Vaikea henkilö rakastaa

Vierailija kirjoitti:

Irrallisena huomiona vielä, AP: viestissä 5 käytät paljon sanaa "vaadin". Vaikka ne ovat hyviä asioita mitä "vaadit", oikeutettuja, ehkä sinut koetaan vähän vaativana, älykkäänä, rationaalisen, vähän pelottavana? Syntyykö intiimi yhteys? Läheisyys?T. 14

Vaativana varmasti. Tietäisinpä vaan, että miten se ilmenee. Älykäs, no jaa, aika perus. Toki kaikissa psykologisissa arvioinneissa minut on määritelty johtajatyypiksi. Tiedä sit onko se hyvä vai huono.

Läheisyys ei varmaan pääse syntymään. Se on totta. Haluaisin kuitenkin oppia luomaan läheisyyttä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen reilu ihminen ja vaadin myös sitä muilta. Kysyn asiat suoraan enkö lähde pelaamaan ihmissuhdepelejä. Tiedän, että luultavasti vaadin ihmisiltä paljon, mutta annan myös paljon.

Tunnen itseni hyvin (kiitos monivuotisen psykoterapian), pystyn sanoittamaan ja analysoimaan tunteitani äärimmäisen hyvin.

Huonoina puolin tässä on se, että vaadin ihmiseltä perusteluja teoilleen ja vaadin myös, että ihmiset käyttäytyvät hyvin toisia kohtaan.

Ihmiset yleensä kääntyvät puoleeni kun tarvitset ongelman ratkaisemiseksi apua tai kun he eivät itse saa suuta auki.

Olen ystävällinen kaikille, mutta tiedostan, että minua saatetaan pelätä sen takia, että avaan suuni tarvittaessa.

Ehkä olet tämän takia liian raskas ihminen monille. Useimmat eivät jaksa jokaiseen asiaan puuttumista ja pientenkin asioiden läpikäyntiä ja sitä että koko ajan pitäisi olla selittämässä ja analysoimassa.

Tätä minäkin ajattelin. Ehkä se pilkun viilaus ja ilmeisesti myös ikuinen viimeisen sanan sanominen ei miellytä. Kukaan ei jaksa ihmistä, joka ajattelee liikaa, ylianalysoi asiat ja jolla on mielipide kaikkeen. Se ei ole normaalia, vaan sellainen ihminen tuntuu olevan koko ajan takajaloillaan ja puolustusasemassa pitäen kaikkia mahdollisina uhkina, myös ystäviä. Tai ainakin ystäville voi sellainen tunne tulla. Ylianalysoimisesta pääsee halutessaan eroon tai ainakin siihen kannattaa tutustua vaikka netistä. Kun kerran tykkäät asioita ilmeisesti selvitellä ja olet jo tämänkin avauksen avunpyyntönä tänne kirjoittanut, niin etsi tietoa ja mieti pystyisikö siihen asiaan vaikuttaa.

Toki ongelma voi olla muuallakin, mutta pienistä asioista voi löytyä isoja ratkaisuja ja mahdollisuuksia. Uskon, että sinulla on toivoa! :)

Tässä on varmasti totta paljon. Mä ajattelen paljon, joskus liikaakin. Tykkään myös väitellä. Se on varmasti raskasta ihmisille.

Mielipiteistä taas. Musta jotenkin tuntuu, että mitä enemmän lukee niin toteaa, että kaikki on suhteellista. Toki tuon erilaisia kantoja välillä liiankin varmasti esiin.

Tietyt arvot kuitenkin omaan ja välillä pidän niistä ehkä liiankin mustavalkoisesti kiinni.

Kiitos hyvästä pohdinnasta.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Miehen pitää tuntea, että häntä tarvitaan johonkin ja pystyy antamaan jotain, olemaan yhteistyössä ja auttamaankin naista. Jos nainen on liian itsenäinen, osaa tehdä kaiken itse, tietää tarkalleen mitä haluaa seksissä, on varma ja järkkymätön mielipiteissään, niin mitä virkaa miehellä suhteessa on? Maskuliiniset ominaisuudet korostuvat liikaa ja miehelle ei tule riittävästi onnistumisen kokemuksia.

