Lue keskustelun säännöt.
Lapsen hankkiminen mietityttää
17.09.2018 |
Tapailemaan mies kertoi parin viikon tapailun jälkeen haluavansa lapsen kanssani. Olen tämän jälkeen ollut tosissani järkyttynyt koska en ole koskaan varsinaisesti halunnut lapsia. Ollaan molemmat jo sen ikäisiä, että ekan lapsen saajiksi olemme jo vanhoja eikä varsinkaan minulla ole loputtomiin aikaa miettiä.
Asia on vaivannut minua jo useampia viikkoja ja olen kahden vaiheilla. Eli vihellänkö pelin heti poikki (mies haluaa naisen, joka haluaa lapsia) vai jäänkö tähän hyvin tuoreeseen suhteeseen asiaa miettimään? Olen itse aika rationaalinen tyyppi ja mies taas ilman erityisiä järkisyitä tietää haluavansa lapsen.
Minä haluaisin pystyä tarjoamaan lapselle hyvät eväät elämään ja mies taas uskoo asioiden aikanaan ”järjestyvän”. Minä olen toivonut aikuista parisuhdetta ja ja sen ohella aikaa vihdoinkin harrastaa. Mies suhtautuu tähänkin niin, ettei lapsi ole toiveilleni mikään este. Ajatuksia?
Kommentit (10)
Vierailija kirjoitti:
No ensiksi tulee mieleen että on se lapsi pitkäksi aikaa nimenomaan este jos haluaa viimeinkin omaa aikaa harrastaa :D
No niinhän minäkin asian järjellä ajattelen. Sen kerran, kun ihastun, löytyy tämmöinen pieni ristiriita toiveiden välillä. Harmittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö kukaan muu ole joutunut ”yllättäen” miettimään näin isoa asiaa? (Vai olenko ihan pöljä lähtiessäni asiaa edes miettimään ja omia toiveitani kyseenalaistamaan?)
Kenkää äijälle. Vaikuttaa sadistilta.
Olet jotain 40v, lapseton, ja odottanut että tulisi sopivasti aikaa harrastaa? Siis harrastaa mitä? Mikä harrastus vaatii parisuhteen? Mitä minä en nyt ymmärrä :D.
Eihän se lapsi ole mikään este sinun harrastuksillesi. Miehen täytyy vain hoitaa lasta sillä aikaa kun sinä harrastat. Jos harrastaminen taas vaatii teiltä molemmilta samanaikaista läsnäoloa, jää jäljelle päikkäriaika (joka loppuu lapsen ollessa 1-4v) ja yöt. Tai ulkopuolista hoitajaa lapselle, mummit, kummit jne. Tai harrastaa voi vauvan tuijotellessa vierestä tai taaperon tuijotellessa telkkaria tms.
Toisaalta vauva/lapsi voi olla huonosti nukkuva, ettei öisinkään saa mitään harrastettua tai sitten ei vaan univajeessaan jaksa. Mutta sitten kun lapsi kasvaa ja muuttaa pois kotoa, sitten on taas aikaa! Viimeistään. Paitsi jos teki useamman lapsen. Tai se ei muutakaan.
Vierailija kirjoitti:
Olet jotain 40v, lapseton, ja odottanut että tulisi sopivasti aikaa harrastaa? Siis harrastaa mitä? Mikä harrastus vaatii parisuhteen? Mitä minä en nyt ymmärrä :D.
Eihän se lapsi ole mikään este sinun harrastuksillesi. Miehen täytyy vain hoitaa lasta sillä aikaa kun sinä harrastat. Jos harrastaminen taas vaatii teiltä molemmilta samanaikaista läsnäoloa, jää jäljelle päikkäriaika (joka loppuu lapsen ollessa 1-4v) ja yöt. Tai ulkopuolista hoitajaa lapselle, mummit, kummit jne. Tai harrastaa voi vauvan tuijotellessa vierestä tai taaperon tuijotellessa telkkaria tms.
Toisaalta vauva/lapsi voi olla huonosti nukkuva, ettei öisinkään saa mitään harrastettua tai sitten ei vaan univajeessaan jaksa. Mutta sitten kun lapsi kasvaa ja muuttaa pois kotoa, sitten on taas aikaa! Viimeistään. Paitsi jos teki useamman lapsen. Tai se ei muutakaan.
En minä nyt miestä tietenkään harrastuksen takia tarvitse. Tarkoitin sitä, että olisi esim. mukavaa harrastaa aktiivilomia kahdestaan miehen kanssa. Ja ihan vain olisi mukavaa jakaa elämäänsä toisen aikuisen ihmisen kanssa. Lapsiperhe-elämä ei ole minulle koskaan näyttäytynyt ”omana juttuna”. Olen omaa aikaa sekä rauhaa rakastava introvertti. Väsyn äänistä, hälinästä ja esimerkiksi kissan- tai koiranpennun sijaan ottaisin mieluummin hoivattavaksi aikuisen eläimen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No ensiksi tulee mieleen että on se lapsi pitkäksi aikaa nimenomaan este jos haluaa viimeinkin omaa aikaa harrastaa :D
no jaa - riippuu vähän, mitä haluaa harrastaa - lenkkeilyä vai syvänmeren sukellusta.
