Lue keskustelun säännöt.
Olenko liian vanha haaveilemaan iltatähdestä?
Kommentit (54)
Vaikka tärppäisi niin alkaa olemaan aika iso riski että lapsi syntyy vammaisena
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tein pienimmän kun olin 33v. Se oli jo siinä ja siinä, välillä mietin että en jaksa enää yhtään yöheräämistä tai yhtään kakkavaippaa. Fyysisesti tunsin iän painavan juurikin, en niinkään henkisesti. Isommat olivat jo pikkukoululaisia kun vauva syntyi ja olihan se hurja muutos kun vauva tuli taloon kun kaikki oli jo niin helppoa ”isojen” lasten kanssa.
Mutta niinhän sitä sanotaan, päivääkään en silti vaihtais ja onhan tuo pienin nyt meidän kaikkien ilo ja rakkaus, en osaisi kuvitellakaan enää meidän perhettä ilman häntä.
33-vuotiaana ei tosiaankaan kuulu vielä iän painaa. Sun jaksamiseen on ollut syynä ihan joku muu kuin ikä.
Niin no sinäkö sen tiedät milloin mulla alkaa ikä painaa? Herranjestas sentään. Jos mulla painaa 33v niin mikä sä olet sanomaan, että ”ei kuulu painaa”?!
Vierailija kirjoitti:
Vaikka tärppäisi niin alkaa olemaan aika iso riski että lapsi syntyy vammaisena
Ainoastaan kromosomivikojen riski kasvaa - muu vammaisuus ei katso ikää. Ja kromosomit voi testauttaa ilman keskenmenovaaraa nykyään.
Noup, äitini oli 42 kun pikkuveli syntyi.
Äitini sanoi että lapset pitää tehdä ennen 35:ttä ikävuotta, muuten niistä tulee pienipäisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tein pienimmän kun olin 33v. Se oli jo siinä ja siinä, välillä mietin että en jaksa enää yhtään yöheräämistä tai yhtään kakkavaippaa. Fyysisesti tunsin iän painavan juurikin, en niinkään henkisesti. Isommat olivat jo pikkukoululaisia kun vauva syntyi ja olihan se hurja muutos kun vauva tuli taloon kun kaikki oli jo niin helppoa ”isojen” lasten kanssa.
Mutta niinhän sitä sanotaan, päivääkään en silti vaihtais ja onhan tuo pienin nyt meidän kaikkien ilo ja rakkaus, en osaisi kuvitellakaan enää meidän perhettä ilman häntä.
33-vuotiaana ei tosiaankaan kuulu vielä iän painaa. Sun jaksamiseen on ollut syynä ihan joku muu kuin ikä.
Niin no sinäkö sen tiedät milloin mulla alkaa ikä painaa? Herranjestas sentään. Jos mulla painaa 33v niin mikä sä olet sanomaan, että ”ei kuulu painaa”?!
No kun ei kuulu painaa. Jos siis syytät ikää siitä ettet jaksa. Millaisessa kunnossa luulet olevasi 50-kymppisenä jos jo kolmekymppisenä meinaat että olet niin vanha ettet fyysisesti jaksa.
Oletko ylipainoinen? Harrastatko liikuntaa? Miten syöt? Onko perussairauksia?
Kyllä kaksikymppinenkin väsyy valvottavan vauvan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
No jos mielipiteitä kysyt, ja oman mielipiteensä saa kertoa, niin kyllä yli 40-vuotias on liian vanha synnyttämään. Vauvan kanssa kyllä jaksaa, taaperon kanssa jaksaa, mutta kun lapsi on 10-16, niin jaksaminen on rajoilla. Ja siinä vaiheessa äiti on jo 50-60. Ei jaksa. Ei vaan jaksa, jos vähänkään luonnetta omaava lapsi.
Minä olen nyt 46 ja kotona 10-vuotiaat kaksoset kuopuksina. Herranen aika että nuo nuoret miehet koettelee hermoja! Ja kaupan päälle yksi teini-ikäinen. Ei jaksa, ei oikeasti jaksaisi enää yhtään vanhempana.
