Lue keskustelun säännöt.
Loppuuro rakkaus siihen, kun tulee raskaaksi? Ällötitkö miestäsi raskaana?
15.09.2018 |
Meille tulee puolen vuoden yrittämisen jälkeen vauva. Raskaus oli siis täysin toivottu. Toki uutinen on alkuun kelle tahansa jossain määrin järkytys. Itse aloin kuitenkin hiljalleen nauttia raskaudesta. Oli kiva hiljalleen miettiä nimiä, kummeja ja googlailla vaunumalleja. Aluksi juttelin miehelleni paljon raskaudesta. Kerroin miten nyt kuuluu ihanat sydänäänet ja tyyppi on jo sen ja sen kokonainen. Mies ei oikeastaan koskaan reagoinut. Ei edes sanomalla ahaa, okei, kiva tms. Oli vain hiljaa. Kun hiljaisuutta oli jatkunut tovi, niin mies saattoi sanoa "pitäs leikata nurmikko" tms.
Yhtä ainoaa kertaa mies ei ole kysynyt miten voin. Mä kyllä olen miehen ajatuksia yrittänyt kysyä ja kannustaa. Kun aloin saada ensimmäisiä raskausoireita, niin kerroin niistä. Yksi oli esim ruokahaluttomuus. En edelleenkään syö juuri mitään. Ei miestä kiinnosta. Vaikka jätän koko lounaaan väliin, ei hän kommentoi sanallakaan.
Eikä mies edes kysy koska olen käynyt neuvolassa ja mitä siellä oli. Viimeisin neuvola oli tiistaina ja en puhunut mitään miehelle. Haluan testata kysyykö edes mitään. Mikään mikä liittyy vauvaan, raskauteen tai minuun ei kiinnosta. Ei edes kohteliaisuudesta kommentoi mitään takaisin. Meillä ei ole nyt kolmeen viikkoon sanallakaan puhuttu vauvasta tai raskaudesta.
Seksiä ei ole harrastettu plussauutisen jälkeen kertaakaan ja suurin osa läheisyydestä loppunut kokonaan.
Luulen, että olen jonkun verran masentunut. En jaksa esim siivota kotona ollenkaan. Suurimman osan illasta makaan sängyssä. Itken herkästi. Mikään ei kauheasti jaksa kiinnostaa.
Kommentit (34)
Sä oletat paljon. Ei raskaus ole kaikille miehille isyyden ilotulitusta. Monesti miesten kiinnostus herää sitten, kun on jotain konkreettista. Eli vauva on syntynyt.
Mä laittelin aina viestin miehelle neuvolareissun jälkeen, että mitä kuuluu ja miten paljon on kasvanut jne. Hän sitten vastaili jotain.
Kyllä meillä rakkautta silloin riitti ja hän halusi mua. Aika pitkälti arki rullasi kuten ennenkin, kunnes vauva syntyi. Synnytys oli rankka ja mies joutui siten pakostikin ottamaan ison vastuun pienestä. Lapsi pääsi ennen mua kotiin. Hommat hoitui hyvin. Esikoinen täyttää ensi viikolla 18 vuotta.
Jospa yrittäisit puhua uudestaan miehesi kanssa tuosta kaikesta, joka päässäsi velloo. Toivottavasti hän silloin olisi avoimempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuollaisia ne miehet on. Ehdotan, että jäät omillesi ja elät onnellisemman vauva-arjen. Löydät vielä kyllä miehen, joka rakastaa ja arvostaa sua. Näin tein itse ja hyvä päätös oli.
Ei loppunut. Ällötin itseäni. Rakkaus loppui siihen, kun mies ei osallistunut lapsen hoitoon, vaikka sellaisen kovasti halusi. Niinpä hänet kasvatti toinen.
Vierailija kirjoitti:
Tuollaisia ne miehet on. Ehdotan, että jäät omillesi ja elät onnellisemman vauva-arjen. Löydät vielä kyllä miehen, joka rakastaa ja arvostaa sua. Näin tein itse ja hyvä päätös oli.
Ekassa lauseessa järkyttävä yleistys, että kaikki miehet ovat samanlaisia. Silti kehotat etsimään hyvän miehen. Mitäpä uudella tekee, kun semmoisia ne miehet on?
