Lue keskustelun säännöt.
Teini kysyy diplomi-insinööreistä
08.09.2018 |
Enkä osaa vastata, kun en yhtään dippainssiä tunne. Mitä dippainssit tekee työelämässä? Siis käytännössä. Vastaukseksi ei riitä asiantuntijana oleminen tai johtaminen vaan mitä oikeasti tekee päivittäin työpaikallaan? Täällä näitä tuntuisi riittävän, joten voisiko joku DI yst. vastata.
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika moni DI taitaa olla asiantuntija/suunnittelija tai johtaja eli sitä ylempää tai keskiluokkaa firman "portaikossa". Erilaisia aloja on paljon, joten se tietysti vaikuttaa ja monen työtehtäviä voi olla vähän vaikea selittää helposti. Teinille yksi konkreettinen esimerkki voisi olla sähköpuoli: DI suunnittelee, mihin sähkölinja vedetään, laskee sen kustannuksia ja tuottavuutta, on mukana palavereissa, kommentoi jne. Sähköasentaja taas käy tekemässä ne sähkölinjan rakennus- ja asennustyöt DI:n suunnitelmien ja ohjeiden mukaisesti.
Opinnoissa on paljon laskemista, joten matikasta ja fysiikasta kannattaa olla kiinnostunut jo lukiossa. Työllistävä ja monipuolinen koulutus varmasti. :) Opolta kannattaa kysyä koulussa, heidän pitäisi osata neuvoa ja selvitellä lisätietoa.
Opo ei kerro töiden sisällöistä vaan yleisesti kaikki ylemmät korkeakoulututkinnot on aina vaan johtamista ja asiantuntijatyötä. Siksi täytyy kysellä täältä tarkempia tietoja.
Kaikki työt mitä on olemassa on asiantuntijatöitä. Siivoojakin on oman alansa asiantuntija.
asiantuntija kertoo vain sen, että on opiskellut jotain asiaa ja osaa sen. DI on voinut opiskella esim. Materiaalitekniikkaa ja sitten työskentelee jossain tehtävässä asian parissa.
Hän voi toimia ostossa, myynnissä, laadussa, prosessien suunnittelussa, johtotehtävissä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika moni DI taitaa olla asiantuntija/suunnittelija tai johtaja eli sitä ylempää tai keskiluokkaa firman "portaikossa". Erilaisia aloja on paljon, joten se tietysti vaikuttaa ja monen työtehtäviä voi olla vähän vaikea selittää helposti. Teinille yksi konkreettinen esimerkki voisi olla sähköpuoli: DI suunnittelee, mihin sähkölinja vedetään, laskee sen kustannuksia ja tuottavuutta, on mukana palavereissa, kommentoi jne. Sähköasentaja taas käy tekemässä ne sähkölinjan rakennus- ja asennustyöt DI:n suunnitelmien ja ohjeiden mukaisesti.
Opinnoissa on paljon laskemista, joten matikasta ja fysiikasta kannattaa olla kiinnostunut jo lukiossa. Työllistävä ja monipuolinen koulutus varmasti. :) Opolta kannattaa kysyä koulussa, heidän pitäisi osata neuvoa ja selvitellä lisätietoa.
Opo ei kerro töiden sisällöistä vaan yleisesti kaikki ylemmät korkeakoulututkinnot on aina vaan johtamista ja asiantuntijatyötä. Siksi täytyy kysellä täältä tarkempia tietoja.
Ap:n kannattaa lueskella avoimien työpaikkojen tehtäväkuvauksia.
Meidän tehtaalla työskentelevien dippainssien työtehtäviä siltä osin mitä itse olen heidän kanssaan työskennellessä havainnut:
- Tuotekehitysinsinööri: piirtelee cadilla kuvia uusista tuotteista asiakkaan speksien mukaisesti; suunnittelee ja raportoi tuotannon koeajoja; on yhteydessä asiakkaaseen jos heillä on teknisiä kysymyksiä tuotteista; tekee yhteistyötä oman talon sisällä myyjien, tuotannon työntekijöiden, asiakaspalvelun ja tuloksista kiinnostuneiden pomojen kanssa siten että tieto tuotteista kulkee joka suuntaan; päivittää työohjeita ja muita tuotteisiin liittyviä dokumentteja ja niiden tietoja erp-järjestelmään.
