Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mikä on menneisyytesi häpeätahra?
07.09.2018 |
Mikä tapahtuma/asia on sellainen jota kannat mukanasi, mutta kukaan ei tiedä? Voin aloittaa. Olen alateemisesti koulutettu, mutta lukio jäi kesken ja menin amispapereilla yliopistoon
Kommentit (77)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tunnet häpeää sanoessasi että menit amiksen papereilla yliopistoon? Onko turhamaisempaa häpeää? Miksi sillä on väliä, osaatko perustella?
Niin, kannan tästä häpeää ja usein ihmisten häpeät on turhia. Kaverini kantaa häpeää siitä, että hänen äitinsä on juoppo. Itse en ole koskaan pohjimmiltaan käsittänyt, miksi hän häpeää asiaa jolle ei todella itse voi mitään. Häpeän tunne ei ole rationaalisen ajattelun tulos. -ap
Aivan, se on vähän niinkuin pelko. Yks pelkää sitä ja toinen tätä ja toiselle voi aina sanoa´ettei tuossa ole mitään pelkäämistä`, mutta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole onnistunut löytämään kunnon naisia. Jokainen parisuhde on ollut nalkutuksen kyllästämä.
Kummallista.
Uskon, että teet vähintään puolet kotitöistä ja kohtelet puolisoasi ystävällisesti ja kunnioittavasti.
Niin teen, mutta aina kohdalle on osunut prinsessa.
No sittenhän kannattaa pudottaa se ulkonäkö alemmaksi kriteerilistalla, ja kiinnittää enemmän huomiota luonteeseen.
Miksi näin? Eikö enemmän huomiota luonteeseen riitä?
Koska prinsessoja löytyy niistä, jotka voivat olla sellaisia. Laskee todennäköisyyttä törmätä sellaiseen.
Panin serkkuani. Ei olla pahemmin tästä faktasta pidetty meteliä myöhemmin, vaikka itse tapahtuma olikin ihan kiva :)
Suhde narsistiseen sadistiin jota rakastin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole onnistunut löytämään kunnon naisia. Jokainen parisuhde on ollut nalkutuksen kyllästämä.
Kummallista.
Uskon, että teet vähintään puolet kotitöistä ja kohtelet puolisoasi ystävällisesti ja kunnioittavasti.
Niin teen, mutta aina kohdalle on osunut prinsessa.
No sittenhän kannattaa pudottaa se ulkonäkö alemmaksi kriteerilistalla, ja kiinnittää enemmän huomiota luonteeseen.
Miksi näin? Eikö enemmän huomiota luonteeseen riitä?
Koska prinsessoja löytyy niistä, jotka voivat olla sellaisia. Laskee todennäköisyyttä törmätä sellaiseen.
Minusta tämä tuntuu hölmöltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähinnä se, että 32 ikävuoteen mennessä ei edelleenkään ole amk tai yliopistotutkintoa ja pahinta on se että en vieläkään yhtään tiedä mitä opiskella..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole onnistunut löytämään kunnon naisia. Jokainen parisuhde on ollut nalkutuksen kyllästämä.
Kummallista.
Uskon, että teet vähintään puolet kotitöistä ja kohtelet puolisoasi ystävällisesti ja kunnioittavasti.
Niin teen, mutta aina kohdalle on osunut prinsessa.
No sittenhän kannattaa pudottaa se ulkonäkö alemmaksi kriteerilistalla, ja kiinnittää enemmän huomiota luonteeseen.
Miksi näin? Eikö enemmän huomiota luonteeseen riitä?
Koska prinsessoja löytyy niistä, jotka voivat olla sellaisia. Laskee todennäköisyyttä törmätä sellaiseen.
Minusta tämä tuntuu hölmöltä.
No voithan toki jatkaa hyväksi havaitsemallasi tavalla..?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen pannut n 200 miehen kanssa. Nykyään avioliitossa ja yhden miehen nainen
Olin koulukiusattu ja minulla ei ollut kavereita moneen vuoteen koulussa. En ole kertonut siitä kenellekään, vaikka siinä ei ole mitään hävettävää. Häpeän silti. Pelkään kai, että muut ajattelisivat minussa olevan jotain vikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole onnistunut löytämään kunnon naisia. Jokainen parisuhde on ollut nalkutuksen kyllästämä.
Kummallista.
Uskon, että teet vähintään puolet kotitöistä ja kohtelet puolisoasi ystävällisesti ja kunnioittavasti.
Niin teen, mutta aina kohdalle on osunut prinsessa.
No sittenhän kannattaa pudottaa se ulkonäkö alemmaksi kriteerilistalla, ja kiinnittää enemmän huomiota luonteeseen.
Miksi näin? Eikö enemmän huomiota luonteeseen riitä?
Koska prinsessoja löytyy niistä, jotka voivat olla sellaisia. Laskee todennäköisyyttä törmätä sellaiseen.
Minusta tämä tuntuu hölmöltä.
No voithan toki jatkaa hyväksi havaitsemallasi tavalla..?
En vaan usko kuinka ulkonäkö voi vaikuttaa luonteeseen siinä määrin, että parinvalinnassa minun tulee tavoitella vävähemmän kauniita yksilöitä. Onko heissä itten katkerampia vai kuinka?