D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet jotain 40v, lapseton, ja odottanut että tulisi sopivasti aikaa harrastaa? Siis harrastaa mitä? Mikä harrastus vaatii parisuhteen? Mitä minä en nyt ymmärrä :D.
Eihän se lapsi ole mikään este sinun harrastuksillesi. Miehen täytyy vain hoitaa lasta sillä aikaa kun sinä harrastat. Jos harrastaminen taas vaatii teiltä molemmilta samanaikaista läsnäoloa, jää jäljelle päikkäriaika (joka loppuu lapsen ollessa 1-4v) ja yöt. Tai ulkopuolista hoitajaa lapselle, mummit, kummit jne. Tai harrastaa voi vauvan tuijotellessa vierestä tai taaperon tuijotellessa telkkaria tms.
Toisaalta vauva/lapsi voi olla huonosti nukkuva, ettei öisinkään saa mitään harrastettua tai sitten ei vaan univajeessaan jaksa. Mutta sitten kun lapsi kasvaa ja muuttaa pois kotoa, sitten on taas aikaa! Viimeistään. Paitsi jos teki useamman lapsen. Tai se ei muutakaan.
En minä nyt miestä tietenkään harrastuksen takia tarvitse. Tarkoitin sitä, että olisi esim. mukavaa harrastaa aktiivilomia kahdestaan miehen kanssa. Ja ihan vain olisi mukavaa jakaa elämäänsä toisen aikuisen ihmisen kanssa. Lapsiperhe-elämä ei ole minulle koskaan näyttäytynyt ”omana juttuna”. Olen omaa aikaa sekä rauhaa rakastava introvertti. Väsyn äänistä, hälinästä ja esimerkiksi kissan- tai koiranpennun sijaan ottaisin mieluummin hoivattavaksi aikuisen eläimen.
No lomat ovat taaperon kanssa ainakin ihan täysin aktiivilomia :D. Ja arki. Töiden lisäksi kaikki normaalit kotityöt, lapsen kuskaukset (vähintäänkin päiväkotiin ja takaisin), pyykkiä lisää, jatkuvaa ostamista kun kaikki on koko ajan lapselle pientä, siivottavaa lisää jne. Tuntuu, että yksi lapsi moninkertaistaa kotitöiden määrän samalla kun vähentää huomattavasti niihin käytettävissä olevaa aikaa. Et siis vaikuta aivan siltä, että arjen pyöritys lapsiperhees olisi sinulle miellyttävää arkea.
Ehdottaisin sinun keskustelevan asiasta kumppanisi kanssa. Olisiko hän valmis jäämään kotihoidontuelle lasta (JA kotia) hoitamaan vai menisikö vauva 9kk iässä päiväkotiin. Rauhallisen lapsen kanssa sinäkin varmasti jaksaisit mutta sitähän ei oikein voi tietää millainen lapsi teille tulisi. Olisiko mies valmis hoitamaan lasta sinua enemmän, jotta sinulle jää aikaa omille jutuillesi. Kävisikö hän vaunulenkeillä ja muskareissa, jotta sinä saat olla kotona yksinäsi hiljaisuudessa. Keskustelkaa asiasta. Vakavissanne. Millainen isä mies olisi ja millaisen äidin sinusta haluaisi lapselle. Mieti vielä varmuudeksi, tulisitko taloudellisesti yksin toimeen lapsen kanssa ja onko sinulla turvaverkkoa (=lapselle hoitajia, kauppa-apua tms) jos kuitenkin tulee ero tai miehelle sattuu jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet jotain 40v, lapseton, ja odottanut että tulisi sopivasti aikaa harrastaa? Siis harrastaa mitä? Mikä harrastus vaatii parisuhteen? Mitä minä en nyt ymmärrä :D.
Eihän se lapsi ole mikään este sinun harrastuksillesi. Miehen täytyy vain hoitaa lasta sillä aikaa kun sinä harrastat. Jos harrastaminen taas vaatii teiltä molemmilta samanaikaista läsnäoloa, jää jäljelle päikkäriaika (joka loppuu lapsen ollessa 1-4v) ja yöt. Tai ulkopuolista hoitajaa lapselle, mummit, kummit jne. Tai harrastaa voi vauvan tuijotellessa vierestä tai taaperon tuijotellessa telkkaria tms.
Toisaalta vauva/lapsi voi olla huonosti nukkuva, ettei öisinkään saa mitään harrastettua tai sitten ei vaan univajeessaan jaksa. Mutta sitten kun lapsi kasvaa ja muuttaa pois kotoa, sitten on taas aikaa! Viimeistään. Paitsi jos teki useamman lapsen. Tai se ei muutakaan.
