Mun koulukirjassa lukee "Suomessa asuvan ruotsinkielisen väestön elinajanodote on pidempi kuin suomenkielisen väestön"

Vierailija kirjoitti:

Ruotsinkielisillä on varattu paljon enemmän koulutuspaikkoja väestömäärään nähden ja korkea koulutus korreloi hyvinvoinnin kanssa.

Paskan marjat! Sinä voit hakea ruotsinkielisiin koulutuksiin yhtä hyvin kuin he suomenkielisiin. Olet, samoin kuin he, saanut koulussa sen toisen kotimaisen kielen opetusta ja jos olet oppivelvollisuuslakia noudattanut, osaatkin sitä toista kotimaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsinkielisillä on varattu paljon enemmän koulutuspaikkoja väestömäärään nähden ja korkea koulutus korreloi hyvinvoinnin kanssa.

Paskan marjat! Sinä voit hakea ruotsinkielisiin koulutuksiin yhtä hyvin kuin he suomenkielisiin. Olet, samoin kuin he, saanut koulussa sen toisen kotimaisen kielen opetusta ja jos olet oppivelvollisuuslakia noudattanut, osaatkin sitä toista kotimaista.

Miksi hänen pitäisi hakea vieraalla kielellä tehtävään koulutukseen?

Oikeudenmukaisessa maassa suomenkielisiin yliopistoihin olisi helpompi päästä, koska meitä on enemmän. Paljon enemmän. 

Täällä löpistään faktana asioista, jotka ovat huuhaata. Ei ole yhtään sen helpompi päästä haluamiinsa koulutuksiin ruotsinkielisellä puolella. Elän kaksikielisessä perheessä. Olen syntyperältäni perusjuntti savolaiselta pikkukylältä. Siellä vaan kyräiltiin toisten tekemisiä ja tekemättä jättämisiä.

Nyt, naituna suomenruotsalaiseen sukuun, arvostan aitoa yhteisöllisyyttä. Tukiverkostot ovat paremmat kuin omassa lapsuuden suvussani.

Eivät kaikki suomenruotsalaiset ole taloudellisesti hyvin menestyneitä. Kyllä tähän sukuun ainakin mahtuu yksi elämäntapaintiaani, hinta koukut jäivät kesken. Ja sitten ne äveriäät, jotka omalla työllään ovat omaisuutensa ansainneet, eivät kyllä millään tavalla tuo julki sitä, että heillä on rahaa.

Perusmukavia ihmisiä - heidän parissa ab en ole törmännyt sellaiseen henkiseen kieroiluun mitä junttisuomalaisten kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Täällä löpistään faktana asioista, jotka ovat huuhaata. Ei ole yhtään sen helpompi päästä haluamiinsa koulutuksiin ruotsinkielisellä puolella. Elän kaksikielisessä perheessä. Olen syntyperältäni perusjuntti savolaiselta pikkukylältä. Siellä vaan kyräiltiin toisten tekemisiä ja tekemättä jättämisiä.

Nyt, naituna suomenruotsalaiseen sukuun, arvostan aitoa yhteisöllisyyttä. Tukiverkostot ovat paremmat kuin omassa lapsuuden suvussani.

Eivät kaikki suomenruotsalaiset ole taloudellisesti hyvin menestyneitä. Kyllä tähän sukuun ainakin mahtuu yksi elämäntapaintiaani, hinta koukut jäivät kesken. Ja sitten ne äveriäät, jotka omalla työllään ovat omaisuutensa ansainneet, eivät kyllä millään tavalla tuo julki sitä, että heillä on rahaa.

Perusmukavia ihmisiä - heidän parissa ab en ole törmännyt sellaiseen henkiseen kieroiluun mitä junttisuomalaisten kanssa.

Hmm. Et sitten ole kuulllut esimerkiksi Ruotsinkieltä taitavien erillisistä kiintiöistä korkeakouluissa ja yliopistoissa? -

Kiistanalaisten arvioiden mukaan suomenkielisistä nuorista kolmannes pääsee opiskelemaan korkeakouluihin ja yliopistoihin, kun ruotsinkielisistä opiskelemaan pääsee puolet. Lisäksi lähes kaikissa yliopistoissa ja korkeakouluissa voi esimerkiksi tenttiä ruotsiksi. (Mahtaako ruotsinkielisissa Suomessa toimivista yliopistoissa Hankkenilla ja Åbo akatemissa saada tenttiä suomeksi?)

