Miehen suhtautuminen menneisyyteeni (ns. "seksihistoriaan")
Asia on niin, että oman menneisyyteni "seksihistoria" ei ole ns. tavallisimmasta päästä. Aloitan sanomalla - vaikkei tätä seksiksi voikaan laskea -, että minua on rajusti hyväksikäytetty (raiskattu ja joukkoraiskattu) lapsena ja teini-iän alkupuolella, jonka lisäksi olen sattuneistä syistä joutunut myymään itseäni teini-ikäisenä (14-15v). Näiden lisäksi minulla on ollut jotain ~20 seksikumppania, eli ikäisekseni aika paljon. Olen siis n. parikymppinen.
Miehellä on täysin erilainen menneisyys, ja hänellä on ollut seksikumppaneita vain 1. Hän "hyväksyy" menneisyyteni, mutta joskus esim. riidellessämme vetää asian esille. Lisäksi muistan erään kerran, kun hän kertoi joukkoraiskatusta tytöstä jonka kanssa oli samalla luokalla yläasteella, ja sanoi tämän olleen tytön oma vika kun luotti niihin ihmisiin. Sain paniikkikohtauksen kun hän kertoi asiasta, ja sen jälkeen suutuin jonka jälkeen mies sanoi, ettei ollut tarkoittanut asiaa niin.
Prostituutiosta hän sanoo, että on itsekin ollut lapsuudessaan vaikeissa tilanteissa, mutta ettei ole koskaan "alentunut" sellaiseen. Olen yrittänyt selittää hänelle, että jokaisen ihmisen tilanne on ollut erilainen ja että jos en olisi tehnyt sitä, olisin nyt jo todennäköisesti kuollut. Hän ei ymmärrä sitä, mutta ei ole ottanut asiaa puheeksi sen jälkeen.
Vapaaehtoisista seksikumppaneistani en ole kauheasti puhunut, paitsi se, kun vetää riidoissa asian esille. En ole ikinä pettänyt häntä, enkä ymmärrä miten nuo asiat vaikuttavat häneen kun nuo kaikki kokemukset ovat olleet ennen suhdettamme. Kerran riidellessämme haukkui minua halvaksi, eikä ole vieläkään pyytänyt anteeksi (tilanteesta n. pari kuukautta).
Mies on muuten ihana emmekä kauheasti edes riitele, mutta joskus mietin, että paljastavatko nuo hänen sanomisensa hänen todellisen kantansa ja arvonsa (esim. että raiskaus on uhrin vika), vai onko hän vain sanonut suuttumisen yhteydessä jotain, jota ei ole tarkoittanut.
Kommentit (35)
Vierailija kirjoitti:
Hyvin sairaita nuo h-ittelukommentit!!
Eivät siinä mielessä, että henkilö itse sanoo kaupitelleensa itseään. Katso sanakirjamääritelmä.
Hjälp kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet kokenut kovia.
Miehellesikin on varmasti vaikeaa kuulla menneisyydestäsi. Kenelle olisikaan helppoa kuulla itselle rakkaan ihmisen joutuneen raiskatuksi lapsena?
Miehesi on sanonut typeriä asioita hölmösti, ja onnistunut varmasti loukkaamaan sinua, mutta ehkä takana saattaa olla myös hänen omaa tiedostamatonta turhautumistaan siihen, ettei ole voinut/voi auttaa sinua asiassa. Tms. Ja tämä sitten purkautuu puolitahattomasti sinuun.
Olethan saanut jotain ammattiapua menneisuutesi vuoksi?
Olen ollut terapiassa, mutta lopetin sen kun tuntui ettei mitään hyötyä ollut. Olen toivonut, että kyseessä voisi olla jokin tuollainen, ettei mies osaa käsitellä asiaa eikä se, että oikeasti halveksuisi minua menneisyyteni vuoksi.
Lopetit terapian? No et kyllä ole kovin järjen jättiläinen sinäkään ap. Miehen ei tarvitse osata käsitellä asiaa niin kuin sinä haluaisit hänen tekevän. Et osaa itsekään käsitellä sitä yhtään, kun kerran terapiat lopetat olevinaan hyödyttömänä.
