Miehen laiskuus ja aikaansaamattomuus
Mieheni on niin laiska, että useimmiten laiskuus menee esim. minun hyvinvointini edelle. Kotityöt jää tekemättä vaikka lupaisikin (puheet on suuret), eikä hoida muitakaan, esim. lapsien asioita. Kaikki on minun harteillani, vaikka pyydän apua. ”Kyllä mä sen hoidan” kuuluu miehen vastaus, mutta näin oikeasti tapahtuu aikaisintaan silloin, kun olen huomauttanut asiasta useasti viikkotolkulla, usein ei silloinkaan.
Mieheltä ei ole lapsuudenkodissa vaadittu mitään, ja hän pitää minua hirviönä, kun haluaisin hänen hoitavan asioita. Olen nalkuttava akka - tietenkin. Mieheni pitäisi mennä jonnekin ”näin aikuinen hallitsee elämänsä” -kurssille, koska hän ei ymmärrä, että joitain asioita ei vaan voi jättää hoitamatta jos ei jaksa. Tarkennettakoon, että en ole itsekään kovin tarkka asioista, mutta haluan hoitaa asiat kunnialla ja pitää kodin jotenkin säädyllisessä kunnossa.
Onko joku muu katsellut tällaista menoa ja mitä vinkkaisitte, että kannattaisi tehdä?
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
Kai jokainen tajuaa, että miesvihatrolli tehtailee näitä ketjuja päivittäin? Kirjoitusasu on aina sama.
On täällä muutama mies, joka tajuaa ja muutama ihana ihana helmi nainen, joka näkee vedätyksen läpi ja antaa uskoa siihen, että naisissa on vielä kunnon fiksuja naisia jäljellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai jokainen tajuaa, että miesvihatrolli tehtailee näitä ketjuja päivittäin? Kirjoitusasu on aina sama.
On täällä muutama mies, joka tajuaa ja muutama ihana ihana helmi nainen, joka näkee vedätyksen läpi ja antaa uskoa siihen, että naisissa on vielä kunnon fiksuja naisia jäljellä.
Kannattaa myös pistää vauvapalsta kiinni ja lähteä ulos tapaamaan niitä oikeita miehiä ja naisia. Tämän palstan kirjoituksista saa kyllä todella erikoisen kuvan ihmisistä. Valikoitunut hörhöjengi pitää isointa ääntä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku viisas sanoi että menestyneitä ihmisiä yhdistää se, että he petaavat sänkynsä joka ikinen aamu. Nyt tietysti joka mamma älähtää, että ”meillä on makkarit yläkerrassa eikä siellä kukaan käy ja pölypunkit ja tuuletus ja...)
Pointti ei kuitenkaan ole se sänky vaan se, että asennoituu niin että kun teen ensin yhden (ei niin mieleisen) asian heti herättyä ja se tulee valmiiksi, se tuottaa tyydytystä ja seuraavakin asia hoituu siinä imussa. Mitä enemmän tekee, sitä useampia tyydytyksen hetkiä saa valmistuneista asioista ja aivot treenautuvat tarttumaan toimeen eikä vellomaan aikaansaamattomuudessa.
Se joku viisas oli jordan b peterson 😂
Kiva kuulla, että mammat ovat alkaneet nähdä kuuluisan miesasiamiehen viisauden.
Tää oli kyllä päivän piristys 😂
Onko näin?
Tuossa asiassa ainakin kyseisellä henkilöllä tuntuu olevan pointti kohdallaan. Olen tuntenut monia ihmisiä, jotka eivät tunnu saavan oikein mitään aikaan, ja vastaavasti meitä ”sänkynsä petaavia”, jotka tekevät vaan eivätkä jää makaamaan silloin kun olisi hommia tehtävänä. ”Se joka tekee paljon, jaksaa paljon” sanoi yksi tuttu urheiluvalmentaja, ja käytäntö on osoittanut että näin se on, jos nyt ei aivan maanisesti suorita.
Ap:n pitää saada jotenkin positiivinen kierre alkuun jotta homma lähtee toimimaan. Veltto ihminen voi vaatia radikaalimman herätyksen kuin ns. normaalipystyvä tyyppi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai jokainen tajuaa, että miesvihatrolli tehtailee näitä ketjuja päivittäin? Kirjoitusasu on aina sama.
On täällä muutama mies, joka tajuaa ja muutama ihana ihana helmi nainen, joka näkee vedätyksen läpi ja antaa uskoa siihen, että naisissa on vielä kunnon fiksuja naisia jäljellä.
Kannattaa myös pistää vauvapalsta kiinni ja lähteä ulos tapaamaan niitä oikeita miehiä ja naisia. Tämän palstan kirjoituksista saa kyllä todella erikoisen kuvan ihmisistä. Valikoitunut hörhöjengi pitää isointa ääntä.
Siis todellakin tämä! Täällä on äänekäs vähemmistö, joka kirjoittaa trollia trollin perään kuin työkseen. Yllätyin, kun avasin tuon parisuhteita koskeneen gallupin ja sinkkuja oli palstalla sen mukaan noin 10%. Kaikesta valituksesta ja tasoteorialänkytyksestä voisi päätellä, että sinkkuja olisi tyyliin 99,9% mutta ei - ne katkeroituneet pari hassua on vaan kovia kirjoittamaan.
(Samalla myös hymyilytti kun mietin näitä väitteitä, ettei naisille kelpaa kukaan... ja kuitenkin 90% palstalaisista seurusteli, suurin osa useiden vuosien suhteissa. Että se niistä karuselleista.)
