Ökyrikkaita pääomien omistajia hellitään verotuksessa tahallaan: jopa nollaverotus mahdollinen sadoista miljoonista
Kerrankin asiaa Hesarin artikkelissa tänään:
Suomen verojärjestelmä on poikkeuksellinen, ja se tarjoaa mahdollisuuden välttää pääomatulo- ja perintöverot
Sijoitussäästötili tuo osan rahastojen ja vakuutuskuorien veroeduista piensijoittajan ulottuville. Pääomaveroja voi välttää Suomessa eri keinoin, varsinkin jos on paljon pääomia. Myös perintöverotus kannattaa ottaa huomioon."
Tämähän ei yllätä esim.niitä, jotka ovat lukeneet Esko Seppäsen hyviä talouskirjoja Suomen rikkaimmista. Juuri näitä vakuutuskuoria mm.Juha Sipilä käyttää, joissa voi välttää pääomaverot. Kokonjärjestelmä on aivan tahallaan jätetty suursijoittajia suosivaksi, piensijoittajat joutuvat maksamaan paljon enemmän pääomaveroja. Uusi ehdotus sijoitustilistä ei poista ökyrikkaiden verovälttelyä. Päinvastoin ovat olleet tyytyväisiä uuteen ehdotukseen. Tätä taustaa vasten yhteiskunnan vastakkainasettelu on aivan oikeutettua: nyky-yhteiskunta on rakennettu rikkaiden ehdoilla. Se on aivan selvää.
Kommentit (5)
Vakuutuskuorella ei vältä veroja, jos kaikki varat halutaan käyttöön. Vakuutuskuoresta voi nostaa verottomasti vain yhtä paljon kuin sinne on laitettu. Voitoista maksetaan verot noston yhteysdessä.
Kymmenestä miljoonasta eurosta voisi ottaa sadantuhannen euron pääomapalautuksia verotta sata vuotta.
Näin pääomat saavat rauhassa kasvaa korkoa korolle. Vaikka osa varoista otetaan vuosittain omaan käyttöön, niiden sanotaan olevan peräisin alun perin sijoitettujen pääomien palautuksesta, ei tuottojen kotiuttamisesta.
NYT HALLITUS muutti vakuutuskuorien verokohtelua. Pääoman palautuksissa verolle menee voiton suhteellinen osa pääoman määrästä. Jos voiton osuus on viisi prosenttia koko pääomasta, myös nostettavasta osuudesta viisi prosenttia menee siis verolle. Muu on yhä verotonta.
Työryhmän perusteena tälle oli se, että näin verotetaan sijoitusrahastoista varojaan pois ottaviakin.
Vakuutuskuorien puolustajat vetoavat niiden reiluuteen: sitten lopulta, kun kaikki rahat otetaan kuoresta pois tai kuorisopimus lakkautetaan, kaikesta arvonnoususta joutuu verolle. Kohtelu on siis tältä osin samaa kuin rahastosijoittajallakin. Etua saa lähinnä veronmaksun lykkäämisestä – joka on kyllä merkittävä.
MUTTA tässä kohtaa tulee verosuunnittelun toinen koukku.
Jos kuorisopimuksen tekijä kuolee ennen kuin hän lunastaa rahansa ulos, perikunta saa määrittää kuoressa olevan omaisuuden päivän hintaan ja maksaa siitä vain perintöveron. Tästä on viime vuodelta korkeimman hallinto-oikeuden päätös, joka on hyvin linjassa perintöverotuksen perusperiaatteiden kanssa.
Toisin sanoen pääomatuloveroa ei tällöin maksa kukaan. " HS 7.9.
Mitähän ap. sekoilee? Vakuutuskuorista pitää maksaa verot silloin kun kotiuttaa voitot, ihan niinkuin muistakin sijoituksista.
VÄHEMMÄLLE huomiolle on jäänyt tyytyväinen hyrinä, jolla uudistuksen ottivat vastaan myös isojen pääomien haltijat.
Jotkut heistä ja heidän edunvalvojistaan ovat kertoneet HS:lle, että osakesäästötilien kannattaminen kuvastaa pääoman omistajien taktiikanvaihdosta heidän omassa veropolitiikassaan: hyökkäyksestä on siirrytty puolustusasemiin.
Tavallisille kansalaisille haluttiin antaa osa samoista verosuunnittelun välineistä, jotta oma asema pysyisi paremmin hyväksyttävänä. Kyse oli tällöin ennen kaikkea vakuutuskuorien verokohtelusta.
OLETETAAN, että sijoittaja sijoittaa 10 miljoonaa euroa vakuutuskuoreen, jossa varoja hoidetaan hänen antamiensa ohjeiden mukaan. Tämä voi vaihdella liiketoiminnan täydestä johtamisesta vaikka siihen, että varoille on vain asetettu jokin tuottotavoite.
Oletetaan myös, että varat tuottaisivat viisi prosenttia vuodessa eli sijoituskuoressa oleva varallisuus kasvaisi ensimmäisenä vuonna 500 000 euroa, toisena vuonna korkoa korolle hieman enemmän ja niin edelleen.
Ennen hallituksen kehysriihipäätöstä sijoittaja sai päättää, minkälaisia korvamerkittyjä varoja hän ottaa kuoresta vuosittain. Kun sijoittaja kertoi ottavansa varoja alkuperäisestä sijoitussummastaan eli tuosta 10 miljoonasta vaikka 100 000 euroa vuodessa, hän ei joutunut maksamaan nostoistaan lainkaan pääomatuloveroa – vaikka esimerkissämme kuoressa oleva varallisuus on noston jälkeenkin kasvanut vuodessa 10,4 miljoonaan euroon.