Onko tuo vauhditon viisloikkakaan ihan pätevä testi MOVE-mittauksessa kun lapset ovat niiin valtavan erikokoisia tuossa iässä

Täällä on joiltakin kommentoijilta mennyt aloittajan pointti aivan ohi. Move-testin tarkoitushan on siis kerätä tutkimustietoa koululaisten kunnosta. Jotta viisiloikan kohdalla tulokset voisivat olla mitenkään vertailukelpoisia, niin samallahan pitäisi jokaisen tuloksen mukaan ottaa tieto oppilaan jalkojen pituudesta. Muuten tuloksen ja kunnon välinen yhteys ei voi olla tieteelliseen tutkimukseen tarpeeksi tarkka.

Kaikenlaiset massatestit nyt antaa yleisesti ottaen ihan vaan keskimääräisiä tuloksia. Ei ne kuntotestit ole mikään kilpailu, kisat on asia erikseen ja vapaaehtoisia.

Vierailija kirjoitti:

Täällä on joiltakin kommentoijilta mennyt aloittajan pointti aivan ohi. Move-testin tarkoitushan on siis kerätä tutkimustietoa koululaisten kunnosta. Jotta viisiloikan kohdalla tulokset voisivat olla mitenkään vertailukelpoisia, niin samallahan pitäisi jokaisen tuloksen mukaan ottaa tieto oppilaan jalkojen pituudesta. Muuten tuloksen ja kunnon välinen yhteys ei voi olla tieteelliseen tutkimukseen tarpeeksi tarkka.

Ja sitten pitäisi vielä huomioida murrosiän / kasvupyrähdyksen vaihe. Joku juuri kasvava lapsi kun saattaa olla huomattavasti kömpelömpi kuin saman pituinen jo kasvunsa lopettanut.

Tässä kerätään keskiarvomassaa ja verrataan itse asiassa myös mediaaniin. Toki yksilöiden väliset erot ovat suuret siin liikunnallisuudessa kuin pituudessakin ja testi kyllä huomioi nämä kaikki. Ne vertailuarvot kun koostetaan siitä massasta, jossa yksi oppilas on 150 cm ja heiveröinen ei-liikunnallinen ja toinen 190 cm jo kasvunsa päättänyt urheilija.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän se nyt niin vakavaa ole. Toiset hyppää pidemmälle. Ei se ole mikään kilpailu. Meidän pojan luokalla sitä paitsi pikkuinen voimistelijatyttö sai kaikkein parhaimman tuloksen. Eli pituus ei itse asiassa vaikuta niinkään, vaan ponnistusvoima.

Miksi sitten kolmiloikkaajat ovat aina pitkäjalkaisia?

Miksi se luokan pienin tyttö sitten sai parhaan tuloksen? Ehkäpä siksi että kyseessä ei ole mitkään kolmiloikan mm-kisat vaan keskimääräisen koululaisen fyysiset kyvyt.

Ei nämä movet ole mitkään olympialaiskarsinnat. Miksi tästä nyt niin moni vaahtoaa, kun on painotettu että ei vaikuta mihinkään, ei liikunnannumeroon. Mitä väliä sen nyt on hyppäsikö sinun Kivi-Käpysi nyt pidemmälle vai lyhemmälle kuin Jemina-Jessica?

Koska mittarit on altistettava kritiikille. Viisiloikkatuloksen on mitattava luotettavasti jotain oleellista, jos sitä järjestetään

Eiköhän sua viisaammat liikuntatieteiden ja terveydenhuollon tutkijat ole osanneet ihan fysiologisiin faktoihin perustuen antaa parasta tietoa kokonaisen ikäluokan keskimääräisen fyysisen kunnon arviointiin. Ei ole kysymys siitä kuka on yksilönä loppuvuoden lapsi ja kuka yleisurheilija. Vaan keskimäärin.

Oppilaalle se antaa tietoa oman kunnon kehittymisestä 5. ja 8. luokan välillä. Jos omat tulokset laskee 5. luokan tuloksista on tosiaan syytä olla huolissaan.

Joo-o, on kyllä tosi kumma juttu että lapset ei sisäistä tuota vaan vertaavat kovaan ääneen tuloksiaan.  Ja mitä kunnon kehittymistä tuossa mitataan kun kaseille se tehtiin nyt ekan kerran eikä sitä enää toisteta?

Pääasiassa tarkoitus on seurata kunnon kehittymistä ikäluokkien välillä. Jos kasiluokkaisten tulokset vuosi vuodelta putoavat kuin lehmänhäntä niin silloin täytyy tehdä jotain. Sitten kun on tehty jotain, voidaan seurata että kääntyvätkö tulokset parempaan suuntaan.

Yksittäinen kasiluokkalainen joutuu toki henkilökohtaista kehittymistään mitatakseen tekemään testin joskus myöhemmin uudestaan.

