Te työttömät joita työttömyys ei hävetä
Miten pystytte siihen? Mitä kauemmin jatkuu niin sitä suuremmaksi häpeä kasvaa, eikä loppua näy.
Kommentit (64)
Vierailija kirjoitti:
Mua hävettää niin etten kehtaa päiväs aikaan liikkua mihinkään ettei naapurit näe. Kai ymmärrätte miksi olen työtön.
Mummoni (eläkkeellä) tietää että minulla ei toistaiseksi ole töitä ja kun minä kysyin että onko hänellä päivällä vieraita niin hän sanoi: "Ei kai täällä kukaan päivällä käy kun normaalit ihmiset ovat päivisin TÖISSÄ"
Tunsin puhelimen välityksellä syyttävän sormen osoituksen tänne suuntaan.
Kyllä ja ei, en puhu siitä muille enkä anna puuttua asioihini.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua hävettää niin etten kehtaa päiväs aikaan liikkua mihinkään ettei naapurit näe. Kai ymmärrätte miksi olen työtön.
Mummoni (eläkkeellä) tietää että minulla ei toistaiseksi ole töitä ja kun minä kysyin että onko hänellä päivällä vieraita niin hän sanoi: "Ei kai täällä kukaan päivällä käy kun normaalit ihmiset ovat päivisin TÖISSÄ"
Tunsin puhelimen välityksellä syyttävän sormen osoituksen tänne suuntaan.
HAHHAHA; juu, onks mummosi mielestä sitten vuorotyöläiset epänormaaleja immeisiä?
Taitaapa olla melkoisen yksinkertainen mummo sinulla!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työttömyys on hyvin harvoin työttömän itsensä syy joten mitä hävettävää siinä on?
Työttömänä on myös kerrankin aikaa käyttää itseensä.Ihan mielenkiinnosta kysyn, että kenen "syy" se sitten on yleensä? Ollaan kuitenkin kaikki synnytty Suomeen, joka maailman valtioista tarjoaa suunnilleen kaikista parhaat lähtökohdat ja kaikki mahdollisuudet menestymiseen elämässä, eli on siinä aika pahasti jotain mokattu ja useamman kuin kerrankin, jos taustalla on vuosikausia kestänyt työttömyys taustalla.
Ai että mokattu ollaan, entäpä kun työttömänä sairastut, ja sinua ei kuitenkaan päästetä työkyvyttömyyseläkkeellekään, niin ja kuitenkaan sinua ei raihnaisuuksiesi takia huolita töihin muuta kuin ilmaiseksi orjaksi valtion maksellessa kulukorvaukset työnantajan puolesta, niin mieti sitä senkin....
Työhistorian runsauskaan ei siinä tilanteessa auta työtöntä sen ihtensä vertaa!
Näissä jutuissa otetaan aina esille erityisapaukset. Ovatko kaikki Suomen sadattuhannet työttömät sairaita ja kykenemättömiä työntekoon? Eivät ole ja siksi heistä ei näissä jutuissa puhutakaan. Mutta uhriudu nyt ihan rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Ettei kelpaa töihin siinä häpeää tarpeeksi!! Miks pitäis hävetä vielä jonkun idiootin vuoksi niikuin sinä!? SUN pitäis hävetä ja joutua työttömäksi. Ainakaan kenenkään ei pitäisi sunlaista tolloa palkata.
Varmaan tajuat että aloitus oli läpällä tehty provokaatio?
Voin kyllä tappaa itseni jos se jonkun oloa helpottaa. Yksi suu vähemmän ruokittavana ja kuluttamassa sinun verovaroja. Ihan sama.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksilön työttömyys on lähes aina yksilön oma vika.
Rakenteellinen työttömyys on lähes aina päättävän tahon vika.
Perustelepa väitteesi!
Miten niin on lähes aina yksilön oma vika tuo työttömyys???
Miten niin on päättävän tahon vika rakenteellinen vastaava??
Kerropa!
Yksilöllä on Suomessa kaikki mahdollisuudet mihin ammattiin tahansa ja päästäkseen tiettyyn paikkaan on esteenä vain yksilön halu tehdä kaikki mahdollinen paikan saavuttamiseksi.
Rakenteellinen työttömyys on päätöksien, rakenteiden, verotuksen ja muiden vastaavien armolla ja näitä säädellään valtiohallinnosta.
Mikro ja makrotaso ovat täysin eri asia.