- R&D manager: auttaa korkeampia pomoja tekemään päätöksiä siitä, mihin suunnataan tutkimus-resursseja ja mistä niitä otetaan pois; "vahtii" tuotekehitysinsinöörejä, jotta pysytään aikataulussa kaikissa tuoteprojekteissa; päättää yhteistyössä muiden pomojen kanssa siitä, mitkä työtehtävät kuuluvat millekin osastolle; raportoi omalle pomolleen projektien tilanteesta ja tulevista suunnitelmista; on mukana uusien tuotekehitysinsinöörien (ja harjoittelijoiden sekä opinnäytetöiden tekijöiden) rekrytoinnissa; huolehtii insinöörien tarvittavan lisäkoulutuksen järjestämisestä; suunnittelee oman tiiminsä loma-ajat ja hoitaa yleiset esimiehen vastuut.
- Tuotannonkehitysinsinööri: suunnittelee ja budjetoi tuotantoon liittyviä kehitysprojekteja; keksii uusia ratkaisuja tuotannon laitteiden parantamiseksi tai korjaamiseksi, piirtää cadilla uusia koneenosia tai speksaa niitä alihankkijalle; valvoo tuotannon remonttien ym. projektien etenemistä; suunnittelee tehtaan layout-uudistukset; on mukana turvallisuuden kehityksessä esim. uusien turvalaitteiden valinnassa; tekee erp-järjestelmään ostotilauksia toimittajille uusista varaosista.
- Tehtaanjohtaja: seuraa koko tehtaan toimintaa viikko-, kuukausi- ja vuositasolla sekä raportoi maajohtajalle; valitsee/hyväksyy toteutettavat tehtaan toimintaan vaikuttavat projektit ja on mukana budjetoinnissa; on mukana uusien työntekijöiden rekrytoinnissa; on mukana koko firman (ei siis vain oman tehtaan) tulevaisuuden suunnittelussa; on mukana yt-neuvotteluasioissa; pitää yhteyttä muihin tehtaisiin ja seuraa niiden tuotantotilannetta vs. oman tehtaan tilanne ja onko tarvetta tehdä tuotesiirtoja tehtaiden välillä esim. kapasiteetin ja kysynnän takia; tiedottaa koko tehtaan henkilöstöä isoista muutoksista tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukee ja kirjoittaa sähköposteja.
Juo kahvia.
Tekee powerpoint-esityksiä ja näyttää niitä.
Istuu kokouksissa tai pitää niitä.
Matkustelee.
Käy ruokatunnilla syömässä.Eli samaa mitä itse teen sihteerinä :D
Kyllä, mutta vastaa asioista ja saa suurempaa palkkaa.
Palkka tässä tosiaan tuntuisi olevan se suurin ero.
Totta kai. Ja siihen suurempaan palkkaan on aivan varmasti syynsä. Huomasitko sanan vastuu ed. vastauksista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoitan miehen näkökulmasta, ettei ainakaan kannata valita tietotekniikkaa paitsi ehkä sivuaineisiin. Olihan se aikoinaan ihan helvetillinen pettymys, kun vuosikurssin aloitti 80 opiskelijaa ja naisia taisi olla 2 tai 3. Ehkä se nykyään on hieman parempi, mutta tuskin paljoa. Homolle hyvä valinta (ja naisille) - heterolle ehkä huonoin mahdollinen.
Muutenkin kannattaa painottaa ihan matematiikkaa, fysiikkaa ja auttavaa ohjelmointiosaamista. Tutkinto on kuitenkin vain peruspaperi, jolla todistaa olevansa vakavasti otettava hakija. Loput opitaan töissä. Matemaattisen osaamisen näytöillä pääsee myös rahoitusalalle töihin.