Jaksaapas. Itse ainakin jaksan ja hyvin jaksankin, ei mitään ongelmia sen suhteen. Ja tytöllä on kyllä luonnetta enemmän kuin neljällä vanhemmalla lapsellamme yhteensä. Vääntöähän se on päivittäin, mutta enemmän minä siitä nautin kuin kärsin. Ja hauskaakin me osataan pitää, jopa yhdessä. Tyttö on nyt 16, minä 58.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en tekisi. Olen 45v ja lapset on isoja, nuorin seiskalla. Nautin runsaasta omasta ajasta, kunnon yöunista ja hiljaisuudesta. Ja siitä kun voi jättää lapset kotiin ja lähteä hetken mielijohteesta teatteriin tai elokuviin. Voi olla yön pois kotoa eikä tarvitse miettiä kuka hoitaa lapset.
Teillä osuu murrosikä ja vaihdevuodet päällekkäin. Ei mummoikäisten tarvitse enää lisääntyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Teillä osuu murrosikä ja vaihdevuodet päällekkäin. Ei mummoikäisten tarvitse enää lisääntyä.
Mummoikäisiä ovat ne, jotka eivät enää voi saada lapsia. Ja mitä taas vaihdevuosiin tulee, niitä ei kannata pelätä hysteerisesti ja jättää elämää elämättä. Joka kolmas nainen ei vaihdevuosioireita huomaakaan.
Joku lääkäri juuri kommentoi, että vaikka nykypäivän naiset ovat usein nelikymppisenä erittäin nuorekkaita ja hyvässä kunnossa niin se kroppa on tosiaankin 40 plus vuotta vanha (minkä ikäinen nyt onkin) ja kaikki tiedämme, että raskausriskit/riski saada kehityshäiriöinen lapsi lisääntyy mitä enemmän ikää on. Tämän lisäksi naisen vointi voi olla tällä hetkellä OK, mutta hormonimuutokset/vanhuuden oireet tulevat yksilöllisesti. Aika monella naisella on nelikymppisenä jo kremppaa ja sen vuoksi luonto onkin tehnyt tämän iän jo ei-niin-todennäköiseksi raskaudelle. Eli muistakaa, että se lapsi on alaikäinen vielä seuraavat 18 vuotta ja voi olla, että viisikymppisenä on jo paljonkin viisikymppisten vaivoja ja kuusikymppisenä sitten taas lisää, vaikka nelikymppisenä olisi ollut kuinka hyväkuntoinen.
Mutta onhan se täysin luonnollista, että nelikymppisillekin vielä tulee vauvoja ja jokainen itse päättää jaksaako siihen ryhtyä. Itse olen reilu nelikymppinen ja minulla on kolmikymppisenä hankitut lapset. Tämä on hyvä näin. Minulla on vähän ylipainoa, kuukautiset ovat menneet kovin runsaiksi, on jo selkäkipuja ja pientä kremppaa. Pyrin syömään terveellisesti ja liikkumaan, mutta huomaan kyllä, että kroppa on aivan erilainen kuin silloin 28-31 (lasten saamisen aikoihin). Olen tyytyväinen, että lapset on jo hankittuna.
Mieti myös äitiäsi, mummuasi, suvun naisia. Minkälaisia he ovat olleet eri ikäluokissa. Toki maailma on paljon muuttunut ja terveydenhuolto parantunut, mutta usein äidit ja tyttäret ovat geneettisesti samankaltaisia ja heillä on vähän samoja juttuja samoissa elämänvaiheissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos mielipiteitä kysyt, ja oman mielipiteensä saa kertoa, niin kyllä yli 40-vuotias on liian vanha synnyttämään. Vauvan kanssa kyllä jaksaa, taaperon kanssa jaksaa, mutta kun lapsi on 10-16, niin jaksaminen on rajoilla. Ja siinä vaiheessa äiti on jo 50-60. Ei jaksa. Ei vaan jaksa, jos vähänkään luonnetta omaava lapsi.
Minä olen nyt 46 ja kotona 10-vuotiaat kaksoset kuopuksina. Herranen aika että nuo nuoret miehet koettelee hermoja! Ja kaupan päälle yksi teini-ikäinen. Ei jaksa, ei oikeasti jaksaisi enää yhtään vanhempana.