Ap. heitä häpeäsi himskattiin, sillä enempi myötähäpeän naapuriani, joka käy tuliterällä länsimaisella biilillään työvoimatoimistossa pyörittelemässä työttömien tilastoja eestaas tietokoneen ruudulla.
Hävetys sitä luokkaa että en ole kertonut ystäville, että sain yt-neuvotteluissa "potkut" vaikkakin taloudellisesta/tuotannollisesta syystä. Eli kun he kysyvät miten töissä menee niin sanon että hyvin ja vaihdan puheenaihetta. En vain kehtaa kertoa. Toivon vain että uusi paikka löytyy nopeasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työttömyys on hyvin harvoin työttömän itsensä syy joten mitä hävettävää siinä on?
Työttömänä on myös kerrankin aikaa käyttää itseensä.Ihan mielenkiinnosta kysyn, että kenen "syy" se sitten on yleensä? Ollaan kuitenkin kaikki synnytty Suomeen, joka maailman valtioista tarjoaa suunnilleen kaikista parhaat lähtökohdat ja kaikki mahdollisuudet menestymiseen elämässä, eli on siinä aika pahasti jotain mokattu ja useamman kuin kerrankin, jos taustalla on vuosikausia kestänyt työttömyys taustalla.
Ai että mokattu ollaan, entäpä kun työttömänä sairastut, ja sinua ei kuitenkaan päästetä työkyvyttömyyseläkkeellekään, niin ja kuitenkaan sinua ei raihnaisuuksiesi takia huolita töihin muuta kuin ilmaiseksi orjaksi valtion maksellessa kulukorvaukset työnantajan puolesta, niin mieti sitä senkin....
Työhistorian runsauskaan ei siinä tilanteessa auta työtöntä sen ihtensä vertaa!
Sekin paljolti riippuu mihin olet sairastunut. Jos esim liikuntaelin sairauksiin mikä johtuu ylipainosta, se on sinun vika.
Ai aistin menetyskin johtuisi mukamas liikapainostako? Noh, ei koske minua sun arvailusi mun vaivoistani, joten pidä vaan suuta pienemmällä arvostellessasi muiden vaivoja, kun et voi tietää!
Nairettava pelle, se on sinun syystäsi. Keskenkasvanut kakara.
Vierailija kirjoitti:
Ap. heitä häpeäsi himskattiin, sillä enempi myötähäpeän naapuriani, joka käy tuliterällä länsimaisella biilillään työvoimatoimistossa pyörittelemässä työttömien tilastoja eestaas tietokoneen ruudulla.
No, jos ei ole onnistunut tai halunnutkaan omia lapsia saamaan, niin onhan se kivaa, että edes valtion verovaroista maksetaan kovaa palkkaa, jotta edes hänkin saa päteä töissä käymällä ja työttömiä valvomassa.
Eihän hänelläkään mitään töitä olisi, jos ei työttömiä olisi valtakunnassamme.
Elän häpeilemättä systeemin ehdoilla. Mikä on sallittua, ei ole häpeiltävää.
Aiemmin olin myös lojaali työnantajille
Painoin tarvittaessa pitkää päivää, toisinaan lakien rajoja venyttäen ja rikkoen. Olin jopa niin tyhmä, että uskoin työntekijän olevan firman tärkein pääoma. Firmojen arvotkin otin todesta. Kunnes hillitön ja sattumanvarainen 2000 luvun yt rumba avasi silmäni. Sillä ei ollut mitään väliä, miten hyvin olin tehnyt työni, kun leikkuri iski ja höylä viilsi. Se olin minä, joka maksoin lojaaliudesta. Työnantajat pesivät kätensä ja uudistivat arvonsa sellaisiksi, joissa työntekijä on pelkkä kuluerä ja riski.
Minäkin uusin arvoni. Hyödynnän työsuhteissa kaiken maksimaalisesti omaksi edukseni. Vaihdan firmaa heti kun saan paremman tarjouksen meneillään olevasta kriittisestä projektista piittaamatta. Harmaalla vyöhykkeellä puljaamisesta vaadin ja saan kunnon korvauksen. Työttömänä hyödynnän kaikki edut joita saan ja liikun te pykäläviidakossa kuin kala vedessä. Kunnon korvaus työssä lakien venyttämisestä tuo kunnon päivärahat. Niillä ja työttömän vapaa-ajalla on hyvä varustella tulevien eläkepäivien miljöötä kuntoon. Suhdeverkosto on kunnossa. Töihin kysellän aina silloin tällöin, juuri sopivasti. Jos aikaa jää, toimin kolmannen sektorin hommissa, omia arvojani kunnioittaen. Te-keskus tätä hyvää työtä yrittää parhaansa mukaan haitata, mutta ei estä.
