Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Minkälaisia miehet ovat rakastuessaan? Tekevätkö kaikenlaisia hömppäjuttuja kuten elokuvissa...
14.09.2018 |
Avaavat auton oven, ostavat kukkakimppuja, heittelevät rakastaan ilmaan, valmistavat kauniita illallisia......you name it.
Minkälainen on suomalainen mies rakastuessaan? Jatkuuko se rakastumisen huuma pitkäänkin? Tekeekö hän puolisolleen näitä hömppäjuttuja vielä 20 vuoden yhteiselon jälkeen?
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Joo, tuntemattomien lähestyminen on creepyä. Siksi kannattaa ensin tutustua naisiin ihan ihmisinä, opiskelukaverina, työkaverina tai harrastuskaverina, ja rakastua sellaiseen. Ihmiseen, jonka oikeasti tunnet, ja josta oikeasti pidät. Ja sitten ’lähesty’.
Eikö se riipu vähän missä lähestyy? Baarissa paljon normaalimpaa kuin kaupan jonossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entä jos tavallinen suomalainen mies on ihastunut vaikkapa työkaveriinsa, mistä hänen käytöksessään sen voi päätellä?
Vierailija kirjoitti:
No eivät!! Tuo on hollywoodhömppää!
Miehen aivot ovat tylyt, kylmät ja tunteettomat, ja rakastuminen lähinnä paritteluhalua. Petyt jos odotat ruusuja ja timantteja...
onneksi se tuhansien timantteja odottava nainen ei ole kylmä ja tyly.
Tuossa viikko pari sitten työharjoittelupalaverissa tuli pieni ihastus uuteen tyttöön, oli sen verran tylsä perehdytys että siinä mielellään katseli toista. Pukeutui huppariin ja reikäisiin farkkuihin kuten minäkin. Palaverin jälkeen ulko-oven suussa meinasin pyytää kahville mutta viime tingassa kuitenkin jänistin.
Rupesi takaraivossa pyörimään ajatukset että kuinka olen köyhä eikä olisi varaa seurustella, kotini on niin aneemisen näköinen kun tavaroita on niin vähän ettei sinne kehtaa ketään tuoda, mitä jos se ottaakin sen ahdisteluna ja meneekin työharjoittelupaikka. Niin kaunis niissä repaleisissa vaatteissaan, joskin vähän ujonoloinen tyttö, itse kalju kaljamaha jonka huomio tuskin tuntuisi järin imartelevalta. Siinä se sitten käveli ohi ja kotimatkalla manasin kun en kehdannut pyytää.
Hyvin harvoin ihastun kehenkään ja sosiaalisuus ei ole yleensä ongelma joten ihmetytti miten noin paljon lamauduin siinä. On helppo olla oma ruma, köyhä luuseri-itsensä jos ei välitä mitä muut sinusta ajattelee mutta heti meni sormi suuhun kun vastaan tulikin joku jota ihailee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan noita, mutta sun pitäisi valita sellainen mies joka on jokaiselle ympärillään olijalle kohtelias. Harva oikeasti on jatkuvasti apuna ja huomioi toisia itsensä yli ja nämä ihmiset on niitä jotka huomioivat myös kumppaniaan noilla tavoilla. Minulla on ystävänä tällainen ihminen.
Joten siitä vaan etsimään ja jos sattuukin perus suomalainen mies kohdalle niin jaksat vain jankuttaa kuinka romanttista tämä tai toi olisi niin ehkä se oppii (todennäköisesti ei, mutta pidät itsesi kiireisenä opettaessa ja lasket odotuksiasi joten et edes huomaa, että mies ei edisty).
Tämä romanttinen hömppä sopii amerikkalaiseen kulttuuriin, missä mies on perheen pää ja elättäjä. Jos haluaa tasa-arvoisen parisuhteen, niin silloin miehen ei tarvitse lahjoa naista sen enempää kuin naisen miestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaimoni syntymäpäivän kunniaksi en pieksänyt häntä, vaikka olisi taas kerran ansainnut. Olen herrasmies.
Riippuu persoonasta, jotkut ehkä, omani ei. Enkä kyllä kaipaakaan sellaista. Juopotteleva eksä osti joskus ruusuja, ehkä siksi liitän huonoon omaantuntoon tollaset eleet ja vaivautuisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alkuun kyllä kantoi kukkia ja suklaata yms. jatkuvasti, kunnes pistin sille stopin sekä yritti päästä koko ajan iholle. Kyllä se sitten siitä on hieman rauhoittunut. Sanoisin kyllä, että höperön käytöksen sijaan ainakin oma yksilöni pyrki aktiivisesti panemaan.
Oma mieheni oli myös hömppäilijä suhteen alussa. Toi ruusuja, soitti minulle kappaleita jotka muistuttivat minusta, "kidnappasi" luokseen kun ei halunnut olla erossa.. ei mitään överiä, mutta minusta nuorena ja rakkauden huumassa ihan normaalia intoilua. Olin itse yhtä ällö, jätin rakkauslaulujen sanoilla täytettyjä muistilappuja eri piiloihin miehen kotia ynnä muuta lällyilyä.
Nykyisin ei enää samalla tavalla olla romanttisia, mutta se on muuttunut toisen huomioimiseksi arjessa (joka on ainakin minusta erittäin romanttista). Eli kun toinen on kipeä, tuodaan hänen jotain lempiherkkuaan kaupasta tai tehdään kotitöitä toisenkin edestä tai muuta vastaavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Varmasti ne jotka rakastavat. Minun (pyöreitä) syntymäpäivänäni rakastamani ihminen on unohtanut (satuttamistarkoituksella) koko päivän, fanittanut aasialaisia h-uoria Facebookissa sekä livenä vainonnut samanmoisia alaisiaan.