Tilastoja ruotsinkielisten korkeakoulukiintiöistä ei, ainakaan toistaiseksi ole opetusministeriöstä saanut. - Miksiköhän?

Mutta joo. Ei kaikki suomenruotsinkieliset ole onnekkkaista, eikä edes hyvin voivia "eliittiin" kuuluvia suomalaisia. Ei se suomenruotsi (kieli) nyt kaikelta suojaa ja puollusta, vaan on monesti kuitenkin hyvää parempi työkalu jonka avulla yrittää rakentaa omaa ja läheisten tulevaisuutta.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi näin? Luulisi että suomenkielisellä väestöllä olisi helpompaa, koska täällä tosi moni palvelu on vain suomeksi? Ruotsinkielisenä toki voi saada töitä helpommin, mutta millä muulla perusteella heidän elinajanodote on pidempi?

Minusta ihan relevantti kysymys. - Toisaalta voihan sitä itse kukin miettiä tahollaan, että miten rakentaa ja luoda omasta elämästään sellainen, että se voisi olla elianajan odotteltaan pidempi ja samalla tyydyttävä ja nautintoa antava,

Jos ajattelee, mikä tekee suomenruotaslaisten elämsätä "pidempää" niin siihen on varmasti monta syytä. Esimerkiksi Mahd. yhteisöllisyys, paremmat koulutusmahdollisuudet, keskimäärin parempi tulo ja ansiotaso, omat perinteet (/maineiskas ja arvokashistoria) . - Tunne siitä, että saattaa olla hieman parempi siksi, että on sitä etuoikeutettua joukkoa, jonka oma ruotsinkieli on kaikkialla Suomessa ainoa pakollinen ja ohittamaton oppiaine kaikilla koulu ja opiskeluasteilla. Sen sijaan, että tuo oppiaine olisi vaikka sitten Suomenkieli, jota hallitsee ja käyttää kuitenkin Suomessa asuvista ja elävistä varovasti arvioiden ainakin 90% väestöstä.     

Olet oikeassa eli suomenkielen pitäisi olla tärkeä oppiaine.

Pidän koomisena sitä, että erittäin huonolla todistuksella pääsee mm. Hankenille.

Sukulaispojalla ka 9,6 ja monta ällää yo-todistuksessa mutta ei päässyt sisään.

Vierailija kirjoitti:

Täällä löpistään faktana asioista, jotka ovat huuhaata. Ei ole yhtään sen helpompi päästä haluamiinsa koulutuksiin ruotsinkielisellä puolella. Elän kaksikielisessä perheessä. Olen syntyperältäni perusjuntti savolaiselta pikkukylältä. Siellä vaan kyräiltiin toisten tekemisiä ja tekemättä jättämisiä.

Nyt, naituna suomenruotsalaiseen sukuun, arvostan aitoa yhteisöllisyyttä. Tukiverkostot ovat paremmat kuin omassa lapsuuden suvussani.

Eivät kaikki suomenruotsalaiset ole taloudellisesti hyvin menestyneitä. Kyllä tähän sukuun ainakin mahtuu yksi elämäntapaintiaani, hinta koukut jäivät kesken. Ja sitten ne äveriäät, jotka omalla työllään ovat omaisuutensa ansainneet, eivät kyllä millään tavalla tuo julki sitä, että heillä on rahaa.

Perusmukavia ihmisiä - heidän parissa ab en ole törmännyt sellaiseen henkiseen kieroiluun mitä junttisuomalaisten kanssa.

Juuri tuo yhteisöllisyys on ensimmäisenä pidentämässä elinikää. Kaikkia naapureita tervehditään ja tutummalta kysytään kuulumisia ja vointia. Vanhaa ihmistä autetaan ilman että vanhus joutuu kysymään apua esim. ostosten kantamisessa autoon.

Yhdessä ruokailua arvostetaan ja tosiaankin kalaruoka on useimpien mieliruokaa. Silakkalaatikkokin on nautinto kun on itse onkinut silakat perheenjäsenen kanssa ja tehnyt laatikon yhdessä.

Ollaan aktiivisia talkootyöläisiä jotta lapset voivat harrastaa halvemmalla. Siinähän se siivous menee samalla kuntoilustakin.