Terapia on pitkä tie, tuollaisessa tilanteessa se voi kestää vuosiakin ennen kuin olet saanut tilanteen selvitettyä. Älä vaadi muilta ihmisiltä liikaa.
Vaikutat ihan järjissään olevalta - etenkin olosuhteet huomioiden - ihan samaa ei toisaalta voi sanoa useimmista palstaidiooteista täällä.
Terapiaanhan on turha mennä, jos koet ne itsekin hyödyttömiksi - harva terapeutti kun on käynnyt läpi mitä itse olet, jolloin taas vertaistuen saaminen on käytännössä mahdotonta. Terapeuttikin kun voi käytännössä vain ja ainoastaan auttaa sinua auttaamaan itse itseäsi, ja kas kun kaikki mikä kenties fiksaamista kaipaa, on siellä oman pääsi sisällä.
Mutta kuten jo sanoin, vaikutat fiksulta ja tasapainoiselta - toisin kuin miesystäväsi, joka ei sitten kuitenkaan mitä ilmeisimmin ole ihan sinut menneisyytesi kanssa.
Anna hänelle aikaa - ei asian prosessoiminen hänellekään ihan helppoa voi olla, mutta ole tarkkana, että mies oikeasti ”edistyy” asiassa ja on aidosti empaattinen, eikä esim. ala itse jonkin asteen hyväksikäyttäjäksi ja/kontrollifriikiksi tms...
Vierailija kirjoitti:
Mitä Ap on itse mahtanut sanoa noiden riitojen aikana?
Niinpä, nämä tarinat ovat aina hyvin yksipuolisia ja uhritarinoita. Me emme myöskään tiedä kuinka usein ja miten ap historiaansa esiin tuo. Onko se hänelle yksi taisteluase, jolla yritetään saada kaikki menemään niin kuin ap haluaa vai miettiikö hän asiaa 99% ajasta ääneen? Tuleeko historia esiin aina ja joka paikassa?
Hjälp kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos joku joutuu toistuvasti raiskatuksi ja vielä joukkoraiskatuksi, ja myy itseään, ei ole ihan normaalilla elämänhallintakyvyllä varusteltu. Lapsena tapahtuva hyv.käyttö tietenkin eri asia.
Nuo raiskaukset lapsena ja juuri teini-ikäiseksi tulleena.
Itsensä myyminen 14-15-vuotiaana, itsestäni riippumattomista syistä.
Hieman pistää miettimään mitä on itsensä myyminen itsestä riippumattomista syistä? Tai siis mikä on se itsestä riippumaton syy?
My 2 Cents kirjoitti:
Vaikutat ihan järjissään olevalta - etenkin olosuhteet huomioiden - ihan samaa ei toisaalta voi sanoa useimmista palstaidiooteista täällä.
Terapiaanhan on turha mennä, jos koet ne itsekin hyödyttömiksi - harva terapeutti kun on käynnyt läpi mitä itse olet, jolloin taas vertaistuen saaminen on käytännössä mahdotonta. Terapeuttikin kun voi käytännössä vain ja ainoastaan auttaa sinua auttaamaan itse itseäsi, ja kas kun kaikki mikä kenties fiksaamista kaipaa, on siellä oman pääsi sisällä.
Mutta kuten jo sanoin, vaikutat fiksulta ja tasapainoiselta - toisin kuin miesystäväsi, joka ei sitten kuitenkaan mitä ilmeisimmin ole ihan sinut menneisyytesi kanssa.
Anna hänelle aikaa - ei asian prosessoiminen hänellekään ihan helppoa voi olla, mutta ole tarkkana, että mies oikeasti ”edistyy” asiassa ja on aidosti empaattinen, eikä esim. ala itse jonkin asteen hyväksikäyttäjäksi ja/kontrollifriikiksi tms...
Huhheijaa taas... No, jokainen neuvoo niin kuin osaa. Kaikkia neuvoja ei tarvitse ja kannata kuunnella.
