jo aikoja sitten sanonut että älkää ostako mitään ellei varta vasten ole jotain toivoneet. He eivät tästä loukkaannu, anopille en vaan ilkeä sanoa.

Minun anoppi ainakin ostaa ikävä kyllä aina liian pieniä vaatteita lapselle lahjaksi. Ei koskaan kysy lapsen kokoa. Olen monesti sanonut, että pitää ostaa tiettyä kokoa, silti ostaa pieniä eikä kyseistä kokoa. Sitten loukkaantuu kun kokoa 74 käyttävä vauva ei mahdu koon 62 vaatteisiin.