Loppuuro rakkaus siihen, kun tulee raskaaksi? Ällötitkö miestäsi raskaana?
Meille tulee puolen vuoden yrittämisen jälkeen vauva. Raskaus oli siis täysin toivottu. Toki uutinen on alkuun kelle tahansa jossain määrin järkytys. Itse aloin kuitenkin hiljalleen nauttia raskaudesta. Oli kiva hiljalleen miettiä nimiä, kummeja ja googlailla vaunumalleja. Aluksi juttelin miehelleni paljon raskaudesta. Kerroin miten nyt kuuluu ihanat sydänäänet ja tyyppi on jo sen ja sen kokonainen. Mies ei oikeastaan koskaan reagoinut. Ei edes sanomalla ahaa, okei, kiva tms. Oli vain hiljaa. Kun hiljaisuutta oli jatkunut tovi, niin mies saattoi sanoa "pitäs leikata nurmikko" tms.
Yhtä ainoaa kertaa mies ei ole kysynyt miten voin. Mä kyllä olen miehen ajatuksia yrittänyt kysyä ja kannustaa. Kun aloin saada ensimmäisiä raskausoireita, niin kerroin niistä. Yksi oli esim ruokahaluttomuus. En edelleenkään syö juuri mitään. Ei miestä kiinnosta. Vaikka jätän koko lounaaan väliin, ei hän kommentoi sanallakaan.
Eikä mies edes kysy koska olen käynyt neuvolassa ja mitä siellä oli. Viimeisin neuvola oli tiistaina ja en puhunut mitään miehelle. Haluan testata kysyykö edes mitään. Mikään mikä liittyy vauvaan, raskauteen tai minuun ei kiinnosta. Ei edes kohteliaisuudesta kommentoi mitään takaisin. Meillä ei ole nyt kolmeen viikkoon sanallakaan puhuttu vauvasta tai raskaudesta.
Seksiä ei ole harrastettu plussauutisen jälkeen kertaakaan ja suurin osa läheisyydestä loppunut kokonaan.
Luulen, että olen jonkun verran masentunut. En jaksa esim siivota kotona ollenkaan. Suurimman osan illasta makaan sängyssä. Itken herkästi. Mikään ei kauheasti jaksa kiinnostaa.
Kommentit (34)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja kirjoitti:
Suurin ongelma varmaan on se, ettei mies halua koskea muhun enää. Olisi ihan ok, jos mies tarvitsisi aikaa sulatella raskautta, jos sen itse vaan saisi sanottua. Mies saa kyllä käsitellä asian omalla tavallaan. Mutta miksi hän hylkäsi minut.
Minun mieheni selitti lopulta miksi ei voinut harrastaa seksiä. Kyse ei ollut millään muotoa minusta, olin hänestä kaunis kun kannoin sisälläni hänen lastaan.
Kyse oli juuri siitä lapsesta. Ajatteli koko ajan lasta ja se häiritsi että olisi voinut nähdä vain minut siinä tilanteessa kun lapsi kerran oli minussa.
Ymmärtääkö kukaan mitä koitan selittää? :DVähän kun panis sitä lastakin. Tai se olis samassa huoneessa kattelemassa. Ymmärrän täysin!
Tästä olen etukäteen jo varoitellut omaa miestä, että sitten jos lapsia hankitaan...
Ei mun ainakaan tekis millään viimeisillä raskausviikoilla panna, kun se lapsi on "siinä". :D Ajatuskin oksettaa....
Jep, eikä mikään ole niin helppo (ja omien sanojensa mukaan puutteessa) kuin mies, jonka vaimo on raskaana. Näitä tunki baarissa työskennellessä iholle enemmän kuin laki salli.
En halua tökkiä kohdussa olevaa lasta. Ällöttävä ajatus. Ja miksi nainen tarvitsee penetraatioa, kun on jo valmiiksi pulla uunissa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja kirjoitti:
Suurin ongelma varmaan on se, ettei mies halua koskea muhun enää. Olisi ihan ok, jos mies tarvitsisi aikaa sulatella raskautta, jos sen itse vaan saisi sanottua. Mies saa kyllä käsitellä asian omalla tavallaan. Mutta miksi hän hylkäsi minut.
