Mun koulukirjassa lukee "Suomessa asuvan ruotsinkielisen väestön elinajanodote on pidempi kuin suomenkielisen väestön"

Jonkun kerran olen pienessä mielessäni ajatellut, että kuinka suureksi Suomessa toisen -muun kuin suomenkielen puhujien määrän täytyy nousta, että se voi alkaa vaatia itselleen samanlaista asemaa, kuin mitä on ollut viime vuosikymmenet kieleistä (suomen)ruotsilla. - Ja mitä me näille vaatijoille sitten osaamme vastata?

No hååkaneilla on kaikki helpompaa. Kouluun pääsee heittämällä sisään kun on kielikiintiöt. Sitten ne vie kaikki työpaikat missä vaaditaan ruotsia, vaikka sitä ei tarvittaiskaa. Suomessa syrjitään suomenkielisiä ja me annetaan sen tapahtua.

Vierailija kirjoitti:

Johtuisikohan siitä, että monet ruotsalaiset ovat aatelisten jälkeläisiä, onhan Ruotsi edelleen kuningaskunta? Lisäksi suomenruotsalaiset ovat sosiaalisia ja auttavat toinen toistaan ehkä enemmän kuin kantasuomalaiset, jotka ovat pääsääntöisesti vain kateellisia toistensa kampittajia?

Just joo. Tunnen aika paljon suomenruotsalaisia ja en huomaan mitään eroa muihin. On kyllä kaikenlaisia ihmisiä laidasta laitaan. Erona on suomenkielisiin on se, että kulissi pidetään pystyssä oli miten oli. Ja toisille pitää näyttää, että menee hyvin vaikka lainaa on. Mit tää on varmaan sitä yhteisöllisyyttä.

T. Itsekin puoliksi ruotsinkielinen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi näin? Luulisi että suomenkielisellä väestöllä olisi helpompaa, koska täällä tosi moni palvelu on vain suomeksi? Ruotsinkielisenä toki voi saada töitä helpommin, mutta millä muulla perusteella heidän elinajanodote on pidempi?

Minusta ihan relevantti kysymys. - Toisaalta voihan sitä itse kukin miettiä tahollaan, että miten rakentaa ja luoda omasta elämästään sellainen, että se voisi olla elianajan odotteltaan pidempi ja samalla tyydyttävä ja nautintoa antava,

Jos ajattelee, mikä tekee suomenruotaslaisten elämsätä "pidempää" niin siihen on varmasti monta syytä. Esimerkiksi Mahd. yhteisöllisyys, paremmat koulutusmahdollisuudet, keskimäärin parempi tulo ja ansiotaso, omat perinteet (/maineiskas ja arvokashistoria) . - Tunne siitä, että saattaa olla hieman parempi siksi, että on sitä etuoikeutettua joukkoa, jonka oma ruotsinkieli on kaikkialla Suomessa ainoa pakollinen ja ohittamaton oppiaine kaikilla koulu ja opiskeluasteilla. Sen sijaan, että tuo oppiaine olisi vaikka sitten Suomenkieli, jota hallitsee ja käyttää kuitenkin Suomessa asuvista ja elävistä varovasti arvioiden ainakin 90% väestöstä.     

Olet oikeassa eli suomenkielen pitäisi olla tärkeä oppiaine.

Pidän koomisena sitä, että erittäin huonolla todistuksella pääsee mm. Hankenille.

Sukulaispojalla ka 9,6 ja monta ällää yo-todistuksessa mutta ei päässyt sisään.

Unohtiko hän käydä pääsykokeissa? - Kyllä Hankkenillekin haluavan täytyy vielä osallistua pääsykokeisiin, niin voidaan leikkiä, että hei meille on yhtä vaikea päästä kuin muihin kauppatieteiden paikkoihin; jostain syystä Hankken ei taitane mukana kauppatieteiden yhteisvalinnassa...

Hankenille taitaa olla vaikeampi päästä kuin suomenkielisiin kauppiksiin ja se on myös tutkimuksen suhteen suomenkielisiä kauppiksia parempi. Mitenkään kiistämättä sitä, etteikö olisi aloja, joille ruotsinkielisten on helpompi päästä sisään, niin ihan älytöntä ottaa Hanken esimerkiksi. Varsinkin kun ne ovat välillä olleet käräjillä tai ainakin ongelmissa siitä, että haluavat opettaa vain englanniksi...

En tiedä mitä on muuttunut muutamassa vuodessa mutta tilanne näytti muutaman vuoden takaisen opetushallituksen tilaston mukaan seuraavalta. - Pahoittelen sitä, että tilasto on sikäli suppea, ettei siinä ole erikseen eritelty sitä mitä kieltä on käyttänyt hakiessaan opiskelupaikkaa tai saadessaan paikan.

YLIOPISTO HAKENEET HYVÄKSYTYT HYVÄKSYTYT %

Taideyliopisto 3 087 192 6 %

Tampereen yliopisto 23 158 1 956 8 %

Jyväskylän yliopisto 23 290 2 542 11 %

Turun yliopisto 26 180 2 900 11 %

Lappeenrannan teknillinen yliopisto 4 704 582 12 %

Aalto\-yliopisto 14 466 1 834 13 %

Helsingin yliopisto 43 306 5 434 13 %

Tampereen teknillinen yliopisto 6 631 859 13 %

Vaasan yliopisto 5 053 718 14 %

Itä\-Suomen yliopisto 20 712 3 157 15 %

Lapin yliopisto 5 256 777 15 %

Oulun yliopisto 15 996 2 347 15 %

Svenska handelshögskolan 1 489 301 20 %

Maanpuolustuskorkeakoulu 757 176 23 %

Åbo Akademi 4 375 1 123 26 %

No ainakin Kauniaisten ruotsinkieliset ovat hoikkia, kauniita, koulutettuja ja rikkaita ja epäilemättä myös terveitä.

Elävät kauemmin kuin joku mahakas röökimuija.

Vierailija kirjoitti:

No ainakin Kauniaisten ruotsinkieliset ovat hoikkia, kauniita, koulutettuja ja rikkaita ja epäilemättä myös terveitä.

Elävät kauemmin kuin joku mahakas röökimuija.

Sitä itkua oli kiva kuunnella kun ankkalampeen istutettiin tuoreita tulijoita ulkomailta.

Vierailija kirjoitti:

No ainakin Kauniaisten ruotsinkieliset ovat hoikkia, kauniita, koulutettuja ja rikkaita ja epäilemättä myös terveitä.

Elävät kauemmin kuin joku mahakas röökimuija.

oli kyllä sellainen oivallus, että pitäsiköhän sinut palkita tuosta havainnostasi vähintään nobelilla... Vai riittäsikö alkuun Matti Äyräpää -palkinto?