Jaksaapas. Itse ainakin jaksan ja hyvin jaksankin, ei mitään ongelmia sen suhteen. Ja tytöllä on kyllä luonnetta enemmän kuin neljällä vanhemmalla lapsellamme yhteensä. Vääntöähän se on päivittäin, mutta enemmän minä siitä nautin kuin kärsin. Ja hauskaakin me osataan pitää, jopa yhdessä. Tyttö on nyt 16, minä 58.
No jos koet, että "vääntäminen" on hauskaa, ja teillä on hauskaa, niin sitä et tiedä vaikeista nuorista yhtään mitään. Kuulut niihin äiteihin, joille on suotu hiljaiset, äänettömät lapset.
Oletko herännyt aamuviideltä poliisin puhelinsoittoon, kun lapsesi on löydetty sellaisesta paikasta, jossa hänen ei todellakaan kuuluisi olla?
Oletko saanut kesken työpäivän puhelun poliisilta, että lapsesi on putkassa?
Oletko saanut illalla puhelun että lapsesi keikkuu kerrostalon katolla ja on vaarassa pudota?
Oletko valvonut yösi, kun lapsesi huutaa ja karjuu ja itkee, kun on paha olla?
Oletko pistänyt lapseesi sytostaatteja joka ikinen viikko, jotta saisit hänet kuntoon?
Oletko vienyt lapsesi labroihin joka viikko, jotta tietäisi miten hänen elimistönsä reagoi biologisiin lääkkeisiin?
Tätä listaa voisin jatkaa loputtomiin. Voitko sinä tytön äiti, joka "hupsuttelet tyttösi kanssa" -lopettaa kommentoinnin asioihin, joista et tiedä mitään.
Vierailija kirjoitti:
No jos mielipiteitä kysyt, ja oman mielipiteensä saa kertoa, niin kyllä yli 40-vuotias on liian vanha synnyttämään. Vauvan kanssa kyllä jaksaa, taaperon kanssa jaksaa, mutta kun lapsi on 10-16, niin jaksaminen on rajoilla. Ja siinä vaiheessa äiti on jo 50-60. Ei jaksa. Ei vaan jaksa, jos vähänkään luonnetta omaava lapsi.
Minä olen nyt 46 ja kotona 10-vuotiaat kaksoset kuopuksina. Herranen aika että nuo nuoret miehet koettelee hermoja! Ja kaupan päälle yksi teini-ikäinen. Ei jaksa, ei oikeasti jaksaisi enää yhtään vanhempana.
Miten niin ”ei vaan jaksa” 50-60-vuotiaana? Olen itse kasvanut mun isovanhemmilla ja hyvin jaksoivat mut kasvattaa ihan täysi-ikäiseksi asti - ja ylikin. Vaikka olivat just tuota ikäluokkaa. Nyt olen 38 ja se elossa oleva isovanhempi ruinaa, että tehtäisi miehen kanssa sittenkin sille vielä lapsenlapsenlapsi passattavaksi.
Ei ihmiset ole samasta puusta veistettyjä ja samanlaisia saman ikäisinä. Joku on hoitotalossa seitsemänkymppisenä ja joku satavuotias asuu kotona. Ap itse tietää, kumpaa sarjaa edustaa nelikymppisenä naisena - itse olen luultavasti ja geenieni puolesta noita jälkimmäisiä, joten en ole sanonut lapsihaaveille todellakaan ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teillä osuu murrosikä ja vaihdevuodet päällekkäin. Ei mummoikäisten tarvitse enää lisääntyä.
Mummoikäisiä ovat ne, jotka eivät enää voi saada lapsia. Ja mitä taas vaihdevuosiin tulee, niitä ei kannata pelätä hysteerisesti ja jättää elämää elämättä. Joka kolmas nainen ei vaihdevuosioireita huomaakaan.