Minun mieheni selitti lopulta miksi ei voinut harrastaa seksiä. Kyse ei ollut millään muotoa minusta, olin hänestä kaunis kun kannoin sisälläni hänen lastaan.
Kyse oli juuri siitä lapsesta. Ajatteli koko ajan lasta ja se häiritsi että olisi voinut nähdä vain minut siinä tilanteessa kun lapsi kerran oli minussa.
Ymmärtääkö kukaan mitä koitan selittää? :DVähän kun panis sitä lastakin. Tai se olis samassa huoneessa kattelemassa. Ymmärrän täysin!
Tästä olen etukäteen jo varoitellut omaa miestä, että sitten jos lapsia hankitaan...
Ei mun ainakaan tekis millään viimeisillä raskausviikoilla panna, kun se lapsi on "siinä". :D Ajatuskin oksettaa....
Jep, eikä mikään ole niin helppo (ja omien sanojensa mukaan puutteessa) kuin mies, jonka vaimo on raskaana. Näitä tunki baarissa työskennellessä iholle enemmän kuin laki salli.
Olen sanonut miehelle että käy sitten vaikka vieraissa jos ei pysty ilman olemaan :D
Ei se vauva siellä vaginassa ole vaan omassa "pesässä" turvassa kohdussa. Ihan luonnollinen olotila.
Ja eihän seksi ole pelkää panemista. Läheisyyttä, hellyyttä, himoa, koskettelua, nuolemista, imemistä ym ym.
Lasten "tekeminen", raskaudet, synnytys ja vauva-aika hitsasi meidät vaan vielä tiukemmin yhteen.
Vierailija kirjoitti:
En halua tökkiä kohdussa olevaa lasta. Ällöttävä ajatus. Ja miksi nainen tarvitsee penetraatioa, kun on jo valmiiksi pulla uunissa?
Ei sun vehkeesi sinne kohtuun mene, eikä töki mukulaa otsaan.
Meitä naisia on myös yhdyntäkeskeisiä. Mulle parhaat O:t, kaikki muu on vähän turhauttavaa.
Elämä on just niin vaikeaa kuin sen itselleen tekee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja kirjoitti:
Suurin ongelma varmaan on se, ettei mies halua koskea muhun enää. Olisi ihan ok, jos mies tarvitsisi aikaa sulatella raskautta, jos sen itse vaan saisi sanottua. Mies saa kyllä käsitellä asian omalla tavallaan. Mutta miksi hän hylkäsi minut.
Minun mieheni selitti lopulta miksi ei voinut harrastaa seksiä. Kyse ei ollut millään muotoa minusta, olin hänestä kaunis kun kannoin sisälläni hänen lastaan.
Kyse oli juuri siitä lapsesta. Ajatteli koko ajan lasta ja se häiritsi että olisi voinut nähdä vain minut siinä tilanteessa kun lapsi kerran oli minussa.
Ymmärtääkö kukaan mitä koitan selittää? :DVähän kun panis sitä lastakin. Tai se olis samassa huoneessa kattelemassa. Ymmärrän täysin!
Tästä olen etukäteen jo varoitellut omaa miestä, että sitten jos lapsia hankitaan...
Ei mun ainakaan tekis millään viimeisillä raskausviikoilla panna, kun se lapsi on "siinä". :D Ajatuskin oksettaa....
Jep, eikä mikään ole niin helppo (ja omien sanojensa mukaan puutteessa) kuin mies, jonka vaimo on raskaana. Näitä tunki baarissa työskennellessä iholle enemmän kuin laki salli.
Olen sanonut miehelle että käy sitten vaikka vieraissa jos ei pysty ilman olemaan :D
Joo, no niitä ilmeisesti on muitakin, tai osa tietty omin luvin liikkeellä.