Ehkä suomenruotsalaisilla ihmiset tuntevat kuuluvansa johonkin ryhmään. Ei ole sellaista irrallisuuden- ja yksinäisyydentunnetta ikinä vaikka kilisi yksin suuressa maailmassa.

Se koulutuskiintiö menee myös niin, että jos hakee suomenkieliseen koulutukseen pitää osata osoittaa osaavansa suomenkieltä tosi hyvin. Kiintiö ei auta jos et osaa. Kiintiö takaa sen, että valmistuu lääkäreitä jotka osaavat ruotsia. Lääkikseen on muutenkin vaikea päästä, joten en usko että kiintiö jättää suomenkielisiä suurina määrinä ulkopuolelle sen pienen kiintiön mukaan. Se nimittäin, suomalaisesta urbaanilegendasta huolimatta, on tosi pieni.

Suomenruotsalaiset elävät pidempään yhteisöllisyyden takia. Toisista huolehditaan.

https://yle.fi/uutiset/3-5432237

Ruotsinkielisiä nuoria on vajaat viisi prosenttia ikäryhmästään. Kiistanalaisten arvioiden mukaan suomenkielisistä nuorista kolmannes pääsee opiskelemaan korkeakouluihin ja yliopistoihin, kun ruotsinkielisistä opiskelemaan pääsee puolet. Lisäksi lähes kaikissa yliopistoissa ja korkeakouluissa voi esimerkiksi tenttiä ruotsiksi.

Tilastoja ruotsinkielisten korkeakoulukiintiöistä ei opetusministeriöstä saa.

- Vuonna 2009 aloittaneista opiskelijoista ei ollenkaan ole näin suurista eroista kysymys, ruotsinkielisten suhteessa suurempi määrä korkeakouluissa ja yliopistoissa on vain muutaman prosentin luokkaa, sanoo Lehikoinen.

Ruotsinkieliset pääsevät sisään heikommilla tiedoilla

Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.

Oikeustieteelliseen tiedekuntaan hakeneista ruotsinkielisistä pääsi sisään yli 23 prosenttia pyrkineistä, kun suomenkielisistä 18 prosenttia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi näin? Luulisi että suomenkielisellä väestöllä olisi helpompaa, koska täällä tosi moni palvelu on vain suomeksi? Ruotsinkielisenä toki voi saada töitä helpommin, mutta millä muulla perusteella heidän elinajanodote on pidempi?

Minusta ihan relevantti kysymys. - Toisaalta voihan sitä itse kukin miettiä tahollaan, että miten rakentaa ja luoda omasta elämästään sellainen, että se voisi olla elianajan odotteltaan pidempi ja samalla tyydyttävä ja nautintoa antava,

Jos ajattelee, mikä tekee suomenruotaslaisten elämsätä "pidempää" niin siihen on varmasti monta syytä. Esimerkiksi Mahd. yhteisöllisyys, paremmat koulutusmahdollisuudet, keskimäärin parempi tulo ja ansiotaso, omat perinteet (/maineiskas ja arvokashistoria) . - Tunne siitä, että saattaa olla hieman parempi siksi, että on sitä etuoikeutettua joukkoa, jonka oma ruotsinkieli on kaikkialla Suomessa ainoa pakollinen ja ohittamaton oppiaine kaikilla koulu ja opiskeluasteilla. Sen sijaan, että tuo oppiaine olisi vaikka sitten Suomenkieli, jota hallitsee ja käyttää kuitenkin Suomessa asuvista ja elävistä varovasti arvioiden ainakin 90% väestöstä.     

Olet oikeassa eli suomenkielen pitäisi olla tärkeä oppiaine.

Pidän koomisena sitä, että erittäin huonolla todistuksella pääsee mm. Hankenille.

Sukulaispojalla ka 9,6 ja monta ällää yo-todistuksessa mutta ei päässyt sisään.

Unohtiko hän käydä pääsykokeissa? - Kyllä Hankkenillekin haluavan täytyy vielä osallistua pääsykokeisiin, niin voidaan leikkiä, että hei meille on yhtä vaikea päästä kuin muihin kauppatieteiden paikkoihin; jostain syystä Hankken ei taitane mukana kauppatieteiden yhteisvalinnassa...