En minä nyt miestä tietenkään harrastuksen takia tarvitse. Tarkoitin sitä, että olisi esim. mukavaa harrastaa aktiivilomia kahdestaan miehen kanssa. Ja ihan vain olisi mukavaa jakaa elämäänsä toisen aikuisen ihmisen kanssa. Lapsiperhe-elämä ei ole minulle koskaan näyttäytynyt ”omana juttuna”. Olen omaa aikaa sekä rauhaa rakastava introvertti. Väsyn äänistä, hälinästä ja esimerkiksi kissan- tai koiranpennun sijaan ottaisin mieluummin hoivattavaksi aikuisen eläimen.
Minäkin olen omaa aikaa ja rauhaa rakastava introvertti, mutta en koskaan epäillyt, ettenkö viihtyisi lapsen kanssa. Ja mainiosti viihdyinkin.
Itse jos kuitenkin ajattelet, ettet halua lapsia, niin kerro se miehelle. Parempi molemmille laittaa peli poikki jo tuossa vaiheessa, jos elämäntoiveet eroavat merkittävästi toisistaan.
Vierailija kirjoitti:
D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet jotain 40v, lapseton, ja odottanut että tulisi sopivasti aikaa harrastaa? Siis harrastaa mitä? Mikä harrastus vaatii parisuhteen? Mitä minä en nyt ymmärrä :D.
Eihän se lapsi ole mikään este sinun harrastuksillesi. Miehen täytyy vain hoitaa lasta sillä aikaa kun sinä harrastat. Jos harrastaminen taas vaatii teiltä molemmilta samanaikaista läsnäoloa, jää jäljelle päikkäriaika (joka loppuu lapsen ollessa 1-4v) ja yöt. Tai ulkopuolista hoitajaa lapselle, mummit, kummit jne. Tai harrastaa voi vauvan tuijotellessa vierestä tai taaperon tuijotellessa telkkaria tms.
Toisaalta vauva/lapsi voi olla huonosti nukkuva, ettei öisinkään saa mitään harrastettua tai sitten ei vaan univajeessaan jaksa. Mutta sitten kun lapsi kasvaa ja muuttaa pois kotoa, sitten on taas aikaa! Viimeistään. Paitsi jos teki useamman lapsen. Tai se ei muutakaan.
En minä nyt miestä tietenkään harrastuksen takia tarvitse. Tarkoitin sitä, että olisi esim. mukavaa harrastaa aktiivilomia kahdestaan miehen kanssa. Ja ihan vain olisi mukavaa jakaa elämäänsä toisen aikuisen ihmisen kanssa. Lapsiperhe-elämä ei ole minulle koskaan näyttäytynyt ”omana juttuna”. Olen omaa aikaa sekä rauhaa rakastava introvertti. Väsyn äänistä, hälinästä ja esimerkiksi kissan- tai koiranpennun sijaan ottaisin mieluummin hoivattavaksi aikuisen eläimen.
No lomat ovat taaperon kanssa ainakin ihan täysin aktiivilomia :D. Ja arki. Töiden lisäksi kaikki normaalit kotityöt, lapsen kuskaukset (vähintäänkin päiväkotiin ja takaisin), pyykkiä lisää, jatkuvaa ostamista kun kaikki on koko ajan lapselle pientä, siivottavaa lisää jne. Tuntuu, että yksi lapsi moninkertaistaa kotitöiden määrän samalla kun vähentää huomattavasti niihin käytettävissä olevaa aikaa. Et siis vaikuta aivan siltä, että arjen pyöritys lapsiperhees olisi sinulle miellyttävää arkea.
Ehdottaisin sinun keskustelevan asiasta kumppanisi kanssa. Olisiko hän valmis jäämään kotihoidontuelle lasta (JA kotia) hoitamaan vai menisikö vauva 9kk iässä päiväkotiin. Rauhallisen lapsen kanssa sinäkin varmasti jaksaisit mutta sitähän ei oikein voi tietää millainen lapsi teille tulisi. Olisiko mies valmis hoitamaan lasta sinua enemmän, jotta sinulle jää aikaa omille jutuillesi. Kävisikö hän vaunulenkeillä ja muskareissa, jotta sinä saat olla kotona yksinäsi hiljaisuudessa. Keskustelkaa asiasta. Vakavissanne. Millainen isä mies olisi ja millaisen äidin sinusta haluaisi lapselle. Mieti vielä varmuudeksi, tulisitko taloudellisesti yksin toimeen lapsen kanssa ja onko sinulla turvaverkkoa (=lapselle hoitajia, kauppa-apua tms) jos kuitenkin tulee ero tai miehelle sattuu jotain.
Turvaverkkoasiaakin olen miettinyt. Minulla ei omasta takaa ole turvaverkkoa ja itse turvakerkottoman äidin lapsena tiedän, ettei elämä silloin helppoa ole. Kiitos muutenkin kommentistasi.
No ensiksi tulee mieleen että on se lapsi pitkäksi aikaa nimenomaan este jos haluaa viimeinkin omaa aikaa harrastaa :D