Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Avioero, lapset ja työmatkat
04.09.2018 |
Avioero tulossa. Puolisolla on paljon päivän pituisia työmatkoja, jolloin työpäivä tietenkin venyy normaalia pidemmäksi.
Mielestäni itsestään selvästi minun pitäisi olla lähivanhempi ja lasten kanssa enimmäkseen ja puoliso sitten ottaisi lapset viikonloppuina ja sellaisina päivinä, kun ei ole matkoja.
Puolison mielestä taas ehdottomasti viikko-viikko-järjestely. En ole vielä saanut selitystä, miten sen olisi tarkoitus toimia.
Puhevälit ovat huonot. Puoliso ei halua lähteä lastenvalvojalle keskustelemaan. Mitä tässä pitäisi tehdä?
Onko kenelläkään vastaavantyylistä työtä? Minkälaiset järjestelyt teillä on?
Kommentit (52)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP se ei kuulu sinulle, miten eksä asian hoitaa, kunhan lapset tulee hoidettua.
Upeaa, että isä haluaa lapset paljon luokseen. Uskomatonta, että koitat estää sen, koska muu ratkaisu olisi sinulle taloudellisesti tuottoisampi.Niin että isä onkin sankari, joka haluaa lapset luokseen. Vaikka oikeasti ei edes ole paikalla. Entä jos isä laskelmoi yhtä lailla, että vuoroviikoista siksi, ettei tarvitse maksaa senttiäkään.
No ei olla kuultu mitään todisteita tästä. Sen sijaan ap myönsi jo suoraan olevansa rahan perässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No se on kai miehen ongelma. Anna hänen hoitaa omat asiansa. Tuntuu, että et vain halua viikko/viikkosysteemia ja hakemalla haet syitä millä estää se.
Et kai sen takia koita estää, koska et saa sitten elatustukea?? Tunsin yhden kauhean äidin, joka koitti juuri sen takia estää!
Koitan estää viikko-viikko-järjestelyn, koska mielestäni on kovin outo ajatus, että toisessa talossa pienet koululaiset heräilevät yksinään ja lämmittelevät neljältä mikroruokaa yksinään, kun toisessa talossa on paikalla aikuinen, joka mielellään ottaisi lapset luokseen.
Kylläpä nyt koitat kerätä sympatiaa herättämällä mielikuvia yksinäisistä lapsiparoista. Lopeta jo. Ihan hävettää sun puolesta.
Sisaruksilla on seuraa toisistaan. Kyllä ne osaavat leivän tehdä ja odottaa hetki iskää tekemään lämpimän ruuan. Mä odotin sairaanhoitajaäitiäni välillä iltavuoroista kotiin, ja hyvin meni. Opin jo nuorena siiviamaan omat jäljet.
Ja sen kyllä huomaa että on tainnut tunnepuolen kasvatus jäädä välistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen kuviot eivät kuulu sitten enää sinulle. Opettelepa nyt olemaan työntämättä nenääsi toisen asioihin. Sinulla ei ole enää määräysvaltaa miehen asioihin.
Puolison kuviot ei kuulu, eikä kiinnosta, mutta lasten kuuluu.
On se aika visto ajatus, että toisessa talossa on paikalla vanhempi tekemässä omia aamutoimiaan yksin ja toisessa talossa lapset heräävät yksin seitsemältä tyhjään taloon tekemään kouluun lähtöä, kun siellä asuva vanhempi on heännyt jo viideltä ehtiäkseen kuuden junaan...
Iso osa lapsista lähtee yksin aamulla kouluun. Minäkin tein niin. Minulla ei edes ollut sisarusta kaverina.
Tämä on nyt teidän uusi arki. Lapset tottuvat nopeasti siihen kunhan äiti ei koita sabotoida kaikkea.
Tunteeko joku oikeasti perheen, jossa lasten yksin kouluun lähteminen on valittu siitä huolimatta, että parempikin ratkaisu olisi helposti ollut järjestettävissä? Käsittääkseni näin toimitaan yleensä silloin, jos muuta mahdollisuutta ei ole (tai lapset ovat jo isoja).