Näin kohtelee oman ilmaisunsa mukaan ”tärkeää” ihmistä sadistinen narsisti.
Joo, tällaista käytöstä. Ei muistu mieleen mitään positiivista keneltäkään. P.s. Ja ihan oikeasti en ole edes ruma.
Varmaan jotain tuollaista saattaisin jopa välillä tehdäkin. Tosin olen niin ujopaska, että en tee mitään jos ihastun, tai oikeastaan huomaamattani flirttailen, mutta en vahingossakaan kyllä anna mitään suoraa merkkiä kiinnostuksestani. Kerran kerroin tunteistani ja kadun sitä vielä tänäkin päivänä, yli kymmenen vuotta tapahtuman jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Riippuu persoonasta, jotkut ehkä, omani ei. Enkä kyllä kaipaakaan sellaista. Juopotteleva eksä osti joskus ruusuja, ehkä siksi liitän huonoon omaantuntoon tollaset eleet ja vaivautuisin.
Mullakin exä osti kukkia kun selvästi oli huono omatunto. Ärsytti ihan sikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu persoonasta, jotkut ehkä, omani ei. Enkä kyllä kaipaakaan sellaista. Juopotteleva eksä osti joskus ruusuja, ehkä siksi liitän huonoon omaantuntoon tollaset eleet ja vaivautuisin.
Mullakin exä osti kukkia kun selvästi oli huono omatunto. Ärsytti ihan sikana.
Niin ja oli juoppo kans.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No minulla on suomalainen aviomies, joka juuri lähetti minulle kukkakimpun tapaamispäivämne (josta on yli 40 v) kunniaksi kauniin kortin ja tekstin kera.
Jatkan vielä: aviomieheni on kaikin tavoin herrasmies; auttaa tuolin alle, avaa sekä auton että muut ovet, kantaa kauppakassit jne. On aina kohtelias eikä koskaan korota ääntään.
Oot onnentyttö. Miesystäväni toimii myös näin. Ainut vika että hän on yhtä kohtelias muillekkin. Takkia ei minulle ole koskaan auttanut. Nyyh
Lainataanpa tähän kohtaan Pulpia:
"I've got a slightly sick feeling in my stomach
Like I'm standing on top of a very high building, oh, yeah
All the stuff they tell you about in the movies
But this isn't chocolate boxes and roses
It's dirtier than that
Like some small animal that only comes out at night"
Mieheni kohtelee minua kauniisti ja minä häntä. Kohtelemmehan kauniisti myös muita meille tärkeitä ihmisiä.
Mutta rakastuminen ei ole tekoja vaan samanaikaisesti maailman riipivin sekä mahtavin tunne. Sitä pelkää voiko toinen edes lähellekkään tuntea samanlaista lempeä ja himoa kuin itse tuntee. Siinä kohdassa ihmisen todellinen luonne tulee esille. Jos on normaalistikin huomaavainen ja availee ovia, tämä käytös jatkuu. Jos tavallisesti tuijottaa silmä kovana muita, tuijottaa edelleen. Jotkut meistä ovat molempia noista, toiset eivät kumpaakaan.
Se on tila, jossa on tunnemyllerryksen vuoksi todella vaikea feikata. Toki voi yrittää tehdä vaikutuksen toiseen, mutta rakastunut ihminen ei voi piilottaa sitä mitä todella on. Jos kukkia antava mies rakastuu sinuun, niin kyllä hän niitä kukkia kantaa myös rakastuneena. Mutta hän ei tee sitä koska on rakastunut vaan siksi että hän on sellainen ihminen. Rakastunut ihminen on paljas.
Vierailija kirjoitti:
Tuossa viikko pari sitten työharjoittelupalaverissa tuli pieni ihastus uuteen tyttöön, oli sen verran tylsä perehdytys että siinä mielellään katseli toista. Pukeutui huppariin ja reikäisiin farkkuihin kuten minäkin. Palaverin jälkeen ulko-oven suussa meinasin pyytää kahville mutta viime tingassa kuitenkin jänistin.
Rupesi takaraivossa pyörimään ajatukset että kuinka olen köyhä eikä olisi varaa seurustella, kotini on niin aneemisen näköinen kun tavaroita on niin vähän ettei sinne kehtaa ketään tuoda, mitä jos se ottaakin sen ahdisteluna ja meneekin työharjoittelupaikka. Niin kaunis niissä repaleisissa vaatteissaan, joskin vähän ujonoloinen tyttö, itse kalju kaljamaha jonka huomio tuskin tuntuisi järin imartelevalta. Siinä se sitten käveli ohi ja kotimatkalla manasin kun en kehdannut pyytää.
Hyvin harvoin ihastun kehenkään ja sosiaalisuus ei ole yleensä ongelma joten ihmetytti miten noin paljon lamauduin siinä. On helppo olla oma ruma, köyhä luuseri-itsensä jos ei välitä mitä muut sinusta ajattelee mutta heti meni sormi suuhun kun vastaan tulikin joku jota ihailee.
Tämä kuulostaa vaatimattomuudelta, mutta kannattaa miettiä, onko vaatimattomuus totta vaiko kuorrutusta sille, että päätät toisen puolesta asian, et siis ole hänen mielestään (omasta mielestäsi) tutustumisen arvoinen.
Alue: Aihe vapaa
Tätä herkkua ei ole ollut aikoihin. Omanikäistä miestä on vaikea löytää enää keski-iässä. Vanhemmat ovat jo melko vanhanaikaisia, eikä siis missään herrasmies-merkityksessä, vaan ovat jäyhiä ja mielikuvituksettomia sovinisteja.