Lue keskustelun säännöt.
Liikaa vastuuta uusioperheen "äitinä"
Olenko ihan hirvittävän huono ihminen, kun mielestäni seuraava asia ei ole ihan oikein. Ensin hieman taustoja. Miehelläni on kaksi alle kouluikäistä lasta. Vuoroviikoin meillä ja äidillään. Mies ja lasten äiti on yrittäjiä ja hyvin kiireisiä tahoillaan. Itse olen opiskelija ja jäljellä olisi pari vuotta opintoja. Miehen kanssa olen seurustellut kohta 2v ja asumme yhdessä. Isäviikolla jos lapset sairastuvat, mieheni odottaa minun jäävän kotiin hoitamaan, koska en käy töissä ja poissaolot ovat siten ns sallitumpia. Nyt tänä syksynä lapset ovat olleet vuoroin paljon kipeänä isäviikollaan ja olen ollut paljon poissa koulusta. Kotona ei opiskelu oikein onnistu samalla, kun kaitsen lapsia. Asia harmittaa minua, enkä haluaisi opintojen venyvän. Olen ottanut asian puheeksi mieheni kanssa. Hänen mielestään minun on velvollisuus hoitaa lapset, koska hän maksaa suurimmaksi osaksi talouden kulut ja olemme riippuvaisia hänen yrityksensä tuloista. Olin myös kesällä lasten kanssa, kun päiväkodit olivat kiinni. Myös pari lasten äidin viikkoa hoidin heitä, kun äiti ei myöskään voi lomia pitää. Toinen lapsista aloittaa koulun ensi syksynä ja mieheni on kaavaillut, että hoidan menoni niin, että olen kotona kun pääsevät koulusta. Millaisia koulupäiviä ekaluokkalaisilla on? Lasten äiti on myös ehdottanut, että hänen viikoillaan lapsi tulisi meille ja hän hakisi, kun pääsee lähtemään kotiin ja myös tuleva kesäloma menisi minun hoivissani. Koulu on lähempänä meidän kotia. Mitä voin tehdä ja sanoa, kun minusta tämä nyt ei oikein ole oikein? Haluan olla avuksi ja lasten kanssa olen mielelläni, mutta tähtään tulevaan ammattiini ja haluan oman uran. Tuolloin voin myös osallistua paremmin talouden kuluihin tasavertaisesti. Miten lasten hoito tuolloin sitten järjestyisi?
Kommentit (539)
Hyvin usein nainen lankeaa tähän... "minä autan vähän miestä lastenhoidossa". Tähän minäkin olen langennut. Onneksi se on jo menneisyyttä. Mies ottaa usein ilomielin avun vastaan ja alkaa kritisoida, jos lastenhoitopalvelu heikkenee. Meillä minun ja oman lapseni yhteinen harrastus alkoi lauantaisin... siitäkö kritiikkiä, kun harrastus oli poissa meidän yhteisestä ajasta. En siis tehnyt aamupalaa hänen lapsilleen, etsinyt puhtaita päivävaatteita ja katsonut hänen lastensa perään sekä antanut hänen nukkua.
Lisäksi sain vuosien varrella kritiikkiä, kun ollessani lasten kanssa keskenäni, komensin hänen lapsiaan. Se oli kuulemma hänen isomman lapsensa mielestä pelottavaa. Olenkin tosi pelottava ja kasvatan työkseni lapsia. En hyväksynyt valehtelua tai toisten lasten kiusaamista. En antanut koko päivää katsoa televisiota vaan olin sitä mieltä, että uloskin on syytä välillä mennä. No, oma lapseni on jo iso ja ihan täysijärkinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä asiat on tosi vaikeita. Ensinnäkään mies ei saisi todellakaan asettaa mitään tuollaisia ehtoja, että kun hän tienaa niin sinä hoidat lapset. Jos teette yhteisiä lapsia niin hän on varmaan juuri sellainen mies joka ei osallistu mihinkään töiden jälkeen koska on jo hoitanut oman osa saa käymällä töissä.