No seksistä ajattelen, että se on tutkimusmatka kahden ihmisen välillä. Toki tykkään tietyistä jutuista, mutta eri kumppanien kanssa voi eri asiat sytyttää.

Mun mielipiteet saa kyllä haastaa ja jos ne pystyt perustelemaan niin mä voin muuttaa ne.

Millä tavalla miehille pitäisi antaa onnistumisen kokemuksia? Olen esim. Aika tunari tietotekniikassa, jossa otan mielelläni apua.

Ap

Kunnioitatko tapailemiasi miehiä? Rakkaus pääsee syntymään vain molemminpuolisen kunnioituksen keskellä

Voi olla että analyyttinen tapasi käsitellä asioita luo myös vaikutelmaa kunnioituksen puutteesta, vaikkei se olisi totta.

Tätä ominaisuutta voi myös harjoittaa ajattelemalla hyvää ihmisistä ja syventymällä asioihin jotka herättävät ärtymystä.

Toivon sinulle kaikkea hyvää, ja onnellista suhdetta. Et ole sen vaikeammin rakastettava kuin kukaan muukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Irrallisena huomiona vielä, AP: viestissä 5 käytät paljon sanaa "vaadin". Vaikka ne ovat hyviä asioita mitä "vaadit", oikeutettuja, ehkä sinut koetaan vähän vaativana, älykkäänä, rationaalisen, vähän pelottavana? Syntyykö intiimi yhteys? Läheisyys?T. 14

Vaativuus pomppasi minunkin silmään isona huutomerkkinä. Isäni oli nuorempana myös mukava, mutta hyvin vaativainen ja erittäin määrätietoinen. Minun, toisen lapsensa, kanssa hän joutui kuitenkin muuttumaan, sillä olin samanlainen jääräpää nuorena. Aika monta kertaa karahti ja kovaa ennen kuin älysimme, että taistelu on loputon, jos emme yritä edes joustaa. Opimme kantapään kautta ja sovelsimme oppiamme ympäristöön ja muihin ihmissuhteisiin.

Isäni on nyt muuttunut mies. Hän on älyttömän mukava vieläkin, mutta myös joustava, kuunteleva ja empaattinen. Lastenlasten myötä hän on vain parantunut ja parempaa ukkia ja roolimallia ei löydy.

Isäni peilikuva taidan olla itsekin. Empaattinen olen ollut aina, mutta olen myös ollut se kenen on pitänyt kantaa vastuuta kun muut ei pysty. Olen parhaimmillani kriisitilanteissa, koska pystyn toimimaan.

Yritän kyllä parhaani mukaan joustaa, mutta tämä monesti aiheuttaa juuri sen, että osa mun persoonasta menee piiloon. Ja senkin takia syntyy etäisyyttä.

Kiitos pohdinnasta.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Terapiassa olet oppinut analysoimaan itseäsi yhä tarkemmin. Mutta oletko oppinut tuntemaan; oletko saanut kontaktin tunteisiisi ja ilmaisukeinon niille? Vasta sitten syntyy läheisiä ihmissuhteita, jossa toinen kokee, että voi antaa jotain sinulle.

Tässä on varmasti pelottavaa totuutta myös.

Mä olen aika tempperamenttinen, en pidä riitelyä niin vakavana (kunhan ei mennä tietyn rajan yli). Olen kuitenkin opetellut hallitsemaan tunteitani, koska ihmiset ei kestä mun tunteita. On varmasti totta, että en täysi ole kosketuksissa tunteisiin.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen samanlainen. Itselläni on kuitenkin mies ja ihana onkin. Tuntuu kuitenkin, että kaikkia muita miehiä ärsytän suunnattomasti. Naisten kanssa sen sijaan tulen yleensä hyvin juttuun.