Suurin ongelma varmaan on se, ettei mies halua koskea muhun enää. Olisi ihan ok, jos mies tarvitsisi aikaa sulatella raskautta, jos sen itse vaan saisi sanottua. Mies saa kyllä käsitellä asian omalla tavallaan. Mutta miksi hän hylkäsi minut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmiset käsittelevät asioista eri tavalla. Myös miehesi käy läpi uutta elämäntilannetta. Keskutelette ilman oletuksia tunteistanne. Vaikka ensin ilman että puhutte vauvasta, puhukaa siitä mitä nyt käytte molemmat päänne sisällä. Älkää sulkeko toisianne pois.
Voi meillä on ihan sama tilanne.. raskaaksi tuloon loppui seksi ja läheisyys. Enää ei tule edes saunaan samaan aikaan kanssani. Rv 10+3 vasta, joten toivottavasti tämä vielä tästä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies vastaa: olen kuullut, että monet miehet saavat eroottisia kiksejä raskaana olevista naisista.
Minun täytyy myöntää, että en kokenut vaimoni raskausaikaista pyöreyttä lainkaan seksuaalisesti viehättävänä. Rinnat tosin olivat pulleammat ja esteettisesti miellyttävämmän näköiset kuin normaalisti.
Näillä asioilla ei kylläkään ole mitään tekemistä sen kanssa, paljonko vaimoani rakastin - ja rakastan. Vastasin vain rehellisesti, miltä minusta tuntui.
Miten parisuhteenne voi ennen raskaaksi tuloa? Oletteko olleet kauan yhdessä ja miltä miehen vuorovaikutuskäyttäytyminen on vaikuttanut muiden asioiden suhteen? Kenties miestä jännittää isäksi tulo ja ei osaa purkaa asiaa puhumalla. Tsemppiä odotukseen! Toivottavasti mies siitä lähtee avautumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloittaja kirjoitti:
Suurin ongelma varmaan on se, ettei mies halua koskea muhun enää. Olisi ihan ok, jos mies tarvitsisi aikaa sulatella raskautta, jos sen itse vaan saisi sanottua. Mies saa kyllä käsitellä asian omalla tavallaan. Mutta miksi hän hylkäsi minut.
Minun mieheni selitti lopulta miksi ei voinut harrastaa seksiä. Kyse ei ollut millään muotoa minusta, olin hänestä kaunis kun kannoin sisälläni hänen lastaan.
Kyse oli juuri siitä lapsesta. Ajatteli koko ajan lasta ja se häiritsi että olisi voinut nähdä vain minut siinä tilanteessa kun lapsi kerran oli minussa.
Ymmärtääkö kukaan mitä koitan selittää? :D
Oletko puhunut tästä miehesi kanssa?
Oma mieheni oli mukana lähes jokaisella neuvolakäynnillä ja halusi minua aivan, kuten ennenkin.
Nyt nostat kissa pöydälle ja kerrot hänelle, miltä sinusta tuntuu.
On varmasti normaalia, että nainen vouhkaa raskaudesta enemmän. Mehän sen läpikäymme. Mutta ei sekään vetele, että mies kohtelee sinua huonosti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinä siis halusit lapsen, mies ei. Meillä oli oikeasti molempien toivoma lapsi, mies halusi aina tietää kaiken, ja pitää kättä mahan päällä, tunnustella ja kuunnella. Ja nyt poika, 2kk, on hänen silmäteränsä.
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja kirjoitti:
Suurin ongelma varmaan on se, ettei mies halua koskea muhun enää. Olisi ihan ok, jos mies tarvitsisi aikaa sulatella raskautta, jos sen itse vaan saisi sanottua. Mies saa kyllä käsitellä asian omalla tavallaan. Mutta miksi hän hylkäsi minut.
Minun mieheni selitti lopulta miksi ei voinut harrastaa seksiä. Kyse ei ollut millään muotoa minusta, olin hänestä kaunis kun kannoin sisälläni hänen lastaan.
Kyse oli juuri siitä lapsesta. Ajatteli koko ajan lasta ja se häiritsi että olisi voinut nähdä vain minut siinä tilanteessa kun lapsi kerran oli minussa.