Vierailija kirjoitti:
Seurustelin miehen kanssa ja sanoin rakastavani häntä ja haluavani hänen kanssaan yhteisen elämän. Muutin toiselle paikkakunnalle ja jotenkin vain tunteet hiipui. Mulla ei kuitenkaan ollut pokkaa sanoa sitä ääneen... myönsin sen vasta kun mies kysyi suoraan ja silloinkin yritin ensin kiemurrella ja väistää kysymyksen.
Hävettää oma epärehellisyys, pelkurimaisuus ja se, että satutin hyvää miestä.
Minä olen myös kahteen otteeseen käyttäytynyt pelkurimaisesti, en lähtenyt puolustamaan kiusattua/ahdisteltua. Kerran koulussa ja kerran laivalla. Olen kyllä parantanut tapani sittemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole onnistunut löytämään kunnon naisia. Jokainen parisuhde on ollut nalkutuksen kyllästämä.
Kummallista.
Uskon, että teet vähintään puolet kotitöistä ja kohtelet puolisoasi ystävällisesti ja kunnioittavasti.
Niin teen, mutta aina kohdalle on osunut prinsessa.
No sittenhän kannattaa pudottaa se ulkonäkö alemmaksi kriteerilistalla, ja kiinnittää enemmän huomiota luonteeseen.
Miksi näin? Eikö enemmän huomiota luonteeseen riitä?
Koska prinsessoja löytyy niistä, jotka voivat olla sellaisia. Laskee todennäköisyyttä törmätä sellaiseen.
Minusta tämä tuntuu hölmöltä.
No voithan toki jatkaa hyväksi havaitsemallasi tavalla..?
En vaan usko kuinka ulkonäkö voi vaikuttaa luonteeseen siinä määrin, että parinvalinnassa minun tulee tavoitella vävähemmän kauniita yksilöitä. Onko heissä itten katkerampia vai kuinka?
Ok. Yleensä, jos jokin metodi ei selkeästi toimi, kannattaa kokeilla toista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole onnistunut löytämään kunnon naisia. Jokainen parisuhde on ollut nalkutuksen kyllästämä.
Kummallista.
Uskon, että teet vähintään puolet kotitöistä ja kohtelet puolisoasi ystävällisesti ja kunnioittavasti.
Niin teen, mutta aina kohdalle on osunut prinsessa.
No sittenhän kannattaa pudottaa se ulkonäkö alemmaksi kriteerilistalla, ja kiinnittää enemmän huomiota luonteeseen.
Miksi näin? Eikö enemmän huomiota luonteeseen riitä?
Koska prinsessoja löytyy niistä, jotka voivat olla sellaisia. Laskee todennäköisyyttä törmätä sellaiseen.
Minusta tämä tuntuu hölmöltä.
No voithan toki jatkaa hyväksi havaitsemallasi tavalla..?
En vaan usko kuinka ulkonäkö voi vaikuttaa luonteeseen siinä määrin, että parinvalinnassa minun tulee tavoitella vävähemmän kauniita yksilöitä. Onko heissä itten katkerampia vai kuinka?
Ok. Yleensä, jos jokin metodi ei selkeästi toimi, kannattaa kokeilla toista.
Niinhän se on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En häpeä mitään isompaa, vain joitain tilanteita, joissa olen puhunut typeriä.
Olin koulukiusattu. En ole pystynyt kertoa kenellekään vieläkään asiasta. Muistan vieläkin kuinka ahdistavaa ja nöyryyttävä kiusaaminen oli. Olin 13v kun kolme vanhempaa tyttöä hakkasi minut, polttivat tupakalla, rikkoivat vaatteeni. Nauroivat ja sanoivat että haluavat nähdä minut koulussa naama mustana. Syytä en vieläkään tiedä.
Minulla on hirveästi itsetunto-ongelmia vieläkin aikuisena, vaikka minulla on hyvä työ, koulutus, laaja ystäväpiiri, olen myös menestynyt urheilussa. Jotenkin hävettää, että minua kiusattiin. En tiedä miksi
Häpeän sitä, että oireilen psyykkisesti traumojeni takia. Häpeän myös sitä, että olen niin ankara itseäni kohtaan, etten kykene hyväksymään omaa oireiluani. Jonkun toisen kohdalla pitäisin oireilua luultavasti luonnollisena seurauksena traumaattisille tapahtumille. Omalla kohdallani sen sijaan ajattelen, että minun olisi jollain tavalla tullut kyetä jo pääsemään paremmin kaikesta yli. Hävettää, etten pysty suhtautumaan itseeni lempeämmin.
Kiitos aloittajalle siitä, kun sain nyt tilaisuuden kirjoittaa nämä ajatukset tässä auki. Helpotti oloa.
Kokeilin huumeita lukiossa vain miellyttääkseni ja saadakseni exäni rakastamaan minua, olin hyvästä perheestä tuleva hikarityttö. Exä jätti minut vuotta myöhemmin.
20 vuotta myöhemmin olen perheenäiti onnellisessa avioliitossa ja hyvässä työpaikassa. Jälkeenpäin ajateltuna olin idiootti, onneksi ei käynyt mitään pahempaa!
Alue: Aihe vapaa
Äänestin pressan vaaleissa Halosta.