Mulla itsellä ei ole niin sukupuoli määriteltyä. Ihmiset yleensä joko vihaa tai rakastaa mua. Omaan kuitenkin hyvät käytöstavat, joten ongelmia harvoin tulee.

Ihanaa, että olet löytänyt hyvän miehen.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Kunnioitatko tapailemiasi miehiä? Rakkaus pääsee syntymään vain molemminpuolisen kunnioituksen keskellä

Voi olla että analyyttinen tapasi käsitellä asioita luo myös vaikutelmaa kunnioituksen puutteesta, vaikkei se olisi totta.

Tätä ominaisuutta voi myös harjoittaa ajattelemalla hyvää ihmisistä ja syventymällä asioihin jotka herättävät ärtymystä.

Toivon sinulle kaikkea hyvää, ja onnellista suhdetta. Et ole sen vaikeammin rakastettava kuin kukaan muukaan.

No minusta tykkäävät miehet ovat juuri niitä, jotka tykkäävät "haastaa" ihmisiä. Ehkä he sen takia tykkäävät minusta, koska lähden tähän helposti ja pystyn vastaamaan. Tämä ehkä sitten kääntyykin itseäni vastaan loppupeleissä. Ehkä ihmiset tosiaan ajattelevat, että en kunnioita heitä.

Kiitos sinulle.

Ap

Ainakin tässä keskustelussa keskustelutyylisi tuntuu erittäinkin huomioivalta.

Oletko ajatellut, että parisuhdeterapeutille voi mennä myös yksin, esimerkiksi juuri silloin kun toiveena olisi suhde ja on umpikujassa.

En usko että olet kaukanakaan läpimurrosta.

Vierailija kirjoitti:

Ainakin tässä keskustelussa keskustelutyylisi tuntuu erittäinkin huomioivalta.

Oletko ajatellut, että parisuhdeterapeutille voi mennä myös yksin, esimerkiksi juuri silloin kun toiveena olisi suhde ja on umpikujassa.

En usko että olet kaukanakaan läpimurrosta.

Kiitos. Kyllä mulla on aika suuri sydän ja pystyn asioista keskustella. Oman persoonan ruotiminenkin on aika tuttua.

En ole edes tiennyt tällaisesta mahdollisuudesta. Ehkä varaan pari aikaa taas tutulle terapeutille.

Kiitos sinulle.

Haluan kertoa teille. Juttelin asiasta eilen mun exän kanssa. Hän totesi, että mä en päästä lähelle ihmistä, joten hän pitää/piti mua siinä mielessä hankalana. Sanoin myös, että musta ei ottanut selvää eikö toine merkkaa mitään. Pidän kuulemma ihmiset aina vähän varpaillaan.

Mä en ole jotenkin osannut ajatella, että asia on näin paha.

Osaako joku kertoa, että mitä tämä iholle pääsy käytännössä tarkoittaa? Kerrotte lapsuuden huonosta perheestä heti? Vai miten luotte läheisen suhteen?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuleeko tämä sun vahvuus esiin esimerkiksi niin että ilmaiset reippaalla tavalla tyytymättömyytesi, jos mies sellaiseen antaa aihetta?

Tuo jos mikä säikyttää ah niin sensitiivisiä miehiä.

Mä olen reilu ihminen ja vaadin myös sitä muilta. Kysyn asiat suoraan enkö lähde pelaamaan ihmissuhdepelejä. Tiedän, että luultavasti vaadin ihmisiltä paljon, mutta annan myös paljon.

Tunnen itseni hyvin (kiitos monivuotisen psykoterapian), pystyn sanoittamaan ja analysoimaan tunteitani äärimmäisen hyvin.

Huonoina puolin tässä on se, että vaadin ihmiseltä perusteluja teoilleen ja vaadin myös, että ihmiset käyttäytyvät hyvin toisia kohtaan.

Ihmiset yleensä kääntyvät puoleeni kun tarvitset ongelman ratkaisemiseksi apua tai kun he eivät itse saa suuta auki.