Vierailija kirjoitti:

https://yle.fi/uutiset/3-5432237

Ruotsinkielisiä nuoria on vajaat viisi prosenttia ikäryhmästään. Kiistanalaisten arvioiden mukaan suomenkielisistä nuorista kolmannes pääsee opiskelemaan korkeakouluihin ja yliopistoihin, kun ruotsinkielisistä opiskelemaan pääsee puolet. Lisäksi lähes kaikissa yliopistoissa ja korkeakouluissa voi esimerkiksi tenttiä ruotsiksi.

Tilastoja ruotsinkielisten korkeakoulukiintiöistä ei opetusministeriöstä saa.

- Vuonna 2009 aloittaneista opiskelijoista ei ollenkaan ole näin suurista eroista kysymys, ruotsinkielisten suhteessa suurempi määrä korkeakouluissa ja yliopistoissa on vain muutaman prosentin luokkaa, sanoo Lehikoinen.

Ruotsinkieliset pääsevät sisään heikommilla tiedoilla

Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.

Oikeustieteelliseen tiedekuntaan hakeneista ruotsinkielisistä pääsi sisään yli 23 prosenttia pyrkineistä, kun suomenkielisistä 18 prosenttia.

Hmm. Onkohan mikään muuttunut seitsemässä vuodessa??? Vaikka kieltämättä vinosti toisinaan hymyilyttää, vai pitäsikö itkeä, kun hyvin usein parhaimmat perustelut nykyisen laajuiseen "pakkoruotsi" ohittamattomuutteen ja sen asettaminen kaikkialla Suomessa ainoaksi kaikkien koulutus ja opiskelupaikkojen ainoaksi kaikkia yhdistäväksi ja pakolliseksi oppiaineeksi löytyy historian kirjoista ja lehdistä. Hieman tämä on minusta, jotenkin -kauniisti sanottuna- hieman nurinkurista. - Miksei tuota asemaa ole annettu, vaikkapa sitten suomenkielelle, jonka oppimisessa ainakin itselläni on vielä tehtävää, kuten jokainen tämän tekstin lukenut voi itse havaita.

Huh huh hömppää kirjoitti:

Se koulutuskiintiö menee myös niin, että jos hakee suomenkieliseen koulutukseen pitää osata osoittaa osaavansa suomenkieltä tosi hyvin. Kiintiö ei auta jos et osaa. Kiintiö takaa sen, että valmistuu lääkäreitä jotka osaavat ruotsia. Lääkikseen on muutenkin vaikea päästä, joten en usko että kiintiö jättää suomenkielisiä suurina määrinä ulkopuolelle sen pienen kiintiön mukaan. Se nimittäin, suomalaisesta urbaanilegendasta huolimatta, on tosi pieni.

Suomenruotsalaiset elävät pidempään yhteisöllisyyden takia. Toisista huolehditaan.

Ei muuten pidä paikkaansa tuo kieliasia. Meillä ainakin sai tenttiä ruotsiksi, joten miksi pitäisi osoittaa suomen kielen taito erikseen? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://yle.fi/uutiset/3-5432237

Ruotsinkielisiä nuoria on vajaat viisi prosenttia ikäryhmästään. Kiistanalaisten arvioiden mukaan suomenkielisistä nuorista kolmannes pääsee opiskelemaan korkeakouluihin ja yliopistoihin, kun ruotsinkielisistä opiskelemaan pääsee puolet. Lisäksi lähes kaikissa yliopistoissa ja korkeakouluissa voi esimerkiksi tenttiä ruotsiksi.

Tilastoja ruotsinkielisten korkeakoulukiintiöistä ei opetusministeriöstä saa.

- Vuonna 2009 aloittaneista opiskelijoista ei ollenkaan ole näin suurista eroista kysymys, ruotsinkielisten suhteessa suurempi määrä korkeakouluissa ja yliopistoissa on vain muutaman prosentin luokkaa, sanoo Lehikoinen.

Ruotsinkieliset pääsevät sisään heikommilla tiedoilla

Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.

Oikeustieteelliseen tiedekuntaan hakeneista ruotsinkielisistä pääsi sisään yli 23 prosenttia pyrkineistä, kun suomenkielisistä 18 prosenttia.