Taidoilleni on kysyntää, voisin hyvin perustaa firman, joka elättäisi ilman suurtakaan riskiä siinä missä päivärahatkin. Mutta en viitsi enää tässä iässä lähteä siihen rumbaan. Terveys kun on tärkeää ja vapaa-aika paras pääomani. En vie tätä mahdollisuutta joltain nuoremmalta.
Näillä menen tippaakaan häpeilemättä kohti kohtalaisen hyvää eläkettäni.
Työn iloa sinulle ap, sinisilmäisenä työn orjana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksilön työttömyys on lähes aina yksilön oma vika.
Rakenteellinen työttömyys on lähes aina päättävän tahon vika.
Perustelepa väitteesi!
Miten niin on lähes aina yksilön oma vika tuo työttömyys???
Miten niin on päättävän tahon vika rakenteellinen vastaava??
Kerropa!
Yksilöllä on Suomessa kaikki mahdollisuudet mihin ammattiin tahansa ja päästäkseen tiettyyn paikkaan on esteenä vain yksilön halu tehdä kaikki mahdollinen paikan saavuttamiseksi.
Rakenteellinen työttömyys on päätöksien, rakenteiden, verotuksen ja muiden vastaavien armolla ja näitä säädellään valtiohallinnosta.
Mikro ja makrotaso ovat täysin eri asia.
Taas joku kakara yrittää olla välkky.
Meitä yli 55v. ei oteta töihin.
Tiedän ihmisen joka sai töitä ennen eläkettä.
On harvinaisuus.
Tosin pesti määräaikainen ja hänellä siihen taitoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työttömyys on hyvin harvoin työttömän itsensä syy joten mitä hävettävää siinä on?
Työttömänä on myös kerrankin aikaa käyttää itseensä.Ihan mielenkiinnosta kysyn, että kenen "syy" se sitten on yleensä? Ollaan kuitenkin kaikki synnytty Suomeen, joka maailman valtioista tarjoaa suunnilleen kaikista parhaat lähtökohdat ja kaikki mahdollisuudet menestymiseen elämässä, eli on siinä aika pahasti jotain mokattu ja useamman kuin kerrankin, jos taustalla on vuosikausia kestänyt työttömyys taustalla.
Ai että mokattu ollaan, entäpä kun työttömänä sairastut, ja sinua ei kuitenkaan päästetä työkyvyttömyyseläkkeellekään, niin ja kuitenkaan sinua ei raihnaisuuksiesi takia huolita töihin muuta kuin ilmaiseksi orjaksi valtion maksellessa kulukorvaukset työnantajan puolesta, niin mieti sitä senkin....
Työhistorian runsauskaan ei siinä tilanteessa auta työtöntä sen ihtensä vertaa!
Sekin paljolti riippuu mihin olet sairastunut. Jos esim liikuntaelin sairauksiin mikä johtuu ylipainosta, se on sinun vika.
Ai aistin menetyskin johtuisi mukamas liikapainostako? Noh, ei koske minua sun arvailusi mun vaivoistani, joten pidä vaan suuta pienemmällä arvostellessasi muiden vaivoja, kun et voi tietää!
Nairettava pelle, se on sinun syystäsi. Keskenkasvanut kakara.
TÄH? NIIN, itsestäsi taidat siellä kertoilla, juu, uskotaan toki, kirjoitustaidotonkin kaiken lisäksi!
Minua hävettää poliitikkojen 18 h tuntia työttömille. Meistä kukaan ei edes työllisty tällä. Ja me vanhat naiset yli 50- vee olemme aivan aut työelämästä. Miten joku haukkuu työttömiä? Kun yritykset palkkaavat ikähaitarilla 30-40 vee. Ja silloinkin pitää olla kokemusta. Sitä ihmettelee, ovatko yritykset siis ihmisten palkkaajat ihan oikeasti mielisairaita, kun vaaditaan, että olet sosiaasiaalinen ym. Ja kun pääset töihin, niin sinut piiskotaan samanlaiseksi kuin muut, ei saa olla persoonaallinen ym. Mikä sinä olet haukkumaan työttömiä? Työelämä siis yritykset saivat aikoinaan pois vanhat naiset ja vanhat miehet pois työelämästä. Ihan kiva kun haukut?! Sinulla on varmasti työ, mutta odota vain, kun ikää tulee yli 40 vee, niin olet vain turha turjake, sinulla ei ole enää merkitystä yritykselle?? Vain kuinka, miten itselle sinulle käy? Kun haukut työttömiä??!!