Olen ystävällinen kaikille, mutta tiedostan, että minua saatetaan pelätä sen takia, että avaan suuni tarvittaessa.

Olenkohan tämä minä?!

Niin tuttua! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuleeko tämä sun vahvuus esiin esimerkiksi niin että ilmaiset reippaalla tavalla tyytymättömyytesi, jos mies sellaiseen antaa aihetta?

Tuo jos mikä säikyttää ah niin sensitiivisiä miehiä.

Mä olen reilu ihminen ja vaadin myös sitä muilta. Kysyn asiat suoraan enkö lähde pelaamaan ihmissuhdepelejä. Tiedän, että luultavasti vaadin ihmisiltä paljon, mutta annan myös paljon.

Tunnen itseni hyvin (kiitos monivuotisen psykoterapian), pystyn sanoittamaan ja analysoimaan tunteitani äärimmäisen hyvin.

Huonoina puolin tässä on se, että vaadin ihmiseltä perusteluja teoilleen ja vaadin myös, että ihmiset käyttäytyvät hyvin toisia kohtaan.

Ihmiset yleensä kääntyvät puoleeni kun tarvitset ongelman ratkaisemiseksi apua tai kun he eivät itse saa suuta auki.

Olen ystävällinen kaikille, mutta tiedostan, että minua saatetaan pelätä sen takia, että avaan suuni tarvittaessa.

Miksi olet ollut monivuotisessa psykoterapiassa? Jospa syy löytyykin siitä?

Vierailija kirjoitti:

Hopeakettu kirjoitti:

Hankalahan se on sinusta  yhtään tietämättä mitään sanoa. Ehkäpä et vaan ole kohdannut häntä jonka sinun pitää kohdata :)

Olipas empaattisesti sanottu. Kiitos.

Mun persoonassa on kuitenkin jotain miksi ihmiset ei halua musta enempää.

Ap

Et ole kohdannut oikeata. Siksi asiat ei luista.

Ei kannata etsiä itsestä vikaa. Niin mä tein vuosia. Nyt olen sopivan kanssa, eikä mitään pelkoa, että toinen häipyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuleeko tämä sun vahvuus esiin esimerkiksi niin että ilmaiset reippaalla tavalla tyytymättömyytesi, jos mies sellaiseen antaa aihetta?

Tuo jos mikä säikyttää ah niin sensitiivisiä miehiä.

Tämä on totta. Moni mies ottaa kritiikin siten, että kokee, ettei kykene tekemään naista onnelliseksi. Ja miehelle on tosi tärkeää tehdä nainen onnelliseksi.

Tunnistan tämä ainakin itsessäni, ahdistun ehkä turhankin helposti kritiikistä koska ajatteln että minulta puuttuu jotain, millä saan naisen onnelliseksi. Yleensä on varmaan kuitenkin kyse ihan yksinkertiaisista asioista, mutta sillä on iso merkitys miten nainen asiasta sanoo.

Toisaalta taas parempi että sanoo, eikä vain eroa ihan puskista.

yutryur kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuleeko tämä sun vahvuus esiin esimerkiksi niin että ilmaiset reippaalla tavalla tyytymättömyytesi, jos mies sellaiseen antaa aihetta?

Tuo jos mikä säikyttää ah niin sensitiivisiä miehiä.

Mä olen reilu ihminen ja vaadin myös sitä muilta. Kysyn asiat suoraan enkö lähde pelaamaan ihmissuhdepelejä. Tiedän, että luultavasti vaadin ihmisiltä paljon, mutta annan myös paljon.

Tunnen itseni hyvin (kiitos monivuotisen psykoterapian), pystyn sanoittamaan ja analysoimaan tunteitani äärimmäisen hyvin.

Huonoina puolin tässä on se, että vaadin ihmiseltä perusteluja teoilleen ja vaadin myös, että ihmiset käyttäytyvät hyvin toisia kohtaan.