Toisaalta taas uusioperheessä ainakin itse koen luonnolliseksi että uusi mies tai vaimo i ole mikään lastenhoitaja, vaan osallistuu perheen asioihin toisena aikuisena. Mulla on lapsi ja miehelläni ei, ja niin kauan kun asuttiin erillään niin oli jokseenkin ok pitää parisuhde ja perhe-elämä erillään, mutta nyt kun asutaan yhdessä niin vastuu kyllä jakautuu kaikille täällä asuville aikuisille. Jos minulla on joku meno ja mies sattuu olemaan kotona niin en minää tänne ketään ulkopuolista lastenhoitajaa pyydä, yksi aikuinen riittää. Mies myös tarvittaessa kuskaa lasta päiväkotiin jos mulla on pitkä päivä jne. Olen kyllä itsekin kasvanut uusioperheessä ja sekä isä- ett äitipuoli on mulle ihan omien vanhempien veroisia, tosi tärkeitä ihmisiä niin en osaa kuvitella että perheessä voisi hengailla joku arjen ja vastuun ulkopuolelle jää tyyppi.
Mutta sinuna siis miettisin tuota asetelmaa niin, että jos lapsi olisi teidän yhteinen niin olisiko tuo asetelma silloinkaan ok? No ei olisi. Opiskelu on ihan yhtä arvokasta kuin työ. Ja jos myöhemmin tienaat työssäsi vähemmän kuin mies niin arvottaako mies silloinkin vapaa-aikanne sen mukaan kuinka paljon kumpainenkin kantaa rahaa taloon?
Tuosta vastuusta: moni täällä kirjoittava äitipuoli näkee lapsipuoliaan vain muutamana päivänä kuukaudessa. Ei sellaisessa tilanteessa tarvitse kantaa vastuuta. Vuoroviikkotilanteessa se vastuu hieman lisääntyy, mutta periaatteessa vanhemman pitäisi rakentaa elämä siten, että pystyy kantamaan vastuun yksin. Koska jos hän olisi sinkku, niin hän silti kantaisi vastuun.
On eri asia, jos uusperhe rakennetaan jo alun alkaen niin, että kapset asuvat taloudessa koko ajan.
Minun mielestäni äitipuoli voi olla vain jos lapsen biologinen äiti on kuollut ja isä on avioliitossa tämän naisen kanssa. Nykyisin jokaisesta isän hoidosta käytetään nimitystä äitipuoli. Miten voi olla jonkun äitipuoli jos näkee lasta vain muutaman päivän vuodessa ja lapsi on käytännössä ventovieras? Se että tietää nimen ja iän lapsesta ja asuu lapsen isän kanssa ei tee kenestäkään äitipuolta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä asiat on tosi vaikeita. Ensinnäkään mies ei saisi todellakaan asettaa mitään tuollaisia ehtoja, että kun hän tienaa niin sinä hoidat lapset. Jos teette yhteisiä lapsia niin hän on varmaan juuri sellainen mies joka ei osallistu mihinkään töiden jälkeen koska on jo hoitanut oman osa saa käymällä töissä.
Toisaalta taas uusioperheessä ainakin itse koen luonnolliseksi että uusi mies tai vaimo i ole mikään lastenhoitaja, vaan osallistuu perheen asioihin toisena aikuisena. Mulla on lapsi ja miehelläni ei, ja niin kauan kun asuttiin erillään niin oli jokseenkin ok pitää parisuhde ja perhe-elämä erillään, mutta nyt kun asutaan yhdessä niin vastuu kyllä jakautuu kaikille täällä asuville aikuisille. Jos minulla on joku meno ja mies sattuu olemaan kotona niin en minää tänne ketään ulkopuolista lastenhoitajaa pyydä, yksi aikuinen riittää. Mies myös tarvittaessa kuskaa lasta päiväkotiin jos mulla on pitkä päivä jne. Olen kyllä itsekin kasvanut uusioperheessä ja sekä isä- ett äitipuoli on mulle ihan omien vanhempien veroisia, tosi tärkeitä ihmisiä niin en osaa kuvitella että perheessä voisi hengailla joku arjen ja vastuun ulkopuolelle jää tyyppi.