Taasen joku turhautunut mielenterveyspotilas sairaseläkepäiviltään aloittelee provojaan.
Olen osittain työtön, osittain tietyissä asioissa vajaasti toimintakykyinen ja ns. yhteiskunnan luuseri. Välillä hävettää aivan suunnattomasti, välillä taas tuntuu siltä että yritän parhaani. Yritän epätoivoisesti opiskella kuntoutusrahalla, kompastellen jatkuvasti ahdistukseen ja riittämättömyyden tunteeseen. Olen ihan liian pitkään yrittänyt valmistua ja se lykkääntyy vuodesta toiseen. Töitä olen tehnyt niin paljon kuin on ollut mahdollista, tällä hetkellä satunnaista tuurailua vuokrafirman kautta. Oikeita töitä en ole tehnyt vuosiin.
Koska palkkatyöhön en kelpaa puutteellisen työhistorian ja koulutuksen puutteen vuoksi, olen tehnyt paljon vapaaehtoistyötä. Tänäänkin olen hoitanut niitä velvollisuuksia klo. 8–16:30. Lohduttaa, että jos olisi mitenkään mahdollista, yhdistys kuulemma palkkaisi minut. Kukaan ei tosin palkkaa saa siitä hommasta. Tämä onneksi tuo elämään merkitystä, sisältöä ja tunnetta siitä, etten ole täysin kelvoton elämään.
Ylipäätään häpeän ja turhuuden kokemusta vähentää se, etten vain makaa kotona. Ok, tällä hetkellä olen iso menoerä yhteiskunnalle, mutta sentään teen jotain vaikken pysty itse elämistäni tällä hetkellä maksamaankaan. Toivottavasti vielä joskus pystyn. Käyn palkkatyössä aina kun sitä on tarjolla, teen pitkiäkin päiviä vapaaehtoistyössä, minulla on harrastuksia joilla on merkitystä, voin olla nuorten apuna ja tukena yhdessä harrastuksessa, opiskelen parhaani mukaan ja yritän saada itseäni työkykyiseksi psykoterapiassa. Aivan liian monta vuotta on mennyt masentuneena, ahdistuneena ja perfektionismin kourissa, mutta pärjään silti päivä kerrallaan. Silloin kun kaiken itkun, itsemurha-ajatusten ja luovuttamisen halun läpi saan opiskelua eteenpäin, saan erinomaisia arvosanoja. Sekin lohduttaa – en siis ole äärimmäisen tyhmä vaikka siltä joskus tuntuukin.
Jokaiselle työttömälle, mt-kuntoutujalle, syrjäytyneelle ja ”yhteiskunnan loiselle” antaisin siis vinkiksi sen, että yrittää löytää edes yhden asian jolla on itselle väliä. Ok, jotkut katsovat alaspäin ja hymähtävät vahingoniloisesti, koska eihän tuo nyt mitään *palkkatyötä* ole. Itse kuitenkin tietää, että yrittää, että on jossain tarpeellinen, saa jostain edes jonkinlaisen kokemuksen siitä, että on kiinni elämässä. Silloin tuomitsevat sanat on helpompi kestää.
Ärsyttääkö muita nämä töistä kyselijät jatkuvasti? kiusallista kun itsekin olen ollut puolikuntoinen ja ollut työpajalla.
"AI SÄ OOT SAANU TÖITÄ!!! HIENOA
"hmm töitä ja töitä...
Millä ajalla nää ihmiset elää oikein? eikö fiksumpaa olisi kysyä mitä olet tehnyt viimeaikoina?
Lörtsyä saan vaikka työtön olenkin. Mitä sitä häpeämään?
Ai aistin menetyskin johtuisi mukamas liikapainostako? Noh, ei koske minua sun arvailusi mun vaivoistani, joten pidä vaan suuta pienemmällä arvostellessasi muiden vaivoja, kun et voi tietää!