Uskoville naureskelija: oletko koskaan/miten paljon lukenut raamatusta mitään?

Minusta ateistit on ihania!

Olen siis uskova, kyllä. Ja fanaattinen. 

Ateisteissa on jotakin samaa kuin (kiihko)uskovaisissa.  Se, että he ovat ajatelleet asian läpi, ja yleensä tietävät mihin ovat uskomatta.

samoin uskovilla, että tuntee ja tietää mihinkä uskoo.

Mutta minua sylettää se että eletään välitilassa, yleisessä mielipiteessä, ja ollaan muiden mielipiteiden vietävissä ja tuuliajolla.

-Jatkakaa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi Jeesus sanoi opetuslapsilleen, että joitain heistä on vielä elossa kun hän palaa ? Näinhän ei käynyt.

Noh, täällä ollaan

t. opetuslapsi

No en nyt naureskele uskovaisille vaan lähinnä pohdiskelen ja ihmettelen uskonnollisuutta monelta kantilta. Mutta vastauksena kysymykseen: olen kyllä uteliaisuuttani ihan aikuisella iällä lueskellut raamattua. En alusta loppuun vaan osia sieltä täältä.  Paikoitellen ihan mielenkiintoistakin.

Vierailija kirjoitti:

Olen lukenut että miehen ei pidä maata miehen kanssa niin kuin naisen kanssa. Silti tätä tapahtuu ja Jumala ei tähän puutu mitenkään.

Eihän se ihan samalla tavalla onnistukaan.

Olen lukenut paljon ja vetänyt omat johtopäätökseni. Nämä ketju poistatetaan aina.

Uskonnot perustuvat pelolle ja narsismille.

Uskovaisen kanssa ei koskaan pysty keskustelemaan. Argumentit ovat aina virheellisiä.

Lisäksi kognitiivinen dissonanssi on uskovaisissa hyvin vahvasti läsnä.

Kun todisteet ja heidän aikaisemmat uskomukset ovat ristiriidassa, niin he vääntelevät ja vääristelevät juttujansa ja keksivät mielivaltaisesti mitä naurettavempia höpötyksiä.

Ovat oikeasti tosi hädissään sen valheensa kanssa. Ja kun ovat hädissään niin takertuvat kahta kauheammin siihen turvantuojaansa ja lohtuunsa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen lukenut että miehen ei pidä maata miehen kanssa niin kuin naisen kanssa. Silti tätä tapahtuu ja Jumala ei tähän puutu mitenkään.

Eihän se ihan samalla tavalla onnistukaan.

Jos siinä on alun alkajaan lukenut ettei naisen kanssa pidä maata samalla tavalla kuin miehen, mutta myöhemmin muuttunut matkalla.

Juu, vanhaa testamenttia luin, oli kyllä niin hirveää tekstiä muun muassa siitä kuinka jumala käskee että vihollisten vauvat tulee tappaa, jne...

Nykyään kierrän kaikki uskovaiset kaukaa.

Meillä loppu rippikoulussa sätkäpaperi, niin myö revittiin Raamatusta sivuja ja hyvin paloi Smartti sen jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

soul food kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen lukenut, oli siellä ihan hyviäkin ajatuksia joukossa. Silti te uskovaiset olette minusta hassua porukkaa.

Jaa, minä en tunne kaikkia uskovaisia. Ainakin  Isaac Newton, en tiedä hassuudesta mutta mielellään olisin tutustunut.

Ap

Mikä oli Jeesuksen ensimmäinen ihme?

Aika alkaa nyt!!

Jeesus ruokki uskovaiset yhdellä leivällä ja kahdella kalalla

Täysin valetta! Yksi leipä ja kala riittää korkeintaan yhdelle aikuiselle.

Niitä oli 5 leipää ja 2 kalaa.

Kalat on olleet tietty jotain ihan hervottomia tonnikaloja ja niistä on tehty aika laihaa soppaa.

Leivät on olleet sellasia jätti leipiä ja niistä on saanut ottaa murun.

Olen lukenut ja en usko höpö höpö kirjoihin.

Kaikki uskonnot ovat lahkoja jotka ovat vaan saavuttaneet hyvän aseman.

Jokainen uskontokunta eli lahko luulee olevansa juuri se ainoa oikea. Ihan naurettavaa.

Olen.