Hmm. Onkohan mikään muuttunut seitsemässä vuodessa??? Vaikka kieltämättä vinosti toisinaan hymyilyttää, vai pitäsikö itkeä, kun hyvin usein parhaimmat perustelut nykyisen laajuiseen "pakkoruotsi" ohittamattomuutteen ja sen asettaminen kaikkialla Suomessa ainoaksi kaikkien koulutus ja opiskelupaikkojen ainoaksi kaikkia yhdistäväksi ja pakolliseksi oppiaineeksi löytyy historian kirjoista ja lehdistä. Hieman tämä on minusta, jotenkin -kauniisti sanottuna- hieman nurinkurista. - Miksei tuota asemaa ole annettu, vaikkapa sitten suomenkielelle, jonka oppimisessa ainakin itselläni on vielä tehtävää, kuten jokainen tämän tekstin lukenut voi itse havaita.

Samassa jutussa mainittiin, että ruotsinkielisten koulupaikkojen määrää oltiin tuolloin nostamassa. Että sen verran on ilmeisesti muuttunut.

Johtuisikohan siitä, että monet ruotsalaiset ovat aatelisten jälkeläisiä, onhan Ruotsi edelleen kuningaskunta? Lisäksi suomenruotsalaiset ovat sosiaalisia ja auttavat toinen toistaan ehkä enemmän kuin kantasuomalaiset, jotka ovat pääsääntöisesti vain kateellisia toistensa kampittajia?

Åbo Akademissa on käytössä pääsykokeen yhteydessä tehtävä kielikoe. Hakija ei voi tulla valituksi, jos hän ei saa kielikokeesta tarpeeksi pisteitä. Suomenkielisten yliopistojen valintakokeen saa tehdä suomen lisäksi usein myös ruotsiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi näin? Luulisi että suomenkielisellä väestöllä olisi helpompaa, koska täällä tosi moni palvelu on vain suomeksi? Ruotsinkielisenä toki voi saada töitä helpommin, mutta millä muulla perusteella heidän elinajanodote on pidempi?

Minusta ihan relevantti kysymys. - Toisaalta voihan sitä itse kukin miettiä tahollaan, että miten rakentaa ja luoda omasta elämästään sellainen, että se voisi olla elianajan odotteltaan pidempi ja samalla tyydyttävä ja nautintoa antava,

Jos ajattelee, mikä tekee suomenruotaslaisten elämsätä "pidempää" niin siihen on varmasti monta syytä. Esimerkiksi Mahd. yhteisöllisyys, paremmat koulutusmahdollisuudet, keskimäärin parempi tulo ja ansiotaso, omat perinteet (/maineiskas ja arvokashistoria) . - Tunne siitä, että saattaa olla hieman parempi siksi, että on sitä etuoikeutettua joukkoa, jonka oma ruotsinkieli on kaikkialla Suomessa ainoa pakollinen ja ohittamaton oppiaine kaikilla koulu ja opiskeluasteilla. Sen sijaan, että tuo oppiaine olisi vaikka sitten Suomenkieli, jota hallitsee ja käyttää kuitenkin Suomessa asuvista ja elävistä varovasti arvioiden ainakin 90% väestöstä.     

Olet oikeassa eli suomenkielen pitäisi olla tärkeä oppiaine.

Pidän koomisena sitä, että erittäin huonolla todistuksella pääsee mm. Hankenille.

Sukulaispojalla ka 9,6 ja monta ällää yo-todistuksessa mutta ei päässyt sisään.

Unohtiko hän käydä pääsykokeissa? - Kyllä Hankkenillekin haluavan täytyy vielä osallistua pääsykokeisiin, niin voidaan leikkiä, että hei meille on yhtä vaikea päästä kuin muihin kauppatieteiden paikkoihin; jostain syystä Hankken ei taitane mukana kauppatieteiden yhteisvalinnassa...

Hankenille taitaa olla vaikeampi päästä kuin suomenkielisiin kauppiksiin ja se on myös tutkimuksen suhteen suomenkielisiä kauppiksia parempi. Mitenkään kiistämättä sitä, etteikö olisi aloja, joille ruotsinkielisten on helpompi päästä sisään, niin ihan älytöntä ottaa Hanken esimerkiksi. Varsinkin kun ne ovat välillä olleet käräjillä tai ainakin ongelmissa siitä, että haluavat opettaa vain englanniksi...