Vierailija kirjoitti:

Täällä on joiltakin kommentoijilta mennyt aloittajan pointti aivan ohi. Move-testin tarkoitushan on siis kerätä tutkimustietoa koululaisten kunnosta. Jotta viisiloikan kohdalla tulokset voisivat olla mitenkään vertailukelpoisia, niin samallahan pitäisi jokaisen tuloksen mukaan ottaa tieto oppilaan jalkojen pituudesta. Muuten tuloksen ja kunnon välinen yhteys ei voi olla tieteelliseen tutkimukseen tarpeeksi tarkka.

Ei vaan sinulta ja aloittajalta menee täysin ohi se pointti että kun tarkastellaan kokonaisten ikäluokkien tuloksia niin se on ihan yhdentekevää että Pertti-Irmelillä on 20cm lyhyemmät jalat kuin Tauno-Pentikillä. Niitä lyhyitä ja pitkiä jalkoja löytyy ikäryhmästä normaalijakauman mukaisesti sekä nyt että kymmenen vuoden päästä, joten ikäluokkien keskiarvojen vertaaminen onnistuu aivan mainiosti.

Koko testi on aivan älyvapaa ja sen hyödynnettävyys käytännössä nolla! Liikumisesta pitäö keskustella kaikkien lasten kanssa ja terveysnäkökulmasta. Tätä tehdään jo liikunnan ja terveystiedon tunneilla joka tapauksessa. Koko testi on tarpeeton ja joidenkin hurahtaneiden virkamiesten touhua, joka on pakolla tuotu Opsiin.

Vierailija kirjoitti:

Täällä on joiltakin kommentoijilta mennyt aloittajan pointti aivan ohi. Move-testin tarkoitushan on siis kerätä tutkimustietoa koululaisten kunnosta. Jotta viisiloikan kohdalla tulokset voisivat olla mitenkään vertailukelpoisia, niin samallahan pitäisi jokaisen tuloksen mukaan ottaa tieto oppilaan jalkojen pituudesta. Muuten tuloksen ja kunnon välinen yhteys ei voi olla tieteelliseen tutkimukseen tarpeeksi tarkka.

Tarpeeksi suuressa testijoukossa suurin osa oppilaista mahtuu muutaman sentin pituuserolla keskipituisten suureen joukkoon. Huomattavasti lyhyemmät ja pitemmät ovat vähemmistössä (Gaussin käyrä), jolloin pituudella ei ole keskiarvojen kannalta mitään merkitystä.

Sitä paitsi jos noita testejä halutaan käyttää esim. kasiluokkalaisten tulosten vertailuun eri vuosina, niin eiköhän joka vuosikerrasta löydy suurinpiirtein saman verran sitä vaihtelua.

Siis jos vaikka verrataan kaikkien vuosina 2005 ja 2008 syntyneiden kasiluokkalaisten keskimääräisiä tuloksia, niin varmaan about yhtä paljon on molemmissa vuosikerroissa niitä keskimääräistä pitempiä ja lyhyempiä. Jos vuonna 2005 syntyneet ole keskimäärin 20cm lyhyempiä kuin 2008 syntyneet, se totta kai vaikuttaisi tulosten vertailuun, mutta olisi aikamoinen tilastollinen ihme...

Kyse on siis keskiarvoista, ei yksittäisistä tuloksista.

Tietysti nämä testit voisi yrittää järjestää niin, että tulokset on mahdollista pitää salassa muilta oppilailta. Silloin ei turhaa kilpailua syntyisi oppilaiden välillä. Tällainen vaan lienee vaikeaa toteuttaa käytännössä, siksi suoritukset tehdään kaikkien muiden katsellessa.

Vierailija kirjoitti:

Täällä on joiltakin kommentoijilta mennyt aloittajan pointti aivan ohi. Move-testin tarkoitushan on siis kerätä tutkimustietoa koululaisten kunnosta. Jotta viisiloikan kohdalla tulokset voisivat olla mitenkään vertailukelpoisia, niin samallahan pitäisi jokaisen tuloksen mukaan ottaa tieto oppilaan jalkojen pituudesta. Muuten tuloksen ja kunnon välinen yhteys ei voi olla tieteelliseen tutkimukseen tarpeeksi tarkka.

Testissä mitataan koululaisten keskimääräistä fyysistä suoriutumista. Silloinhan jalan mitastakin tulee keskimääräinen kun koko ryhmän tuloksia tarkastellaan. Minun keskimääräistä lyhyempi lapseni, joka ei myöskään ole hyppylajiharrastaja, ymmärtää ja hyväksyy sen että hän ei hyppää pisimälle. Mielensäpahoittamisen sijaan lapsen kanssa voisi tässäkin asiassa keskustella että kaikessa ei voi olla hyvä eikä paras. Liikunnassa, niinkuin muissakin aineissa voi toki parantaa HARJOITTELEMALLA suoritustaan.