Kyllä munkin koululainen lähtee aamulla ihan itse ja on iltapäivällä pari tuntia kotona ennen kuin minä tulen. Hyvin pärjää. Sama tilanne melkein kaikilla meidän työpaikan vanhemmilla. Ihan normiarkeahan tuo on.
Mun exä halusi viikkoviikkosysteemiä, vaikka ei ollut ikinä ollut osallistuva isä. Onneksi äiti huomautti mulle, että todennäköisesti tekee sen ettei tarvitsisi maksaa elareita.
En suostunut, lapsi asuu minulla, mutta näkee isäänsä joka viikko ja asumme melko lähekkäin.
Ei ole sopimusta lastenvalvojalla, koska emme päässeet siellä sopuun. Mutta tilanne asettui tähän emmekä ole olleet käräjilläkään.
Hänen isänsä on usein työmatkoilla jopa koko viikon, väliä usean viikon peräkkäin. On selkeintä, kun silloin lapsi ei vaan mene isälleen tietenkään. Se ei muuta elareita, johon on laskettu enemmän päiviä isällä kuin on toteutunut. Mutta isä ostaa välillä vaatteita, ehkä se vähän tasaa. Mulle tärkeintä on että lapsella on tasaista ja turvallista, ja hänen isänsä epäsäännöllinen elämä ei vaikuta lapseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On tosiaan ihan toisen vanhemman oma asia, miten hän viikkonsa hoitaa. Tärkeintä, että valittu jako on lapsille hyvä ja toimiva.
Ovatko kodit lähellä toisiaan, millaiset koulumatkat, miten pitkät päivät lapsilla?
Ehdottomasti lastenvalvojalla sopimus. Yhteistyön täytyy toimia todella hyvin vuoroviikoissa.
Sitä en tajua, miten tai miksi kumpikaan vanhemmista sotkee raha-asioita tähän. Meillä vuoroviikkosysteemissä yhdestä lapsesta 400,- elareita. Mutta ei se liity asumisjärjestelyihin, ne on tehty täysin lapsen parasta ajatellen.
AP kuulostat kauhealta kontrollifriikiltä. Anna miehelle tilaa järjestää omannäköinen arki lasten kanssa. Eivät ne ole sinun lapsiasi vaan teidän.
Mitä tulee tuohon, että haluat lapset parempien tukien vuoksi, niin ymmärtäisit edes hävetä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä munkin koululainen lähtee aamulla ihan itse ja on iltapäivällä pari tuntia kotona ennen kuin minä tulen. Hyvin pärjää. Sama tilanne melkein kaikilla meidän työpaikan vanhemmilla. Ihan normiarkeahan tuo on.
Kyse ei meillä ole mistään parin tunnin odottelusta iltapäivällä, vaan tuollainen matkapäivä on usein klo 05-19.
Välillä tietenkin on lyhyempiäkin matkapäiviä.
Miten raha liittyy asumiseen? Meillä kaikki lasten kulut hoidan minä ja ex-mies maksaa sitten mulle oman osuutensa. Lapset on noin puoliksi kummallakin. Mutta raha-asiat on päätetty ihan erikseen. Lapsen vaate- ja harrastuskulut ja päivähoitomaksut täytty joka tapauksessa maksaa, riippumatta siitä, missä hän asuu. Futis maksaa joka tapauksessa saman summan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun exä halusi viikkoviikkosysteemiä, vaikka ei ollut ikinä ollut osallistuva isä. Onneksi äiti huomautti mulle, että todennäköisesti tekee sen ettei tarvitsisi maksaa elareita.
En suostunut, lapsi asuu minulla, mutta näkee isäänsä joka viikko ja asumme melko lähekkäin.
Ei ole sopimusta lastenvalvojalla, koska emme päässeet siellä sopuun. Mutta tilanne asettui tähän emmekä ole olleet käräjilläkään.
Hänen isänsä on usein työmatkoilla jopa koko viikon, väliä usean viikon peräkkäin. On selkeintä, kun silloin lapsi ei vaan mene isälleen tietenkään. Se ei muuta elareita, johon on laskettu enemmän päiviä isällä kuin on toteutunut. Mutta isä ostaa välillä vaatteita, ehkä se vähän tasaa. Mulle tärkeintä on että lapsella on tasaista ja turvallista, ja hänen isänsä epäsäännöllinen elämä ei vaikuta lapseen.