Vierailija kirjoitti:

Johtuisikohan siitä, että monet ruotsalaiset ovat aatelisten jälkeläisiä, onhan Ruotsi edelleen kuningaskunta? Lisäksi suomenruotsalaiset ovat sosiaalisia ja auttavat toinen toistaan ehkä enemmän kuin kantasuomalaiset, jotka ovat pääsääntöisesti vain kateellisia toistensa kampittajia?

Miten RUOTSIN valtiomuoto liittyy SUOMENruotsalaisten elinajanodotteeseen?

Vierailija kirjoitti:

Yksi syy, mistä olen lukenut, on se ettei suomenruotsalaiset käytä väkivaltaa lasten kasvatuksessa, suomalaisista 70% perheistä on edelleen väkivaltaisia lapsia kohtaan.

Lapsena kohdattu väkivalta laskee elinajanodotetta, lisää riskiä sydäntauteihin, syöpiin jne. 

Sulla on varmaan jotain lähteitä tähän. Kuullostaa sen verran paksulta jöötiltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi näin? Luulisi että suomenkielisellä väestöllä olisi helpompaa, koska täällä tosi moni palvelu on vain suomeksi? Ruotsinkielisenä toki voi saada töitä helpommin, mutta millä muulla perusteella heidän elinajanodote on pidempi?

Minusta ihan relevantti kysymys. - Toisaalta voihan sitä itse kukin miettiä tahollaan, että miten rakentaa ja luoda omasta elämästään sellainen, että se voisi olla elianajan odotteltaan pidempi ja samalla tyydyttävä ja nautintoa antava,

Jos ajattelee, mikä tekee suomenruotaslaisten elämsätä "pidempää" niin siihen on varmasti monta syytä. Esimerkiksi Mahd. yhteisöllisyys, paremmat koulutusmahdollisuudet, keskimäärin parempi tulo ja ansiotaso, omat perinteet (/maineiskas ja arvokashistoria) . - Tunne siitä, että saattaa olla hieman parempi siksi, että on sitä etuoikeutettua joukkoa, jonka oma ruotsinkieli on kaikkialla Suomessa ainoa pakollinen ja ohittamaton oppiaine kaikilla koulu ja opiskeluasteilla. Sen sijaan, että tuo oppiaine olisi vaikka sitten Suomenkieli, jota hallitsee ja käyttää kuitenkin Suomessa asuvista ja elävistä varovasti arvioiden ainakin 90% väestöstä.     

Olet oikeassa eli suomenkielen pitäisi olla tärkeä oppiaine.

Pidän koomisena sitä, että erittäin huonolla todistuksella pääsee mm. Hankenille.

Kerran treffailin hankenilla opiskelevaan ja meni kyllä usko siihen kouluun. Pääseekö sinne ihan kaikki ketkä haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://yle.fi/uutiset/3-5432237

Ruotsinkielisiä nuoria on vajaat viisi prosenttia ikäryhmästään. Kiistanalaisten arvioiden mukaan suomenkielisistä nuorista kolmannes pääsee opiskelemaan korkeakouluihin ja yliopistoihin, kun ruotsinkielisistä opiskelemaan pääsee puolet. Lisäksi lähes kaikissa yliopistoissa ja korkeakouluissa voi esimerkiksi tenttiä ruotsiksi.

Tilastoja ruotsinkielisten korkeakoulukiintiöistä ei opetusministeriöstä saa.

- Vuonna 2009 aloittaneista opiskelijoista ei ollenkaan ole näin suurista eroista kysymys, ruotsinkielisten suhteessa suurempi määrä korkeakouluissa ja yliopistoissa on vain muutaman prosentin luokkaa, sanoo Lehikoinen.

Ruotsinkieliset pääsevät sisään heikommilla tiedoilla

Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.

Oikeustieteelliseen tiedekuntaan hakeneista ruotsinkielisistä pääsi sisään yli 23 prosenttia pyrkineistä, kun suomenkielisistä 18 prosenttia.

Hmm. Onkohan mikään muuttunut seitsemässä vuodessa??? Vaikka kieltämättä vinosti toisinaan hymyilyttää, vai pitäsikö itkeä, kun hyvin usein parhaimmat perustelut nykyisen laajuiseen "pakkoruotsi" ohittamattomuutteen ja sen asettaminen kaikkialla Suomessa ainoaksi kaikkien koulutus ja opiskelupaikkojen ainoaksi kaikkia yhdistäväksi ja pakolliseksi oppiaineeksi löytyy historian kirjoista ja lehdistä. Hieman tämä on minusta, jotenkin -kauniisti sanottuna- hieman nurinkurista. - Miksei tuota asemaa ole annettu, vaikkapa sitten suomenkielelle, jonka oppimisessa ainakin itselläni on vielä tehtävää, kuten jokainen tämän tekstin lukenut voi itse havaita.