VALITETTAVASTI ei huomaa! Mutta läheiset huomaavat. Pitäisi olla laki, että jokainen vaihdevuotinen nainen laitetaan lääkityksen alle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos mielipiteitä kysyt, ja oman mielipiteensä saa kertoa, niin kyllä yli 40-vuotias on liian vanha synnyttämään. Vauvan kanssa kyllä jaksaa, taaperon kanssa jaksaa, mutta kun lapsi on 10-16, niin jaksaminen on rajoilla. Ja siinä vaiheessa äiti on jo 50-60. Ei jaksa. Ei vaan jaksa, jos vähänkään luonnetta omaava lapsi.
Minä olen nyt 46 ja kotona 10-vuotiaat kaksoset kuopuksina. Herranen aika että nuo nuoret miehet koettelee hermoja! Ja kaupan päälle yksi teini-ikäinen. Ei jaksa, ei oikeasti jaksaisi enää yhtään vanhempana.
Miten niin ”ei vaan jaksa” 50-60-vuotiaana? Olen itse kasvanut mun isovanhemmilla ja hyvin jaksoivat mut kasvattaa ihan täysi-ikäiseksi asti - ja ylikin. Vaikka olivat just tuota ikäluokkaa. Nyt olen 38 ja se elossa oleva isovanhempi ruinaa, että tehtäisi miehen kanssa sittenkin sille vielä lapsenlapsenlapsi passattavaksi.
Ei ihmiset ole samasta puusta veistettyjä ja samanlaisia saman ikäisinä. Joku on hoitotalossa seitsemänkymppisenä ja joku satavuotias asuu kotona. Ap itse tietää, kumpaa sarjaa edustaa nelikymppisenä naisena - itse olen luultavasti ja geenieni puolesta noita jälkimmäisiä, joten en ole sanonut lapsihaaveille todellakaan ei.
Eikö täällä oikeasti saa sanoa mielipidettään? Jos kysytään mielipide, siihen voi vastata. Ja jos sulla on säkkilapset, muilla ei ole. Niillä on luonnetta. Lopeta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teillä osuu murrosikä ja vaihdevuodet päällekkäin. Ei mummoikäisten tarvitse enää lisääntyä.
Mummoikäisiä ovat ne, jotka eivät enää voi saada lapsia. Ja mitä taas vaihdevuosiin tulee, niitä ei kannata pelätä hysteerisesti ja jättää elämää elämättä. Joka kolmas nainen ei vaihdevuosioireita huomaakaan.
VALITETTAVASTI ei huomaa! Mutta läheiset huomaavat. Pitäisi olla laki, että jokainen vaihdevuotinen nainen laitetaan lääkityksen alle.
Vaihdevuosihullu bongattu!
Sain ainokaiseni 42- vuotiaana. Terve tyttö ja hyvin on jaksettu. Antaa palaa vaan. Pidän kyllä sairaalloisena, jos tuossa iässä vielä ikä painaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos mielipiteitä kysyt, ja oman mielipiteensä saa kertoa, niin kyllä yli 40-vuotias on liian vanha synnyttämään. Vauvan kanssa kyllä jaksaa, taaperon kanssa jaksaa, mutta kun lapsi on 10-16, niin jaksaminen on rajoilla. Ja siinä vaiheessa äiti on jo 50-60. Ei jaksa. Ei vaan jaksa, jos vähänkään luonnetta omaava lapsi.
Minä olen nyt 46 ja kotona 10-vuotiaat kaksoset kuopuksina. Herranen aika että nuo nuoret miehet koettelee hermoja! Ja kaupan päälle yksi teini-ikäinen. Ei jaksa, ei oikeasti jaksaisi enää yhtään vanhempana.
Jaksaapas. Itse ainakin jaksan ja hyvin jaksankin, ei mitään ongelmia sen suhteen. Ja tytöllä on kyllä luonnetta enemmän kuin neljällä vanhemmalla lapsellamme yhteensä. Vääntöähän se on päivittäin, mutta enemmän minä siitä nautin kuin kärsin. Ja hauskaakin me osataan pitää, jopa yhdessä. Tyttö on nyt 16, minä 58.
No jos koet, että "vääntäminen" on hauskaa, ja teillä on hauskaa, niin sitä et tiedä vaikeista nuorista yhtään mitään. Kuulut niihin äiteihin, joille on suotu hiljaiset, äänettömät lapset.