Jos haluat tutkia miten jalan pituus vaikuttaa viisiloikkaan niin sitten mittaat ne jalatkin. Tässä nyt ei ollut siitä kyse.

Cooperin testi ja punnerrukset ym on aivan riittäviä. Erikoislahjakkaat voi käydä urheiluseuroissa kuten tähänkin asti. Tuossa kuten liian monessa muussakin asiassa nykyään, hyvää yritetään muuttaa vaan siksi että voidaan.

Vierailija kirjoitti:

Cooperin testi ja punnerrukset ym on aivan riittäviä. Erikoislahjakkaat voi käydä urheiluseuroissa kuten tähänkin asti. Tuossa kuten liian monessa muussakin asiassa nykyään, hyvää yritetään muuttaa vaan siksi että voidaan.

Punnerrukset kuuluu Moveen ja cooper on paljon rankempi kuin Moven piip-testi.

Vierailija kirjoitti:

tällaista testiä ei tarvita mihinkään. aivan tarpeetonta, terveydenhuolto saa oppilaan tiedot muullakin tavalla.

Niinkuin miten? Missä terveystarkastuksessa testataan lapsen fyysinen kunto?

Miksi muuten lapset mitataankin kouluterveydenhoitajalla samaan aikaan? Onhan alkuvuodesta syntyneet tietenkin paljon pidempiä.

Itse jouduin tekemään vuosikymmeniä sitten "vauhdittoman pituushypyn". Se oli ihan hirveä. En harrastanut yleisurheilua tai mitään hyppylajeja. Koulussa ei opetettu näitä, mentiin vaan aina esim. korkeushyppytelineelle ja opettaja näytti, näin hypätään tai yleensä pyysi jotain urheilutähteä näyttämään. Sitten kaikki loikittiin ja koikkelehdittiin kuka mitenkin siihen telineelle. Esim. sellainen hieno selkä edellä hyppy, eikai sellaista voi vaan osata tuosta noin? Suurin osa yritti hypätä selkäedellä jalkoja saksiliikkeellä nostaen - ja tippui tangon päälle. Seuraava!

Niin se vauhditon pituushyppy. Menet siihen ja hyppäät ja se mitataan. Koskaan ei ollut hyppyharjoituksia. Olen vasta yli nelikymppisenä tajunnut, että hyppäämistäkin voi treenata! Jossain Jillianin youtube-harjoitusvideossa tehtiin hyppyinä kyykkyjä ja muita ja yhtäkkiä tajusin, että hei, tässäkin voi kehittyä ja että tämä on ihan hyvää treeniä.

Miksi liikunnanopettajat eivät osaa opettaa? Tai eivät osanneet, ehkä ne nykyisin osa..

Niin ja pituushyppyäkin "harjoiteltiin" niin, että vuorotellen hypättiin. Siinä juokset, yrität osua laudalle ja hyppäät miten nyt osaat. Seuraava!

Ja omituista kyllä, parhaat urheilijat oli näitä pitkäkoipisia ja kasvupyrähdyksessä ensimmäisinä olevia, jotka jo treenasivat lajeja joissain seuroissa. Miltähän sekin on näyttänyt kun pitkäsääri "ringaropo" ensin leiskauttaa, sitten tulee parikymmentä senttiä lyhyempiä tappijalkoja ja vielä se yksi kaverini, joka oli kyllä pitkä mutta myös melkein yhtä leveä.

Vierailija kirjoitti:

Niin ja pituushyppyäkin "harjoiteltiin" niin, että vuorotellen hypättiin. Siinä juokset, yrität osua laudalle ja hyppäät miten nyt osaat. Seuraava!

Ja omituista kyllä, parhaat urheilijat oli näitä pitkäkoipisia ja kasvupyrähdyksessä ensimmäisinä olevia, jotka jo treenasivat lajeja joissain seuroissa. Miltähän sekin on näyttänyt kun pitkäsääri "ringaropo" ensin leiskauttaa, sitten tulee parikymmentä senttiä lyhyempiä tappijalkoja ja vielä se yksi kaverini, joka oli kyllä pitkä mutta myös melkein yhtä leveä.

Äh, itse olin aina joko luokan lyhyin tai hyvänä vuotena toiseksi lyhyin ja niin persjalkainen kuin voi vaan olla. Eikä kukaan opettanut vauhditonta pituutta. Silti pärjäsin hyvin, sillä siihen aikaan vapaa- aika kulutettiin ulkona pelaamalla ja liikkumalla. Tai ainakin minä ja frendit tehtiin niin.

Haloo jos tutkittavia on kymmeniä tuhansia ja tavoitteena selvittää keskiarvoja, niin tuollaiset erot ovat yhdentekeviä siinä massassa.

Jos 150cm pitkä kasiluokkalainen vertailee itseään 180cm ikätoverin tuloksiin ymmärtämättä että totta kai pitemmällä ihmisellä on paremmat lähtökohdat hyvään tulokseen, on hänellä ymmärryksessä jotain pahasti vialla.