Samassa jutussa mainittiin, että ruotsinkielisten koulupaikkojen määrää oltiin tuolloin nostamassa. Että sen verran on ilmeisesti muuttunut.

Tjaa,a. Suomessa omaksi äidinkieleltään (suomen)ruotsia puhuvia on väestöstä muistaakseni noin 5 % (, heistä huomattava osa taitaa ja hallitsee verraten hyvin myös suomenkielen. (Tuntuu raivostuttavalta, kuinka verraten huonosti vastaavasti suomenkieliset osaavat ja hallitsevat paikoin ruotsia, jos ja kun ajattelee, miten paljon (suomen)ruotsin ylläpitämiseen on viime vuosikymmeninä käytetty ja käytetään yhä taloudellsia voimavaroja, sanalla sanoen miljoonittain rahaa.

Tosin osa (suomen)ruotsinkielisistä alueista on halunnut myös tehokkaasti ja onnistuneesti onnistunut karttamaan ja välttelemään suomenkieltä.

Esimerkiksi Ahvenanmaalla kouluja käyvillä ja opiskelevilla ei ole oppiainetta nimeltä "pakkosuomi", toin kuin monella, virallisesti yksikielisillä kunnilla on "pakkoruotsi." Tai jos, jossain päin Suomea on paikkakunnalle haluttu perustaa ns. kielikylpypäiväkoti tai kaksikielinen koulu, jossa suomen ja (suomen)ruotsinkieliset lapset ja nuoret voisivat kohdata toisiaan ja yhteisessä koulu ja tarha arjessa huomaamatta oppia toistensa kieltä ja kulttuuria, niin tuota koulua tai kielikylpytarhaa ei jostain syystä ole haluttu tai onnistuttu muodostamaan ja rakentamaan niin että valitut kielet olisivat olleet suomi ja (suomen)ruotsi)

(Suomen) rutosin jälkeen eniten on äidinkielenään venäjää puhuvia, joita on Suomen väestöstä noin 1,5% Saamea äidinkielenään puhuvia on noin puoliprosenttia, Suomessa. Muiden kielten osuus äidinkielten määrästä on noin 5%. Jonkun kerran olen pienessä mielessäni ajatellut, että kuinka suureksi Suomessa kielten puhujien määrän täytyy nousta, että se voi alkaa vaatia itselleen samanlaista asemaa, kuin mitä on ollut viime vuosikymmenet kieleistä (suomen)ruotsilla. - Ja mitä me näille vaatijoille sitten osaamme vastata?

Vierailija kirjoitti:

https://yle.fi/uutiset/3-5432237

Ruotsinkielisiä nuoria on vajaat viisi prosenttia ikäryhmästään. Kiistanalaisten arvioiden mukaan suomenkielisistä nuorista kolmannes pääsee opiskelemaan korkeakouluihin ja yliopistoihin, kun ruotsinkielisistä opiskelemaan pääsee puolet. Lisäksi lähes kaikissa yliopistoissa ja korkeakouluissa voi esimerkiksi tenttiä ruotsiksi.

Tilastoja ruotsinkielisten korkeakoulukiintiöistä ei opetusministeriöstä saa.

- Vuonna 2009 aloittaneista opiskelijoista ei ollenkaan ole näin suurista eroista kysymys, ruotsinkielisten suhteessa suurempi määrä korkeakouluissa ja yliopistoissa on vain muutaman prosentin luokkaa, sanoo Lehikoinen.

Ruotsinkieliset pääsevät sisään heikommilla tiedoilla

Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.

Oikeustieteelliseen tiedekuntaan hakeneista ruotsinkielisistä pääsi sisään yli 23 prosenttia pyrkineistä, kun suomenkielisistä 18 prosenttia.

Täähän on vähän niinkuin Amerikassa, jossa rodun mukaan määritetään miten pääsee sisään yliopistoon. Miten tälläinen voi olla mahdollista vielä nykypäivänä?