Oletko herännyt aamuviideltä poliisin puhelinsoittoon, kun lapsesi on löydetty sellaisesta paikasta, jossa hänen ei todellakaan kuuluisi olla?
Oletko saanut kesken työpäivän puhelun poliisilta, että lapsesi on putkassa?
Oletko saanut illalla puhelun että lapsesi keikkuu kerrostalon katolla ja on vaarassa pudota?Oletko valvonut yösi, kun lapsesi huutaa ja karjuu ja itkee, kun on paha olla?
Oletko pistänyt lapseesi sytostaatteja joka ikinen viikko, jotta saisit hänet kuntoon?Oletko vienyt lapsesi labroihin joka viikko, jotta tietäisi miten hänen elimistönsä reagoi biologisiin lääkkeisiin?
Tätä listaa voisin jatkaa loputtomiin. Voitko sinä tytön äiti, joka "hupsuttelet tyttösi kanssa" -lopettaa kommentoinnin asioihin, joista et tiedä mitään.
Ei kaikki nelikymppiset saa sairasta lasta vaan yleensä ihan terveen saavat. Lapsellahan voi olla luonnetta ja ongelmiakin ilman sairauksia. Mikä sinä olet määräämään, kuka täällä saa kommentoida ja kuka ei?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos mielipiteitä kysyt, ja oman mielipiteensä saa kertoa, niin kyllä yli 40-vuotias on liian vanha synnyttämään. Vauvan kanssa kyllä jaksaa, taaperon kanssa jaksaa, mutta kun lapsi on 10-16, niin jaksaminen on rajoilla. Ja siinä vaiheessa äiti on jo 50-60. Ei jaksa. Ei vaan jaksa, jos vähänkään luonnetta omaava lapsi.
Minä olen nyt 46 ja kotona 10-vuotiaat kaksoset kuopuksina. Herranen aika että nuo nuoret miehet koettelee hermoja! Ja kaupan päälle yksi teini-ikäinen. Ei jaksa, ei oikeasti jaksaisi enää yhtään vanhempana.
Miten niin ”ei vaan jaksa” 50-60-vuotiaana? Olen itse kasvanut mun isovanhemmilla ja hyvin jaksoivat mut kasvattaa ihan täysi-ikäiseksi asti - ja ylikin. Vaikka olivat just tuota ikäluokkaa. Nyt olen 38 ja se elossa oleva isovanhempi ruinaa, että tehtäisi miehen kanssa sittenkin sille vielä lapsenlapsenlapsi passattavaksi.
Ei ihmiset ole samasta puusta veistettyjä ja samanlaisia saman ikäisinä. Joku on hoitotalossa seitsemänkymppisenä ja joku satavuotias asuu kotona. Ap itse tietää, kumpaa sarjaa edustaa nelikymppisenä naisena - itse olen luultavasti ja geenieni puolesta noita jälkimmäisiä, joten en ole sanonut lapsihaaveille todellakaan ei.
Eikö täällä oikeasti saa sanoa mielipidettään? Jos kysytään mielipide, siihen voi vastata. Ja jos sulla on säkkilapset, muilla ei ole. Niillä on luonnetta. Lopeta.
Saa sanoa, minäkin sanoin omani. Kommentoin, kun väitit, että ”ei vaan jaksa”. Kuulosti aika ehdottomalta verrattuna siihen, mikä on mun oma kokemus.
Säkkilapsi? Mikä se on? Mulla ei ole lapsia ollenkaan, ne on vasta harkinnassa.
Kyllä, lapsi voi olla voimaannuttava.
Mutta lapsi voi olla myös niin voimakas, että se vie voimat vanhemmilta, eli vaikutus on päinvastainen. Minulla on kolme äärimmäisen vahvaluontoista lasta, joiden kanssa energia todellakin katoaa. Mutta ei tarvitse tähän kommentoida, jos oma lapsi ei vie energiaa, vaan tuo sitä. Teillä on helppoa. Mutta toisaalta olen kiitollinen, että täällä kasvaa vahvoja ihmisiä, jotka ottavat paikkansa eivätkä vain katoa hiljaisuuteen.