Toimiiko sun äiti enemmänkin konsulttina näissä asioissa? Siis mikä asiantuntijuus hänellä oli?
" mun äiti sanoi"
En tiedä yhtään miestä, joka elareista livistääkseen haluaa vuoroviikot. Mulla itsellä lapset vuoroviikot ja halvemmaksi tulisi maksaa elarit. Haluan ne siksi, että haluan olla yhä oikea vanhempi, enkä joku viikonlopputyyppi.
Musta kuulostaa siltä, että sä toiminnallasi estit iskää luomasta täysipainosta suhdetta lapsiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No se on kai miehen ongelma. Anna hänen hoitaa omat asiansa. Tuntuu, että et vain halua viikko/viikkosysteemia ja hakemalla haet syitä millä estää se.
Et kai sen takia koita estää, koska et saa sitten elatustukea?? Tunsin yhden kauhean äidin, joka koitti juuri sen takia estää!
Koitan estää viikko-viikko-järjestelyn, koska mielestäni on kovin outo ajatus, että toisessa talossa pienet koululaiset heräilevät yksinään ja lämmittelevät neljältä mikroruokaa yksinään, kun toisessa talossa on paikalla aikuinen, joka mielellään ottaisi lapset luokseen.
Minä olen samaa mieltä.
Meillä oli viikkoviikkosysteemi, asuimme parin kilsan päässä toisistamme. Koulu oli juuri puolivälissä. Lapset usein halusivat tulla koulun jälkeen minunnluokseni, vaikka oli isäviikko, koska minä olin usein iltapäivät kotona ja isä tuli myöhään.
Isä taas oli sitä mieltä, etteivät lapset olisi saaneet tulla luokseni hänen viikollaan. Siitäkin käytiin mojova riita... minä sanoin, etten ikinä aio sanoa lapsilleni, etteivät saa kotiinsa tulla.
Summa summarum: on se hassua, jos toinen on kotona, niin lasten pitäisi olla yksin kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten raha liittyy asumiseen? Meillä kaikki lasten kulut hoidan minä ja ex-mies maksaa sitten mulle oman osuutensa. Lapset on noin puoliksi kummallakin. Mutta raha-asiat on päätetty ihan erikseen. Lapsen vaate- ja harrastuskulut ja päivähoitomaksut täytty joka tapauksessa maksaa, riippumatta siitä, missä hän asuu. Futis maksaa joka tapauksessa saman summan.
En oikeataan tiedä, kun en ole ikinä ennen tällaisia asioita selvitellyt. Puoliso vain hokee kuin mantraa ”viikko-viikko ja ei elatusmaksuja”, mutta parempi varmaan mennä yksin sinne lastenvalvojalle, niin ehkä tämä alkaa sitten aueta minullekin.
Vanhempien tekemä sopimushan vahvistetaan lastenvalvojalla. Lasten elatus maksetaan siinä suhteessa, missä rahaa tienataankin, joten viikko-viikko vuorottelu ei tarkoita etteikö toisen pitäisi maksaa elareita. Miten muuten kustantaisitte esim. Päivähoidon, iltapäiväkerhomaksut, harrastusmaksut, lapsen vakuutukset ym. isot kulut, joita tulee vain lähivanhemmalle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sun täytyy AP nyt vain tottua siihen, että mies saa järjestää hänen ja lapsien elämän omalla tavallaan heidän yhteisellä ajallaan.
Todennäköisesti siellä kotona pyörii jo jonkun ajan kuluttua uusi nainen, josta apua myös lasten kanssa.
Sekin sun täytyy kestää. Jos ottaa koville, niin sitten päästelet höyryjä siitä omalla viikollasi. Et siirrä katkeruuttasi lapsiin.
Lisäksi hankit paremman työpaikan tai lisätunteja ja lopetat lapsilla rahastamisen.
