Montako reikää oli mummolasi huussissa?

Molemmat mummolani sijaitsivat Helsingin keskustassa. Nolla.

N46

Huussin paikka vaihtui muutamaan kertaan. Ensimmäisessä muistamassani taisi olla iso ja pieni reikä. Muistelisin että yhdessä versiossa oli kaksi reikää. Mutta loput 3 tai 4 oli yhdellä reijällä.

Mummolassa ei ollut huussia (mummo asui kerrostalossa), mutta vuosituhannen vaihteessa kävin rippikoulun paikassa, jossa oli huussit. Kolme reikää, ei ovea muuta kuin ulos. Eli siitä sitten kipittelit kivasti kahden reiällä istujan ohi, jos vain viimeinen paikka sattui olemaan vapaana. 15-v tytön unelma varsinkin "siihen aikaan kuusta":

Armeijas oli kaheksan.

Yksi kummassakin mummolassa. Tosin Helsingin mummon huussi oli paritalomalli, että kaksi huussia samassa rakennuksessa vierekkäin. Ja oli varmaan viimeisiä huusseja Helsingin Lauttasaaressa. Voihan se siellä vieläkin olla, en ole käynyt katsomassa. Ainakaan 1990-luvulla ei ollut vielä vesijohtoja tai viemäreitä siinä huvilassa.

Tästäkin ketjusta näkee, kuinka erilainen on ollut eri ihmisten kokema vaikkapa 1970- luku.

Jos asunnossa ei ole sisävessaa, ei silloin ole pesutilojakaan.

Vain sauna pihalla tai navetan yhteydessä ja silloin ei peseydytty kuin korkeintaan kahdesti viikossa.

Hikoilevat ja rasvoittuvat teinit olivat kyllä PASKAISIA.

Ei siellä huussissa kyllä mielellään pitkään viipynyt. Hyvin pikainen toimitus. 

Kaksi. Yksi pienempi lapsille ja yksi isompi aikuisille.

Kolme eri kokoista reikää. Samoin oli kotonakin. Kylässä oli yhteensä kolmessa talossa vesivessa, ne haisi pahemmalle kuin huusit.

Mummolan kaksireikäinen oli pihan perällä, synkän kuusiaidan vieressä. Vuorattu Ajan sävel-lehdillä.

Meillä oli sitten omakotitalossa sisävessa, ja äiti tykkäsi peilailla ja olla vessassa.

Naapurin tyttö asui puutalossa, ja siellä vajan päässä olevan ulkohuoneen rei'istä katseltiin rottia. Rotat ui liejussa ja oli valtavan suuria. Istuimet oli sen verran korkealla että siinä pystyi asioimaan.

Vierailija kirjoitti:

Mitä ihmeen reikiä? Minun mummolassani oli kaksi siistiä vesivessaa, toinen yläkerrassa, toinen alakerrassa. Isovanhempien kesäasunnolla oli huussi. Ja isovanhempani olivat syntyneet -06 ja -12, joten tuskin täällä on hirveästi ihmisiä, joiden mummoloissa on ollut huussi.

Minun lapsuudenkodissani oli huussi. Kaksi reikää. Myös ala-asteen koulussani 70- luvulla oli huussi, noin 10 reikää!

Yksi niitä reikiä vain oli. Huussi oli navetan yhteydessä, ei siis mikään erillinen koppi pihan perällä. Muksuna pelotti vähän kipittää yksin sinne navetan taakse.

Ukki rakensi huussin tontin parhaalle paikalle. Oli mukava katsella järvimaisemaa huussin ovi selällään. 

Vierailija kirjoitti:

Ei siellä huussissa kyllä mielellään pitkään viipynyt. Hyvin pikainen toimitus. 

Talvella kylmää pimeää.

Piti vanhemman lähteä meille lapsille pienempänä mörönsyötiksi.

Jossain päin sanottiin "paskankummiksi".

Talvella oli pirtin ovipielessä yöhätää varten kusiämpäri.

Isä veisteli peltiämpärin pohjan soidessa:"Pieni Yösoitto".

Tuleepa mieleen toinemkin hupaisa muisto yöämpäristä.

Pikku-Kakkosen Pelle Hermannia siteeraten isä manasi "Mokomakin kepakko!" kun ei osunutkaan ämpäriin....

Jos yksi nainen oli meidän mummolan ulkohuusissa paskalla niin reikiä oli persereikä, vitunreikä, suureikä, pari korvareikää, pari nenäreikää, pari korvarenkaan reikää ja pöntönreikä.

^ Pottu, ja se oli kylmä perskannikoissa. 

Vierailija kirjoitti:

Jos yksi nainen oli meidän mummolan ulkohuusissa paskalla niin reikiä oli persereikä, vitunreikä, suureikä, pari korvareikää, pari nenäreikää, pari korvarenkaan reikää ja pöntönreikä.

Joo, ja ruumiinavauksen perusteella näyttäisi olevan vielä reikä sydämen kammioitten välillä. 

Koulujen korkeat ulkokäymälät inspiroivat ilkeimmät pojat sangen karkeisiin kakkakepposiin, joskaan ei minun aikanani, vanhat miehet sellaisia muistelivat.

Kummassakin mummolassani oli kaksireikäinen huussi. Toiseen rakennettiin lisäksi erillinen yksireikäinen.

Kolme. Yksi iso, yksi keskikokoinen ja yksi pieni, lasten kokoa.