Mitä tekemistä 4-vuotiaalle kolmen tunnin automatkan ajaksi kun tabletti on rikki?
On todella herkkä tylsistymään ja alkaa vänistä ja potkia edessä istuvan penkin selustaa. Kirjaan ei jaksa keskittyä. Mitä tekemistä keksisin hänelle?
Kommentit (51)
Lasten on oikeasti hyvä oppia sietämään tylsyyttä. Kolmen tunnin ajomatka tuntuu sitäpaitsi aika lyhyeltä ajalta, kun omat lapset on tottuneet "sietämään" kahdeksan tunnin ajomatkoja ja kuuden tunnin lentomatkoja ilman mitään sirkustemppuja.
Vierailija kirjoitti:
Ehheheee. Niin makaa kuin petaa.
Tuo on yksi typerimpiä hokemia. Petaan sängyn jotain 2-3 kertaa vuodessa. Yksi erittäin nerokas keino pitää lapsi tai lapset hiljaisena automatkalla. Leikitään kuollutta, parhaimmat palkitaan herkuilla. Vaimo kielsi sen heti ensimmäisestä kerrasta. En kyllä ymmärrä miksi?
Vierailija kirjoitti:
Hmmm. Lapseni on nyt 10v.
Olen ajanut hänen kanssaan lukemattomia Pk-seudulta kotipaikkakunnalleni.
Neljä tuntia siivu.
Vauvana ja taaperona sujui nukkuen (päikkäriaika), mutta sitten otin kaiken hyödyn dvd-soittimesta - kannettavasta siis.Minä ajan, enkä minä pysty hauskuttamaan lasta ajaessa varsinkin, jos sää on surkea.
Muistan lapsuudestani ne kamalat matkat, kun vain piti olla tuntikausia. En halua sellaista omalle lapselleni.
Eikö sulla ollut mielikuvitusta? Itse uppuduin kaikenlaisiin juttuihin.
Siis voi hyvä luoja tätä nykyaikaa... Tabletti menee rikki ja taivastellaan että mitäs nyt tehdään. No mitähän ennen tehtiin pitkillä automatkoilla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä itse teit sen ikäisenä?
Itselläni oli mukana tuolloin piirrustusvälineitä ja leluja, joilla leikin. Luin myös akkareita tai muita lehtiä mitä minulle ostettiin viiden tunnin mökkimatkaa varten. Sitten kuuntelin musiikkia korvalappustereoilla.
On kyllä mielenkiintoista nähdä mitä näistä tablettilapsista tulee isona.
Akkareita tuossa iässä?
Ajattelitko ettei kiinnosta vai että on sopimatonta materiaalia? Meillä 4v kaivoi juuri eilen siskon kaapista muinaiset Aku Ankat ja selasi niitä melkein tunnin sohvalla tyytyväisenä. Ei ehkä kovin opettavaista kirjallisuutta mutta viihdytti häntä.
Huhhuh, todellakin....apua.
Kun mun lapset olivat pieniä (synt. -98 ja -00), niin eipä ollut tablettia viihdykkeenä. Lukivat kirjoja, istuivat vain ja ihmettelivät, jutustelivat mukavia, katselivat maisemia, kuuntelivat joskus äänisatuja auton CD-soittimesta ja selasivat samalla siihen kuuluvia kirjoja, ottivat nokosia jne.....
Sitä mitä tehtiin aikoinaan kun ei ollut Kaikkia härpäkkeitä tarjolla,laskee vaikka punaisia autoja🤣
Ääni äänikirjoille täältäkin. Vaihtoehtoisesti lapselle sopiva kokoelma satuja ja runsaasti vettä tms. ettei suu kuivu ääneen lukiessa. Oma poika tuon ikäisenä kuunteli jo sujuvasti kuvattomiakin kirjoja kunhan itse jaksoin eläytyä lukemiseen, Tarina Vailla Loppua pelasti monta unetonta iltaa ja tylsää automatkaa.
Järkyttävää on se että nykyvanhemmat totuttavat pikkulapset tabletteihin ja älypuhelimiin. Lapset eivät osaa enää keskittyä esim syömiseen kun pitää vaan tablettia saada tuijottaa. Hirveää, surullista :-( Alle kouluikäiset eivät tarvitse mitään älylaitetta nenänsä eteen. Koululaisetkin rajoitetusti.
Hmmm. Lapseni on nyt 10v.
Olen ajanut hänen kanssaan lukemattomia Pk-seudulta kotipaikkakunnalleni.
Neljä tuntia siivu.
Vauvana ja taaperona sujui nukkuen (päikkäriaika), mutta sitten otin kaiken hyödyn dvd-soittimesta - kannettavasta siis.
Minä ajan, enkä minä pysty hauskuttamaan lasta ajaessa varsinkin, jos sää on surkea.
Muistan lapsuudestani ne kamalat matkat, kun vain piti olla tuntikausia. En halua sellaista omalle lapselleni.