Vedäpä nyt ison tytön housut jalkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten raha liittyy asumiseen? Meillä kaikki lasten kulut hoidan minä ja ex-mies maksaa sitten mulle oman osuutensa. Lapset on noin puoliksi kummallakin. Mutta raha-asiat on päätetty ihan erikseen. Lapsen vaate- ja harrastuskulut ja päivähoitomaksut täytty joka tapauksessa maksaa, riippumatta siitä, missä hän asuu. Futis maksaa joka tapauksessa saman summan.
En oikeataan tiedä, kun en ole ikinä ennen tällaisia asioita selvitellyt. Puoliso vain hokee kuin mantraa ”viikko-viikko ja ei elatusmaksuja”, mutta parempi varmaan mennä yksin sinne lastenvalvojalle, niin ehkä tämä alkaa sitten aueta minullekin.
Taas yritys kerätä sympatiaa tuo, että hokee muka, että ei elatusmaksuja.
Se haluaa teidät molemmat sinne ja ajan sinne saa vasta jonkun ajan päähän. Niillä on kiire. Kokenut lastenvalvoja myös takuulla antaa viikko viikko systeemit.
Mitäpä jos antaisit yrittää ja jos ei toimi niin sitten tulet tänne ja kysyt uudestaan.
Vierailija kirjoitti:
Vanhempien tekemä sopimushan vahvistetaan lastenvalvojalla. Lasten elatus maksetaan siinä suhteessa, missä rahaa tienataankin, joten viikko-viikko vuorottelu ei tarkoita etteikö toisen pitäisi maksaa elareita. Miten muuten kustantaisitte esim. Päivähoidon, iltapäiväkerhomaksut, harrastusmaksut, lapsen vakuutukset ym. isot kulut, joita tulee vain lähivanhemmalle?
Ei ap noita laskuja halua maksetuksi. Ap haluaa monta sataa elareita kotona hengailuun...ilmiselvästi ap on työtön, koska mainostaa sitä, että voi koko ajan olla kotona lapsille...
Vierailija kirjoitti:
Vanhempien tekemä sopimushan vahvistetaan lastenvalvojalla. Lasten elatus maksetaan siinä suhteessa, missä rahaa tienataankin, joten viikko-viikko vuorottelu ei tarkoita etteikö toisen pitäisi maksaa elareita. Miten muuten kustantaisitte esim. Päivähoidon, iltapäiväkerhomaksut, harrastusmaksut, lapsen vakuutukset ym. isot kulut, joita tulee vain lähivanhemmalle?
Kiitos näistä. Mun täytyy nyt ihan selvästi opetella perusasiat tähän liittyen. Olen puolison ehdotuksesta saanut vähän erilaisen kuvan.
En siis tiedä vielä, mutta yritän saada aikaan ehdotuksen ennen sinne valvojalle menemistä.
Vierailija kirjoitti:
Vanhempien tekemä sopimushan vahvistetaan lastenvalvojalla. Lasten elatus maksetaan siinä suhteessa, missä rahaa tienataankin, joten viikko-viikko vuorottelu ei tarkoita etteikö toisen pitäisi maksaa elareita. Miten muuten kustantaisitte esim. Päivähoidon, iltapäiväkerhomaksut, harrastusmaksut, lapsen vakuutukset ym. isot kulut, joita tulee vain lähivanhemmalle?
Meillä oli yhteinen tili, jonne lapsilisät menivät. Jos ne eivät riittäneet, niin laitoimme tilille ylimääräisiä maksuja. Ja tililtä maksettiin ne, joita oli vain yksi kpl: talvitakki, talvikengät, koulureppu.... ja tietty mainitsemasi asiat.
Alue: Aihe vapaa
Kylläpä nyt koitat kerätä sympatiaa herättämällä mielikuvia yksinäisistä lapsiparoista. Lopeta jo. Ihan hävettää sun puolesta.
Sisaruksilla on seuraa toisistaan. Kyllä ne osaavat leivän tehdä ja odottaa hetki iskää tekemään lämpimän ruuan. Mä odotin sairaanhoitajaäitiäni välillä iltavuoroista kotiin, ja hyvin meni. Opin jo nuorena siiviamaan omat jäljet.