Mutta sinuna siis miettisin tuota asetelmaa niin, että jos lapsi olisi teidän yhteinen niin olisiko tuo asetelma silloinkaan ok? No ei olisi. Opiskelu on ihan yhtä arvokasta kuin työ. Ja jos myöhemmin tienaat työssäsi vähemmän kuin mies niin arvottaako mies silloinkin vapaa-aikanne sen mukaan kuinka paljon kumpainenkin kantaa rahaa taloon?
Tuosta vastuusta: moni täällä kirjoittava äitipuoli näkee lapsipuoliaan vain muutamana päivänä kuukaudessa. Ei sellaisessa tilanteessa tarvitse kantaa vastuuta. Vuoroviikkotilanteessa se vastuu hieman lisääntyy, mutta periaatteessa vanhemman pitäisi rakentaa elämä siten, että pystyy kantamaan vastuun yksin. Koska jos hän olisi sinkku, niin hän silti kantaisi vastuun.
On eri asia, jos uusperhe rakennetaan jo alun alkaen niin, että kapset asuvat taloudessa koko ajan.
Minun mielestäni äitipuoli voi olla vain jos lapsen biologinen äiti on kuollut ja isä on avioliitossa tämän naisen kanssa. Nykyisin jokaisesta isän hoidosta käytetään nimitystä äitipuoli. Miten voi olla jonkun äitipuoli jos näkee lasta vain muutaman päivän vuodessa ja lapsi on käytännössä ventovieras? Se että tietää nimen ja iän lapsesta ja asuu lapsen isän kanssa ei tee kenestäkään äitipuolta.
Minä en kutsu itseäni äitipuoleksi. Olen isän vaimo.
Emme myöskään ole uusperhe. Olemme parisuhde, ja ulkokehällä on lapsia.
Mutta av laittaa minut tuohon muottiin.
Ei oo sun asia hoitaa miehen lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä asiat on tosi vaikeita. Ensinnäkään mies ei saisi todellakaan asettaa mitään tuollaisia ehtoja, että kun hän tienaa niin sinä hoidat lapset. Jos teette yhteisiä lapsia niin hän on varmaan juuri sellainen mies joka ei osallistu mihinkään töiden jälkeen koska on jo hoitanut oman osa saa käymällä töissä.
Toisaalta taas uusioperheessä ainakin itse koen luonnolliseksi että uusi mies tai vaimo i ole mikään lastenhoitaja, vaan osallistuu perheen asioihin toisena aikuisena. Mulla on lapsi ja miehelläni ei, ja niin kauan kun asuttiin erillään niin oli jokseenkin ok pitää parisuhde ja perhe-elämä erillään, mutta nyt kun asutaan yhdessä niin vastuu kyllä jakautuu kaikille täällä asuville aikuisille. Jos minulla on joku meno ja mies sattuu olemaan kotona niin en minää tänne ketään ulkopuolista lastenhoitajaa pyydä, yksi aikuinen riittää. Mies myös tarvittaessa kuskaa lasta päiväkotiin jos mulla on pitkä päivä jne. Olen kyllä itsekin kasvanut uusioperheessä ja sekä isä- ett äitipuoli on mulle ihan omien vanhempien veroisia, tosi tärkeitä ihmisiä niin en osaa kuvitella että perheessä voisi hengailla joku arjen ja vastuun ulkopuolelle jää tyyppi.