Töki vauvaa? Vauva kohdussa ei tiedä mistään mitään. Kautta aikojen ovat ihmiset lisääntyneet ilman sen suurempia ongelmia. Nyky-ihmiset vaan tekee kaikki niin vaikeaksi.
Vanhampien parisuhde on lapsen koti!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja kirjoitti:
Suurin ongelma varmaan on se, ettei mies halua koskea muhun enää. Olisi ihan ok, jos mies tarvitsisi aikaa sulatella raskautta, jos sen itse vaan saisi sanottua. Mies saa kyllä käsitellä asian omalla tavallaan. Mutta miksi hän hylkäsi minut.
Minun mieheni selitti lopulta miksi ei voinut harrastaa seksiä. Kyse ei ollut millään muotoa minusta, olin hänestä kaunis kun kannoin sisälläni hänen lastaan.
Kyse oli juuri siitä lapsesta. Ajatteli koko ajan lasta ja se häiritsi että olisi voinut nähdä vain minut siinä tilanteessa kun lapsi kerran oli minussa.
Ymmärtääkö kukaan mitä koitan selittää? :DVähän kun panis sitä lastakin. Tai se olis samassa huoneessa kattelemassa. Ymmärrän täysin!
Ei nyt ihan noin raa'asti. Mutta kyllä tavallaan se lapsi ole hänelle jatkuvasti läsnä.
Loppuu. Mun mies ei edes koskenut muhun rv20 jälkeen :(
Ei hellyyttä, pusuja, haleja tai mitään. Ei halunnut edes nukkua mun vieressä vaan nukkui mieluummin sohvalla. Lapsen synnyttyä en enää ollut niin hoikka ja vatsanahka oli löysä ja täynnä raskausarpia. Sanoi ihan suoraan, että olen niin ruma ettei hän halua enää koskea muhun tai harrastaa seksiä. Tässö sitä nyt ollaan, huonossa rakkaudettomassa suhteessa.
Meillä loppui. Seksikin loppui. Nyt kaksi vuotta edellisestä kerrasta. En tiedä jatkaisiko tätä lasten takia vai eroaisinko. On aika raastavaa. Ei olisi ihme jos tässä ihastuu johonkin toiseen kun ei saa mitään huomiota mieheltä. Kai sitten olen itsestäänselvyys ja ällöttävä.
Hei vau mä en oo yksin...
halusin seksiä joskus raskauden 8kk kohdalla ja aloin miestä lämmittelemään. mies ei koskenut muhun ollenkaan, hoidin kuitenkin "osuuteni" suusekseksillä ja käsihoidolla. Jäi käsittämättömän paska olo..
Elämä jatkui, perhe elämä toimii, mutta jotain meni rikki tuolla hetkellä. Mä en enää edes halua, että mies muhun koskisi..
Ehdottomasti puheeksi tuo, ettei puske masennuksesi - raskaudenajan tai sen jälkeiseksi.
Meillä seksiä on kyllä, joskin vähemmän kuin normaalisti. Itse haluaisin enemmän. Urheilen raskauden aikana, minkä luulen vaikuttavan positiivisesti myös mieheen. Tosin ap, sinun kohdallasi se olisi vaarallista, jos et pysty syömään. Vasta näin toisella kolmanneksella koen miehen hieman (huom. hieman) heränneen raskauteeni ja sen oireisiin. Itsekin aluksi kauhistuin sitä, miten kylmän oloista miehen suhtautuminen oli, mutta et todellakaan ole ainut.
Kannattaa juoda proteiinijuomia tai mitä tahansa, mikä maistuu. Vauvankin kannalta tärkeää. Muista myös vitamiinit!
Lasta oli puoli vuotta yritetty? Kai nyt aikuisen miehen pitää osata mielipiteensä sanoa. Jos ei osaa, niin nielkööt idioottimaisuutensa ja kantakoot vastuunsa. Vapaaehtoisesti se heppi kolossa on vieraillut.