Ihmiset yleensä kääntyvät puoleeni kun tarvitset ongelman ratkaisemiseksi apua tai kun he eivät itse saa suuta auki.

Olen ystävällinen kaikille, mutta tiedostan, että minua saatetaan pelätä sen takia, että avaan suuni tarvittaessa.

Miksi olet ollut monivuotisessa psykoterapiassa? Jospa syy löytyykin siitä?

Olen sairastanut vakavan masennuksen ja ahdistuneisuushäiriön.

Molemmista olen toipunut.

rtwerrtwert kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuleeko tämä sun vahvuus esiin esimerkiksi niin että ilmaiset reippaalla tavalla tyytymättömyytesi, jos mies sellaiseen antaa aihetta?

Tuo jos mikä säikyttää ah niin sensitiivisiä miehiä.

Tämä on totta. Moni mies ottaa kritiikin siten, että kokee, ettei kykene tekemään naista onnelliseksi. Ja miehelle on tosi tärkeää tehdä nainen onnelliseksi.

Tunnistan tämä ainakin itsessäni, ahdistun ehkä turhankin helposti kritiikistä koska ajatteln että minulta puuttuu jotain, millä saan naisen onnelliseksi. Yleensä on varmaan kuitenkin kyse ihan yksinkertiaisista asioista, mutta sillä on iso merkitys miten nainen asiasta sanoo.

Toisaalta taas parempi että sanoo, eikä vain eroa ihan puskista.

Mä oon vähällä vähän töksäyttelijä. Se on kyllä huono piirre.

Ap

Upp

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuleeko tämä sun vahvuus esiin esimerkiksi niin että ilmaiset reippaalla tavalla tyytymättömyytesi, jos mies sellaiseen antaa aihetta?

Tuo jos mikä säikyttää ah niin sensitiivisiä miehiä.

Mä olen reilu ihminen ja vaadin myös sitä muilta. Kysyn asiat suoraan enkö lähde pelaamaan ihmissuhdepelejä. Tiedän, että luultavasti vaadin ihmisiltä paljon, mutta annan myös paljon.

Tunnen itseni hyvin (kiitos monivuotisen psykoterapian), pystyn sanoittamaan ja analysoimaan tunteitani äärimmäisen hyvin.

Huonoina puolin tässä on se, että vaadin ihmiseltä perusteluja teoilleen ja vaadin myös, että ihmiset käyttäytyvät hyvin toisia kohtaan.

Ihmiset yleensä kääntyvät puoleeni kun tarvitset ongelman ratkaisemiseksi apua tai kun he eivät itse saa suuta auki.

Olen ystävällinen kaikille, mutta tiedostan, että minua saatetaan pelätä sen takia, että avaan suuni tarvittaessa.

Kaikki tuo on kuin olisin itse kirjoittanut tekstisi. Olen ollut aika pettynyt ihmisiin ja itseeni viime vuosina. Tosin kyseessä saattaa olla ihan vain tyyli toimia ihmissuhteissa, osittain luonnekin. Myös kotikasvatus vaikuttaa todella paljon. Monilla suomalaisilla on sulkeutuneempi, välttelevä tyyli, ja he kokevat asioiden käsittelyn pelottavana. Olen itse tosin mies enkä etsi kumppania, mutta muuten tunnistan asiat joista kerroit myös ihmisten lähestymiseen liittyen.

AP, aloittaisin pienistä asioista siinä tarvitsevuudessa. Ei tarvitse heti avautua vaikeista taustoista, mutta pienet huomiot toiselle, silloin kun siltä tuntuu, tyyliin: sun kanssa on hyvä olla, ihanaa kun taas nähdään, olen ajatellut sinua, olen ikävöinyt. Puhutko miehillesi koskssn tähän tyyliin? En tiedä osaanko selittää mitä tarkoitan. Läheisyyden ja tarvitsevuuden avaamista pienin askelin. Toiselle tulee tunne että hän on tärkeä ja erityinen, mutta et heti ole "liikaa".