Mutta sinuna siis miettisin tuota asetelmaa niin, että jos lapsi olisi teidän yhteinen niin olisiko tuo asetelma silloinkaan ok? No ei olisi. Opiskelu on ihan yhtä arvokasta kuin työ. Ja jos myöhemmin tienaat työssäsi vähemmän kuin mies niin arvottaako mies silloinkin vapaa-aikanne sen mukaan kuinka paljon kumpainenkin kantaa rahaa taloon?
Tuosta vastuusta: moni täällä kirjoittava äitipuoli näkee lapsipuoliaan vain muutamana päivänä kuukaudessa. Ei sellaisessa tilanteessa tarvitse kantaa vastuuta. Vuoroviikkotilanteessa se vastuu hieman lisääntyy, mutta periaatteessa vanhemman pitäisi rakentaa elämä siten, että pystyy kantamaan vastuun yksin. Koska jos hän olisi sinkku, niin hän silti kantaisi vastuun.
On eri asia, jos uusperhe rakennetaan jo alun alkaen niin, että kapset asuvat taloudessa koko ajan.
Minun mielestäni äitipuoli voi olla vain jos lapsen biologinen äiti on kuollut ja isä on avioliitossa tämän naisen kanssa. Nykyisin jokaisesta isän hoidosta käytetään nimitystä äitipuoli. Miten voi olla jonkun äitipuoli jos näkee lasta vain muutaman päivän vuodessa ja lapsi on käytännössä ventovieras? Se että tietää nimen ja iän lapsesta ja asuu lapsen isän kanssa ei tee kenestäkään äitipuolta.
Minä en kutsu itseäni äitipuoleksi. Olen isän vaimo.
Emme myöskään ole uusperhe. Olemme parisuhde, ja ulkokehällä on lapsia.
Mutta av laittaa minut tuohon muottiin.
"Olemme parisuhde" X-P Voi pyhä yksinkertaisuus, ei sitä olla, vaan sellainen on.
Taitaa kyllä olla niin, että miehesi ja lapsensa ovat perhe, jonka ulkokehällä sinä olet... Ei kannata yrittää arvottaa itseään lasten edelle, ainakaan jos puoliso/vanhempi on fiksumpaa sorttia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaihda kotia.Muuta omilesi ja jatka elämääsi.älä uhraa itseäsi ja opiskeluasi miehen tähden.Vai haluatko olla elätti ja piika?
Vierailija kirjoitti:
Tämä on provo, ei kukaan suostuisi tuollaiseen.
Ap, taas vaudissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin itse uusperheen lähi-äitipuoli ja hoitanut miehen lapsen kuin omani. Urallakin olen päässyt eteenpäin. Päivääkään en kadu, kyseinen poika on kuin oma lapsi ja seuraavaksi olen lähdössä hänen ja vaimonsa kanssa vaeltamaan lappiin. Elämä tosiaankin on valintoja
Onneksi tämäkin keskustelu on kaivettu naftaliinista. Mitähän tosiaan aapeelle kuuluu, koululaiset jo ainakin kai iltapäivällä pärjäävät yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En voi käsittää ihmisiä jotka sysäävät vastuun omasta jälkikasvustaan muiden hoidettavaksi. En yhtään ihmettele miksi uusperheet harvemmin toimivat jos meno on tota luokkaa: uusi puoliso on lisäresurssi lastenhoidossa.
Olen itse ekaa kertaa parisuhteessa, jossa lapsia ennestään, ja valitettavasti jonkin verran alkanut jo tulla tuota fiilistä, eli lisäresurssi lastenhoidossa.
Alkanut tuo hoitovastuuttaminen tulla pikkuhiljaa, eli kun olen paikalla (ei asuta yhdessä), niin aletaan tehdä jotain, jonka aikana minun pitäisi katsoa lapsien perään. Nyt olen jo alkanut niissä kohdissa todeta, että pitääkin tästä hiljalleen lähteä kotiin.