Tuttu on tuotannonkehittäjä. Mutta DI-aloja on monia, ei tähän ole mitään yksiselitteistä vastausta. Lienee aika lailla sama kuin yliopistossakin; koulutus auttaa valmistautumaan töihin, ei tekemään tiettyä työtä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen vientiteollisuuden projektihommissa suunnittelemassa ja toimittamassa tehtaita ja niiden järjestelmiä ja laitteita ympäri maailmaa. Käytännössä työtä tehdään omissa, alihankkijoiden tai asiakkaiden konttoreissa tai laitoksissa. Roolini projekteissa vaihtelee tarpeen mukaan asiantuntijasta, pääsuunnittelijaan tai päällikköön. Projektien suunnitteluvaiheeseen kuuluu suunnittelun ohjaaminen, teknisistä ratkaisuista päättäminen ja yhteyden pito sidosryhmiin. Tähän liittyy paljon palaveeraamista, puheluita, sähköposteja ja matkustamista. Hankintavaiheessa käsitellään tarjoukset ja käydään ne läpi toimittajien ja asiakkaiden kanssa. Ja taas matkustetaan. Touteutusvaiheessa suunnitellaan, valmistetaan, testataan ja toimitetaan laitteet asiakkaalle. Ja taas matkustetaan. Käyttöönottovaiheessa testataan ja käyttöönotetaan laitos jossakin päin maailmaa. Ja taas matkustetaan usein moneksi kuukaudeksi jonnekin päin maailmaa. Kaiken kaikkiaan tarvitaan hyvää kielitaitoa, kommunikointikykyä, sosiaalisuutta ja tietysti teknistä osaamista ja kyvykkyyttä siten että asiat voidaan selvittää sitä mukaan kun ne tulevat esille. Itseohjautuvuus on tärkeimpiä ominaisuuksia. Yritys tarjoaa sinulle infran mitä hyödyntää mutta itse päätät miten sitä käytät parhaaseen lopputulokseen pääsemiseksi. Jossain tapauksissa voit joutua vieraaseen maahan ja ensimmäinen tehtäväsi on palkata insinöörit ja perustaa itsellesi suunnitteluryhmä.
Vierailija kirjoitti:
Aika moni DI taitaa olla asiantuntija/suunnittelija tai johtaja eli sitä ylempää tai keskiluokkaa firman "portaikossa". Erilaisia aloja on paljon, joten se tietysti vaikuttaa ja monen työtehtäviä voi olla vähän vaikea selittää helposti. Teinille yksi konkreettinen esimerkki voisi olla sähköpuoli: DI suunnittelee, mihin sähkölinja vedetään, laskee sen kustannuksia ja tuottavuutta, on mukana palavereissa, kommentoi jne. Sähköasentaja taas käy tekemässä ne sähkölinjan rakennus- ja asennustyöt DI:n suunnitelmien ja ohjeiden mukaisesti.
Opinnoissa on paljon laskemista, joten matikasta ja fysiikasta kannattaa olla kiinnostunut jo lukiossa. Työllistävä ja monipuolinen koulutus varmasti. :) Opolta kannattaa kysyä koulussa, heidän pitäisi osata neuvoa ja selvitellä lisätietoa.
Aika moni dippainssi taitaa olla ihan sitä normaalia keskiluokkaa. Mutta samaa mieltä, useimmille DI-aloille löytyy myös työnantajapuolelta tarjontaa, joten kannattaa harkita!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sehän nyt riippuu ihan firmasta. Monessa paikassa dipat ja ”tavalliset” insinöörit tekevät samoja asioita. Meillä toimivat suunnittelijoina, koodareina, testaajina ja esimiehinä. Itse toimin esimiehenä 15 hengen tiimille. Päivät kuluu erinäisissä palavereissa eri projekteihin liittyen. Välillä ratkon tiimilöisteni kanssa huolia ja ongelmia työhön liittyen. Tiimiläisteni työn koordinointi on yksi tärkeimmistä töistäni. Täytyy pitää huoli, että heillä ei ole liikaa duunia.
Käytännössä teen ihan perus koodarin hommia ja oon lähiesimies sille porukalle jonka kanssa töitä teen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
IT puolen DI:t täällä puhuu ohjelmoinnista, mutta me muut ei sitä osata eikä tehdä.
Excell on hyvä osata hyvin.
Vierailija kirjoitti:
DI on siitä hyvä koulutus, että sillä pystyy toimimaan melkeinpä missä tahansa teollisuuden tehtävässä (konttorihommia).
Kun on sorvari tai laborantti, niin sitten on vain sitä yhtä asiaa.
DI:n koulutuksella voi päätyä myös rahoitusalalle. Salkunhoitajaksi eläkeyhtiöön tai sitten investointipankkiiriksi yrityskauppojen pariin. Tai rahoitusjohtajaksi isoon firmaan. Se on se matematiikan osaaminen, millä pärjää monessa paikassa. Ja koulutuksessa omaksuttu ongelmanratkaisukyky.