Ymmärtääkö kukaan mitä koitan selittää? :D
Vähän kun panis sitä lastakin. Tai se olis samassa huoneessa kattelemassa. Ymmärrän täysin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tollaset mä nyt ymmärrän täysin ettei hän sinun lounaistas pidä kirjaa tai huomauttele aikuisen naisen.
Minä olettaisin tossa tilanteessa automaattisesti että mies haluaa erota. Eihän toi nyt mikään parisuhde tai perhe ole tollanen.
Jos mies ei halua lasta, niin tuskin sitä tekee. Tässä tapauksessa kun kyse ei ole mistään vahingosta edes. Turha miehen tuollaisen asian taakse on verhoutua. Olisi mies, eikä mikkihiiri.
No huh huh!
Ei meidän suhde muuttunut mitenkään kun tulin raskaaksi. Tai oikeastaan raskaus vielä lähensi meitä.
Oli rakkautta ennen raskautta ja sen jälkeen. Seksiä oli koko ajan mutta toki asennot meni sen mukaan kuinka iso maha oli.
Raskaus, synnytys ja lapsi on luonnollisia asioita enkä ymmärrä mikä ihmisiä vaivaa jos rakkaus loppuu raskauteen. Olin 27v ja mies 30v kun saimme 1.lapsen.
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies oli samanlainen. Vauvan synnyttyä kyllä ollut hyvä isä ja lapsi on miehelle selvästi todella tärkeä. Seksi tosiaan loppui kokonaan ja viimeksi ollut lähes kaksi vuotta sitten. Minä kyllä haluaisin ja mies tietää sen. Ei osaa antaa vastausta siihen, miksi mun raskaaksi tulo muutti kaiken. Mies hoitaa kotityöt kyllä ja on asiallinen mua kohtaan. Mutta meidän parisuhde todella loppui mun raskaaksi tuloon. Sinänsä arki on muuten sujuvaa.
Sulla voi olla kaikki vielä pelastettavissa. Ehdottomasti nyt puhutte. Et päästä miestä pälkähästä vaan on puhuttuva.
Sinusta on tullut äiti ja äiti ei voi olla seksuaalisesti haluttava? Oletko varma ettei mies käy heiluttamassa peittoa jossain muualla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja kirjoitti:
Suurin ongelma varmaan on se, ettei mies halua koskea muhun enää. Olisi ihan ok, jos mies tarvitsisi aikaa sulatella raskautta, jos sen itse vaan saisi sanottua. Mies saa kyllä käsitellä asian omalla tavallaan. Mutta miksi hän hylkäsi minut.
Minun mieheni selitti lopulta miksi ei voinut harrastaa seksiä. Kyse ei ollut millään muotoa minusta, olin hänestä kaunis kun kannoin sisälläni hänen lastaan.
Kyse oli juuri siitä lapsesta. Ajatteli koko ajan lasta ja se häiritsi että olisi voinut nähdä vain minut siinä tilanteessa kun lapsi kerran oli minussa.
Ymmärtääkö kukaan mitä koitan selittää? :DVähän kun panis sitä lastakin. Tai se olis samassa huoneessa kattelemassa. Ymmärrän täysin!
Tästä olen etukäteen jo varoitellut omaa miestä, että sitten jos lapsia hankitaan...
Ei mun ainakaan tekis millään viimeisillä raskausviikoilla panna, kun se lapsi on "siinä". :D Ajatuskin oksettaa....
Meillä mies oli samanlainen. Vauvan synnyttyä kyllä ollut hyvä isä ja lapsi on miehelle selvästi todella tärkeä. Seksi tosiaan loppui kokonaan ja viimeksi ollut lähes kaksi vuotta sitten. Minä kyllä haluaisin ja mies tietää sen. Ei osaa antaa vastausta siihen, miksi mun raskaaksi tulo muutti kaiken. Mies hoitaa kotityöt kyllä ja on asiallinen mua kohtaan. Mutta meidän parisuhde todella loppui mun raskaaksi tuloon. Sinänsä arki on muuten sujuvaa.
Sulla voi olla kaikki vielä pelastettavissa. Ehdottomasti nyt puhutte. Et päästä miestä pälkähästä vaan on puhuttuva.