Olin suhteesta ensin todella iloinen, etenkin kun toinen kertoi näkevänsä pitkän tulevaisuuden kanssani. Nyt se ilo alkanut vaihtua epäilykseen, että ollaanko minun kanssani juuri siksi, että olen avuksi lastenhoidossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopultahan tuo päätyy siihen että opinnot kärsii ja pitkittyy, sitten olet viittävaille valmis mutta kun niitä omia muksujakin pitäis pyöräyttää muutama ja se valmistuminen vaan lykkääntyy ja jossain vaiheessa alkaa se narina ja piikittely siitä kun et tuo rahaa taloon etkä edes saanut opintoja suoritettua loppuun ja valivali...
Kannattais ainakin äijältä ja sen exältä vaatia työsopimus ja sovelias palkka lastenhoidosta, saisit edes eläkettä kartutettua kun ne kerran on päättäneet sut lastenhoitajana pitää.
Vastaavasti ap:lle voi esittää esim. 700 e/kk vuokrasopimuksen, ei omakotitalossa (tämä oletuksena) asuminen ilmaista ole muille kuin ap:n kaltaisille.
Kyllä. Ap tekee alivuokralaissopimuksen ja saa opiskelijana asumistuen. Kiireinen maksaa vuokratuotostaan 30% veroa ja aapeelle palkan lastenhoidosta.
Paitsi että ap ei mitään asumistukea miehensä omistamaan asuntoon saa. Avosuhteessa asumistuki on yhteinen ja sitä ei hänelle tuossa tilanteessa luultavasti myönnettäisi useastakaan syystä. Muuttaisin omaan asuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En voi käsittää ihmisiä jotka sysäävät vastuun omasta jälkikasvustaan muiden hoidettavaksi. En yhtään ihmettele miksi uusperheet harvemmin toimivat jos meno on tota luokkaa: uusi puoliso on lisäresurssi lastenhoidossa.
Olen itse ekaa kertaa parisuhteessa, jossa lapsia ennestään, ja valitettavasti jonkin verran alkanut jo tulla tuota fiilistä, eli lisäresurssi lastenhoidossa.
Alkanut tuo hoitovastuuttaminen tulla pikkuhiljaa, eli kun olen paikalla (ei asuta yhdessä), niin aletaan tehdä jotain, jonka aikana minun pitäisi katsoa lapsien perään. Nyt olen jo alkanut niissä kohdissa todeta, että pitääkin tästä hiljalleen lähteä kotiin.Olin suhteesta ensin todella iloinen, etenkin kun toinen kertoi näkevänsä pitkän tulevaisuuden kanssani. Nyt se ilo alkanut vaihtua epäilykseen, että ollaanko minun kanssani juuri siksi, että olen avuksi lastenhoidossa.
No tietysti se haluaa , että sinä hoidat niitä lapsia, kun on hänen hoitoviikkonsa. Siksi tämä entinen vaimo halusikin hänestä erota ,kun joutui yksin useimmiten pitämään lapsista huolta. Voi veikkoset, tämähän on ihan sääntö ja tyhmät naisparat menevät siihen ansaan uudelleen ja uudelleen. Kuherrusvaiheessa luvataan vaikka kuu taivaalta.
Packin homma yrittää olla uusioperheäiti. Mies pitää kakaroiden puolta unohtaen sinut. Hyi helvata, ei ikinä enää. Perceen arvostamaton homma. Jäät AINA kakkoseksi. Kavattakoon äijä omat penskansa omassa asunnossaan.
Mies hakee piikaa, joka hoitaisi hänen lapsensa ja kotinsa. Nainen hakee (opiskeluajan) elättäjää.
Mikä voisikaan mennä pieleen?
Sanot että mies maksaa myös Sinun elantosi. Kyllä sinun sitten on tehtävä osasi sen eteen, että sinunkin edessäsi pöydässä on ruokaa. Eli hoidat lapset. Tai sitten hankit tuloja niin, että olet itsenäinen.