Mutta tuohon aloittajan kysymykseen, riippuu todella paljon alastakin, mitä on opiskellut. Puunjalostuksen DI:n mahdolliset työnkuvat ovat hyvin erilaiset kuin vaikkapa tietotekniikan DI:llä. Tuotekehitys voi olla kokonaisten tehdaskokonaisuuksien suunnittelua tai sitten jotain ohjelmistokehittelyä. Myös monenlaisiin myynnin ja markkinoinnin tehtäviin voi päätyä DI-tutkinnon kautta. Kun myydään paperikoneita, niin ei siinä pelkällä KTM-tutkinnolla pärjää, pitää olla syvällistä toimialaosaamista. Sama homma monella muulla sektorilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap:n kannattaa lueskella avoimien työpaikkojen tehtäväkuvauksia.
Tämä on loistoneuvo! Tätä suosittelen myös opiskelijoille. Vaikka opiskeleekin jotain alaa ja opiskelijoille järjestettyjä yritysvierailuja järjestetään, niin silti voi jäädä vähän suppeaksi se käsitys siitä, minkälaisia tehtäviä on tarjolla ja minkälainen urapolku niihin johtaa. Kannattaa tosiaan lukea työpaikkailmoituksia, niistä saa jo paljon hyviä ideoita siitä, missä voisi itse olla hyvä, mikä tuntuisi kiinnostavalta ja minkälaiselle osaamiselle on kysyntää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n kannattaa lueskella avoimien työpaikkojen tehtäväkuvauksia.
Tämä on loistoneuvo! Tätä suosittelen myös opiskelijoille. Vaikka opiskeleekin jotain alaa ja opiskelijoille järjestettyjä yritysvierailuja järjestetään, niin silti voi jäädä vähän suppeaksi se käsitys siitä, minkälaisia tehtäviä on tarjolla ja minkälainen urapolku niihin johtaa. Kannattaa tosiaan lukea työpaikkailmoituksia, niistä saa jo paljon hyviä ideoita siitä, missä voisi itse olla hyvä, mikä tuntuisi kiinnostavalta ja minkälaiselle osaamiselle on kysyntää.
Älä vaivaudu avaamaan MOL:n sivuja, vaan etsi suurten teollisuusyritysten omilta sivuilta avoimia työpaikkoja ja katso headhunter-firmojen sivujen tarjonta.
DI on teknisen alan asiantuntijoita. Siitä huolimatta tärkein mittayksikkö työssä on euro.
Asioiden toimivuus ja tehokkuus on myös suuressa roolissa.
Vierailija kirjoitti:
Lasken ja suunnittelen takuita myymillemme koneille. Matkustan hemmetisti, ihan liikaa, Aasiaan. Kiinassa asuin pari vuotta ja USA:ssa toiset kaksi vuotta.
Kun myymämme kone läh käyntiin, olen helposti 3-4 viikkoa paikan päällä vastaamassa käyntiinajosta.
Omassa työssäni joudun laskemaan paljon, olen lukenut matikkaa sivuaineena. Niin, ja olen itse asiassa tekniikan lisensiaatti, en DI.
Työtehtävät on tosi moninaiset, kurssikaverini on myynnissä ja työn kuva ihan erilainen.
Kiinnostavalta vaikuttava työ. Oliko vaimollasi töitä, kun asuitte ulkomailla?
Vierailija kirjoitti:
Esimieshommissa DI voi joutua toimimaan myös psykologina.
Alaisilla on suruja ja murheita. Läheisiä kuolee, sairastuu, tulee eroja jne.
Esimiehenä DI:n pitäisi osata ohjata noissa tilanteissa alaiset työterveyshuoltoon. Ei esimiehen pidä hoitaa alaisiaan vaikeissa elämäntilanteissa.
KTM ei voi hoitaa myyntihommia, koska ei osaa asiaa.
Siihen tarvitaan aina insinööri tai DI.
Onhan noita puolia: kone, sähkö, tuotantotalous...
Valitse mieleinen. Seuraavaa päätös on tärkeä - dippatyöpaikka. Firma on syytä valita tarkkaan. Jossain kohtaa mietit mitä haluat tehdä ja sen mukaisesti haet kiinnostavia avoimia paikkoja. Toki headhuntteritkin soittelee sinulle ja ehdottelevat pestejä.