En ollut lapsena koskaan uskovainen koska emme kuuluneet kirkkoon. Halusin kuitenkin mennä rippileirille. Siellä koin jonkun valaistuksen, ehkä koulukiusattuna olemisen takia, kun sain sieltä ystäviä. Jatkoin toimintaa, toimin isosena sekä rippikouluissa ja muilla leireillä. Aloin jopa uskomaan, mutta minun mielestäni menin vain pahemmin sekaisin: Miksi tämä Jumala antaa minun olla koulukiusattuna? yms..

Kun tajusin, että mitään Jumalaa tai Jeesusta ei ole, elämä helpotti. Myöhemmin minua on alkanut ärsyttää, että kirkko käytti haavoittuneisuuttani hyväkseen. TOSIN, sain myös kirkolta paljon jaksamista.

Vähän kaksipiippuinen juttu, en kuitenkaan naureskele kellekään, paitsi niille, joiden mielestä homot ei kuulu kirkkoon, naispappeudesta paasaavat (kuten tänään täällä joku paasasi... )

Ala-asteella (80-luku) kotiuskontousänmaa-fanatisoitunut opettajamme luetutti raamatun läpi luokilla 4-6. Joka viikko oli jälki-istunnonnonuhka päällä kuulustelut, kuka tahansa saattoi joutua kertomaan mitä oli 50 viimeksi luetun sivun aiheena.

Kun pääsin pois ala-asteelta, olen ollut vannoutunut järjestelmällistä uskonnollisuutta vastaan taisteleva, luonnollisesti riparit jötetty väliin, kirkosta erottu ja vältetty mitä tahansa kirkkoon liittyvää - pitkin hampain suostuin siunausteatteriin aikoinani.

Jokin aika sitten tyttäreni ilmoitti menevänsä riparille, vastoin alkuperäistä aikomustaan. Kyseessä on kuitenkin aikomus hyötyä vaellusriparista vaelluksen osalta, ja se toinen osuus korvastasisään-metodilla. Silti olen pettynyt hänen ratkaisuunsa (aivan kuin ei olisi voinut muuta kautta saada Lapin-vaellusta), mutta kuten sanottua - itse päättää. Pääasia on ettei yksikään paikallinen kirkkojehu ole mukana kuviossa...

Vierailija kirjoitti:

Juu, vanhaa testamenttia luin, oli kyllä niin hirveää tekstiä muun muassa siitä kuinka jumala käskee että vihollisten vauvat tulee tappaa, jne...

Nykyään kierrän kaikki uskovaiset kaukaa.

Toi on just se ärsyttävä ristiriita. Vanhassa testamentissa kielletään ja ollaan kivittämässä IHAN KAIKKI mistä tahansa syystä. Uudessa testamentissa puhutaan rakkaudesta, välittämisestä ja tasa-arvosta ja unohdetaankin nuo kivittämiset.

Jeesus ei puhunut homoista mitään. Siltikinn jotkut eivät hyväksy niitä, vaan ottavat oppinsa vanhasta testamentista. Tämä on syy, miksi naureskelen: Uskovaiset lukevat sitä oman tulkintansa mukaan ja määräävät itse, että "tämä kielto sopii minulle, mutta tämä kielto ei!"

JA kyllä, olen lukenut raamatun kokonaan opintoihini liittyen. :)

Koko kirjan, sukuluetteloita myöten.

Vierailija kirjoitti:

Ala-asteella (80-luku) kotiuskontousänmaa-fanatisoitunut opettajamme luetutti raamatun läpi luokilla 4-6. Joka viikko oli jälki-istunnonnonuhka päällä kuulustelut, kuka tahansa saattoi joutua kertomaan mitä oli 50 viimeksi luetun sivun aiheena.

Kun pääsin pois ala-asteelta, olen ollut vannoutunut järjestelmällistä uskonnollisuutta vastaan taisteleva, luonnollisesti riparit jötetty väliin, kirkosta erottu ja vältetty mitä tahansa kirkkoon liittyvää - pitkin hampain suostuin siunausteatteriin aikoinani.

Jokin aika sitten tyttäreni ilmoitti menevänsä riparille, vastoin alkuperäistä aikomustaan. Kyseessä on kuitenkin aikomus hyötyä vaellusriparista vaelluksen osalta, ja se toinen osuus korvastasisään-metodilla. Silti olen pettynyt hänen ratkaisuunsa (aivan kuin ei olisi voinut muuta kautta saada Lapin-vaellusta), mutta kuten sanottua - itse päättää. Pääasia on ettei yksikään paikallinen kirkkojehu ole mukana kuviossa...

Olisi aika hassua jos tyttäresi ryhtyisi uskovaiseksi vastareaktiona sinun uskontovihaasi.