Vierailija kirjoitti:
Minun seurustelusuhteissa minä olen tehnyt enemmän kotitöitä ja nainen on ollut vapaamatkustaja. Pitävät kai itseään palkintona tai jotain kun ei mitään sovi tehdä. Ei osata tehdä ruokaa, siivota, ei avata lavuaaria. Ei kertakaikkisesti mitään. Ulkoisesti kaikki näyttää olevan paremmin kuin hyvin, mutta elämänhallintaa ei ole. Lyhyitä suhteitahan nämä.
Ruokaa tehdään ja vähän siivotaankin joka päivä mutta lavuaaria ei kai sentään avata? Mulla on vähän helposti tukkeutuva lavuaari (taitaa putket vetää viimeisiään +pitkät hiukset) mutta n. 2-3 kk välein riittää sen avaaminen.
Mun mies oli sellainen, että oikoi maton hapsut ja siivouspäivänä veti oven päältä, ettei sinne ole jäänyt pölyä. Oli muuten itselläkin hirveät paineet - vähintään kerran viikkoon 2. kerroksisen omakotitalon kaikki matot ulos, lattioiden pesu + muu. Siinä meni aina koko päivä. Nyt olen himmaillut ja huomannut, että miehet on oikeastaan ihan fiksuja - miksi niin älyttömästi pitää koko ajan kiillottaa, vähemmälläkin selviää.
Mulla on työkaveri (nainen), joka jo maanantaina aloittaa, että lauantaina on siivouspäivä ja vauhti kiihtyy kun viikonloppu lähenee. Ja kun olisi tullut vieraita lauantaina, ei sitä siivouspäivää voi siirtää. Vieraille sanotaan, että tulkaa vaan mutta meillä siivotaan. Ja kaksi aikuista asuu.
Aikaansaamattomuuteen voi löytyä apu tuosta ”petaa sänkysi” -ajattelusta. Jos ihmisellä ei ole vielä arjenhallinnan taitoja, kuten lapsilla, ei voi käskeä epämääräisesti ”siivoamaan huonetta” tai ”tekemään nyt hitto vieköön jotakin”, koska tämä ei käsitä mistä pitäisi aloittaa. Ja kun ei saa kiinni siitä ensimmäisestäkään hommasta, ei tapahdu mitään.
Lasten kanssakin toimitaan niin että sanotaan: ”tulepas tänne niin kerätään nämä Legot tähän laatikkoon”. Sitten sanoitetaan seuraava asia ja tehdään se. Tulee hyvä mieli kun näkee että sai valmista aikaan, jolloin seuraavakin homma menee samalla tarmolla.
Onhan se kiusallista opettaa aikuista ihmistä. Kuitenkin jos haluaa elää yhdessä, ei muuta vaihtoehtoa ole. Kun saa jotakin tehdyksi yhdessä, on ihan Ok sanoa että ”kylläpä tuntuu nyt ihanalta kun saatiin tämä kohta näin siistiksi!” jolloin kumppani toivottavasti saa myös mielihyvän kokemuksen tehdystä työstä. Siitä se toivon mukaan lähtee sitten etenemään ja vetelyksellekin on selvää, miten homma pitää hoitaa ja miten se aloitetaan.
Paljon positiivista vahvistamista kuten lapsen tai koiran kanssa, ja käytös voi muuttua toivottuun suuntaan. Periksi ei pidä antaa tai vanhat huonot tavat palaavat nopeasti takaisin.
Tuo on hyvä kommentti :) Itselläni myöskin kokemusta tuosta että olen laiska ja aikaansaamaton vätys. MInulla ainakin on niin että AP'een mainitsema nalkuttaminen on se seikka joka passivoi minut ihan täysin. Tulee olotila että ihan turhaa mitään yrittää kun aina vaan tulee sanomista, vain ja ainostaan negatiivista. Se on ihan sama sitten vaan olla kun periaatteessa pelkkä oleminen vähentää sitä nalkuttamista ja siinä on sekin pointti että se nalkuttaminen kohdistuu vain yhteen asiaan, eli minun kelvottomuuteen.
Sitähän voi surkuhupaisesti ajatella että minä tavallaan järkiperäistän ja tehostan nalkuttamisen omalla passiivisuudella, tuleepahan kerrankin nalkutus ihan aiheesta, kun vaan olen, nahjus :)
Positiivisuushan luo positiivisuutta ja negatiivisuus negatiivisuutta, vähän kuin lumipallo joka vyöryy lumista rinnettä alas. Jos saa sen positiivisuuden alulle niin silloin ollaan oikealla tiellä.
Sitä en kiistä että on meissä miehissä varmaankin sellaisia tapanahjuksiakin, ei auta hyvä eikä paha :) En halua naisia syyllistää ja onhan teissä sekin hyvä puoli että olette kiistatta meitä miehiä lahjakkaampia verbaalisessa itsensä ilmaisussa. Käyttäkää sitä taitoa hyväksi! Me miehet ollaan niin yksinkertaisia että jos myötäkarvaan verbaalisesti silitättä niin me ei tajuta mitään, tai ehkäpä tajutaan sen verran että tota naista kantsii jumaloida :)
Ylipäätänsä parisuhteissa pitäs MOLEMPIEN osapuolten panostaa yhtä paljon, ajatella että parisuhde on se juttu, yhteinen mieleinen harrastus ja siihen harrastukseen panostamalla kumpikin voittavat.
-Aito ja alkuperäinen, (valitettavan) vähän käytetty yksilö-