Melkein miehelle kuin miehelle olisi aika rankkaa kuulla tuollaisia juttuja naisensa menneisyydestä. Itse en olisi kestänyt kuulla tuollaista paljastusta nuorena miehenä enkä varmaan vieläkään ja olen koulutettu tavismies, jolle ei ole ollut ongelma se, että exillä on ollut jopa kymmeniä kumppaneita. Eli kai se mies rakastaa sinua, mutta kyllä sitä varmaan myös ahdistaa aika ajoin. Teräsmiehiä on oikeasti aika harvassa.
Vierailija kirjoitti:
Hjälp kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos joku joutuu toistuvasti raiskatuksi ja vielä joukkoraiskatuksi, ja myy itseään, ei ole ihan normaalilla elämänhallintakyvyllä varusteltu. Lapsena tapahtuva hyv.käyttö tietenkin eri asia.
Nuo raiskaukset lapsena ja juuri teini-ikäiseksi tulleena.
Itsensä myyminen 14-15-vuotiaana, itsestäni riippumattomista syistä.
Hieman pistää miettimään mitä on itsensä myyminen itsestä riippumattomista syistä? Tai siis mikä on se itsestä riippumaton syy?
Avaa ap hieman tätä tai emme voi edes yrittää ymmärtää tätä itsensä myymistä.
Pilalla mikä pilalla. Sorry. Vapauta miehesi jollekin kokemattomammalle kunnon naiselle. Itsellesi voisit ottaa jonkun kaltaisesi, seksuaalisesti kokeneen miehen. Itseäni yököttää useammat kumppanit miehilläkin. Kolme seksikumppania yhteensä on mielestäni maksimimäärä noin kolmekymppiselle naiselle tai miehelle, muut ovat liian lepsuja tapauksia moraalisesti.
Vierailija kirjoitti:
My 2 Cents kirjoitti:
Vaikutat ihan järjissään olevalta - etenkin olosuhteet huomioiden - ihan samaa ei toisaalta voi sanoa useimmista palstaidiooteista täällä.
Terapiaanhan on turha mennä, jos koet ne itsekin hyödyttömiksi - harva terapeutti kun on käynnyt läpi mitä itse olet, jolloin taas vertaistuen saaminen on käytännössä mahdotonta. Terapeuttikin kun voi käytännössä vain ja ainoastaan auttaa sinua auttaamaan itse itseäsi, ja kas kun kaikki mikä kenties fiksaamista kaipaa, on siellä oman pääsi sisällä.
Mutta kuten jo sanoin, vaikutat fiksulta ja tasapainoiselta - toisin kuin miesystäväsi, joka ei sitten kuitenkaan mitä ilmeisimmin ole ihan sinut menneisyytesi kanssa.
Anna hänelle aikaa - ei asian prosessoiminen hänellekään ihan helppoa voi olla, mutta ole tarkkana, että mies oikeasti ”edistyy” asiassa ja on aidosti empaattinen, eikä esim. ala itse jonkin asteen hyväksikäyttäjäksi ja/kontrollifriikiksi tms...
Huhheijaa taas... No, jokainen neuvoo niin kuin osaa. Kaikkia neuvoja ei tarvitse ja kannata kuunnella.
On ihan itsestään selvää, ettei ”kaikkia neuvoja tarvitse ja kannata kuunnella”, mutta suosittelen, että kysyt asiaan varmistusta omalta terapeutiltasi, jookosta?
Pitäisikö miehen siis toimia ap:n pään parantajana? Se on todella iso tehtävä ammattiauttajallekin, saati sitten tavalliselle nuorelle miehelle.
Hyväksyntä, tuki ja empatiakykykin on rajallista jokaisella ihmisellä. Kukaan ei voi jatkuvasti vain ymmärtää ja tukea toista niin, että se olisi tarpeeksi. Siinä menee jo itselläkin elämä sekaisin, jos asiaa joutuu puimaan ihan koko ajan ja kaikissa yhteyksissä. Asiasta tulee jutella, mutta se ei saa olla koko aikaa kaikessa mukana.
Tuskin mies on sika, hän on vain tavallinen nuori ihminen. Olisitko itse osannut olla parikymppisenä 100%:n täydellinen tukija, ymmärtäjä ja hyvä apu? Tuskin.