Ymmärrän kyllä täysin sinua.

-ateisti

Minua ei ehkä inhottaisi uskovaiset niin paljoa jos he oikeasti tutkisivat ihan kriittisesti sitä raamattuaan vaikka joka päivä.

Ällöttää vaan ne kaikki rituaalit. Mennään lampaina kirkkoon kuuntelemaan toisen valmiiksi tekemä saarna.

Sitten kehutaan sitä.

Hoilataan niitä kammottavan kuuloisia ulinoita ja syödään se styroksi viipale ja vähän viiniä päälle.

Kirkon seinillä on niitä kuvia jotka eivät vastaa tyyliltään todellisuutta ja se kidutettu mies on valkoihoinen ja sinisilmäinen komistus.

Rahaa otetaan mukaan että SAADAAN sitten laittaa kolehtiin. Se ei ole mitään muuta kuin itsensä ylentämistä ja tekopyhyyttä. Laittaisivat kotona piilossa sitä rahaa hyväntekeväisyyteen tilisiirrolla.

Hei asetan haasteen, lukekaa J.ohanneksen e.vankeliumi vilpittömällä mielellä. Ap.

Olen joskus lueskellut, sieltä sun täältä. Mutta - oletko tullut ajatelleeksi kuinka paljon siitä raamatusta on jätetty pois? Valtavan paljon, mikä ei milläkin ajanjaksolla ole sopinut ajattelutapaan.

Kuinka monta kertaa se on kirjoitettu uudelleen, tulkittu uudelleen? Aina siihen tapaan kuin sen hetkiselle tulkitsijalle on sopinut. Vrt. esim raamatun naiskuva.

Oletko koskaan miettinyt niitä ristiriitaisuuksia ja suoranaisia asiavirheitä jotka eivät sovi historiaan siltä ajanjaksolta? 

Luuletko lukevasi jotain kiveen kirjoitettua totuutta jonka joku ihmeellinen jumalolento on kirjoittanut tai sanellut, ja joka on yli kaksi tuhatta vuotta pysynyt muuttumattomana? Luuletko että se on kirjoitettu alkuperäisesti kaikilla maailman kielillä, myös suomeksi? Joku on osannut suomeakin silloin? Nimittäin mitään kieltä on täysin mahdoton kääntää suoraa sanasta sanaan niin että siitä tulee kovinkaan järjellistä. Osaatko mitään muuta kieltä? Alapa suomentamaan vaikka jotain romaania osaamastasi kielestä! Miten sujuu? Sitä paitsi raamattu on kirjoitettu uudelleen myös suomen kielellä, virsikirjakin on, muutama vuosi sitten. Vertaapa vanhoihin versioihin. Jo tässä on tapahtunut muutosta, kuinka paljon sitten kahden tuhannen vuoden takaisten kirjoitusten yhteen sovittamisessa ja tulkitsemisessa?

On niin paljon tekijöitä joita järjellinen ihminen osaa automaattisesti epäillä ja ottaa huomioon. 

Saat toki uskoa vaikka harmaaseen kiveen. Se on sinun oikeutesi. Mutta tiedätkö mitä: älä yritä syöttää pöperöäsi väkisin niille jotka sitä eivät halua niellä! 

Vierailija kirjoitti:

Minusta ateistit on ihania!

Olen siis uskova, kyllä. Ja fanaattinen. 

Ateisteissa on jotakin samaa kuin (kiihko)uskovaisissa.  Se, että he ovat ajatelleet asian läpi, ja yleensä tietävät mihin ovat uskomatta.

samoin uskovilla, että tuntee ja tietää mihinkä uskoo.

Mutta minua sylettää se että eletään välitilassa, yleisessä mielipiteessä, ja ollaan muiden mielipiteiden vietävissä ja tuuliajolla.

-Jatkakaa.

Minä olen ateistina itse asiassa jokseenkin samaa mieltä. Arvostan enemmän ihmistä, joka (aikuisiällä/ymmärryksen karttuessa) alkaa uskoa johonkin, koska on itse ajatellut asioita; kuin taas ihmistä, joka on ateisti siksi koska hänelle on opetettu ettei jumalaa ole ja hokee samoja mantroja kuin esimerkiksi vanhempansa. Vaikka tietysti minusta on järkevämpää olla uskomatta, mutta mikäs siinä jos usko tuntuu omalta jutulta. Sen pitäisi olla jokaisen oma asia. Ei meille kellekään ole täällä mitään valmiita vastauksia annettu, emmekä me voi niitä muillekaan opettaa.