Lue keskustelun säännöt.
Pitäisikö vaan kysyä mieheltä että "Mitä tämä meidän tapailu on, missä mennään?"
03.09.2018 |
Olen pian kaksi kuukautta tapaillut yhtä miestä. Tykkäämme toisistamme todella paljon. Mies kuitenkin heti alkuun sanoi, että on juuri eronnut edellisestä suhteestaan, ja tarvitsisi nyt aikaa rakentaa itseään uudelleen eikä ole tällä hetkellä heti valmis uuteen suhteeseen. Kuitenkin viihdymme toistemme seurassa äärimmäisen hyvin ja huomasin heti, että meillä synkkaa poikkeuksellisen hyvin ja että hän voisi olla minulle se oikea.
Minulla on alkanut herätä tunteita, ja ahdistaa ja on piinaavaa odotella miehen viestiä että milloin taas nähtäisiin. Koska minulle on tullut tunteita, haluaisin selvyyden tähän kuvioon. En haluaisi tuhlata aikaani, jos tästä ei tulekaan pitkällä tähtäimellä mitään vakavaa. Samaan aikaan en kuitenkaan haluaisi painostaa miestä suhteeseen, haluan vaan tietää missä mennään. Miten voisin ottaa asian esille niin että se ei ole painostava miehen näkökulmasta?
Puolet ystävistäni sanoo, että älä ota puheeksi tuota vaan anna sen mennä omalla painollaan. Puolet taas sanoo, että ilman muuta pitää ottaa puheeksi että mitä tämä tapailu on. Ota siitä sitten selvää :D
Vinkkejä?
Kommentit (95)
Täällä palstalla on ollut paljon ketjuja, missä ihmetellään, kun aikuiset ihmiset pelaavat jotain tietokonepelejä. Samanaikaisesti on näitä suhdeketjuja, joissa kovasti pyöritellään ja pohdiskellaan jotain suhdetta (tai suhteita) aivan kuin pelattaisi jotain peliä. Ero on siinä, että tietokonepeleissä hahmot on kuvitteelisia, mutta näissä parisuhdepeleissä mukana on yleensä ihan todellisia ihmisiä. Käsittämätöntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle totaalinen turn-off on miehet, jotka "haluavat rakentaa itseään eron jäljiltä". Kysy siis suoraan, missä menette, ettet haaskaa aikaasi enempää laastarisuhteeseen.
Jep, siis todellinen turn-off ettei mies halua heti erottuaan hypätä uuteen suhteeseen. Kyllä vakavissaan oleva tosimies lämmittelisi uuden naisen jo vanhan suhteen aikana ja vaihtaisi sitten lennosta!
Ahaa, pitäisikö kunnon naisen sitten tieten tahtoen altistaa itsensä lähtemällä säätämään miehen kanssa joka haluaa ”rakentaa itseään”? Hulluutta ja typeryyttähän sellainen on.
Kukaan ei pakota roikkumaan siinä miehessä, joka on kantansa ilmaissut? Se on sitten naisen valinta onko hullu ja typerä painostaja vai etsiikö suosiolla jonkun joka pystyy heti kertomaan niistä seurustelumahdollisuuksista.
Vierailija kirjoitti:
en halua loukata kirjoitti:
Joo. "En ole valmis suhteeseen" = "haluan seksiä mutta en seurustella".
Toisin päin sitten taas: olen nyt tapaillut kolme viikkoa, ollaan nähty viisi kertaa, joista kolme yhdessä yöpymistä. Vasta viimeisellä kerralla meni seksiin asti.
Mies suunnittelee nyt yhteistä pitkää viikonloppua jossain kivassa kaupungissa, on myös puhunut että haluaa käydä sp-tautitesteissä jotta voidaan jättää kondomi pois (syön pillereitä), sillä ei halua tapailla muita.
On myös tehnyt selväksi että on nimenomaan "vakavissaan" liikkeellä ja haluaa minusta muutakin kuin seksiä, ja että näkee minut potentiaalisena tyttöystävänään. Puolileikillään jo heitti että seuraava loma vietetään sitten yhdessä.
Boldasin sinulle valmiiksi hälytysmerkit. Kolmen viikon tapailun kohdalla oma tutkani huutaisi jo kovaa, jos puheet olisivat tuollaisia. Muista, että vain teot ratkaisevat.
Kuule, kyllä se miehellä kolahtaa äkkiä, jos kolahtaa. Kaikki eivät vaan ilmaise sitä noin selvästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hänhän on sanonut ettei halua suhdetta, koska ei ole valmis. Mikä sinulle on siinä epäselvää?
Milloin hän on valmis? Jos jokin ihminen kolahtaa kunnolla, en haluaisi hänestä luopua täysin vain siksi että hän ei ole vielä valmis. Hyvää kannattaa odottaa. Siksi haluan tietää, kannattaako minun "odottaa". Hyvää kumppania on vaikea löytää.
No miksi et voisi nyt ihan rauhassa muutamaa kuukautta odottaa ilman mitään painostuksia? Todennäköisesti hän ei tiedä milloin on valmis vakavampaan suhteeseen. Ettehän ole tapailleet vasta kuin pari kuukautta. Kyllä mies sitten kertoo jos vakavasti haluaa kanssasi alkaa seurustelemaan. Sinä voit tehdä vain omat päätöksesi, joko annat hänelle aikaa tai sitten et anna. Mutta mikä ihmeen kiire nyt vielä on, jos teillä noinkin hyvin menee yhdessä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli tämän keskustelun johtopäätös: minun kannattaa nyt alkaa deittailla samaan aikaan muitakin siltä varalta, että tästä hommasta ei tule mitään. Ja antaa pallo miehelle?
Miksi haluat deittailla muita, jos kuitenkin olet ihastunut mieheen? Jotta on mahdollisuus vaihtaa lennossa? Koska sinulle on tärkeämpää saada parisuhde jonkun kanssa kuin katsoa mihin tämä johtaa?
Jos tästä meidän tapailusta ei TULE MITÄÄN! Jos roikun hänessä puoli vuotta eikä hän halua suhdetta kanssani silloinkaan, OLEN TUHLANNUT AIKAA! Olen ihastunut tuohon mieheen, kyllä. Mutta pakko kai alkaa tehdä plan b, ja alkaa etsiä muita miehiä.
Mihin sinulla on noin kamala kiire, että puoli vuotta tuntuu ajan hukkaamiselta? Onko sulla pakkomielle että pitää olla jotain miesjuttuja koko ajan kuvioissa, vai mitä sinä koet menettäväsi puolessa vuodessa? Puoli vuotta on lyhyt aika.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika lyhyt aika tuo 2 kuukautta tai alle miehelle muuttaa kantansa parisuhteesta. Mutta itseäsi suojellaksesi tee päätös: joko hyväksyt kevyen tapailun, joka johtaa mihin johtaa tai sitten päästät miehen menemään ja säästyt itse vielä pahemmilta sydänsuruilta.
Vierailija kirjoitti:
Täällä palstalla on ollut paljon ketjuja, missä ihmetellään, kun aikuiset ihmiset pelaavat jotain tietokonepelejä. Samanaikaisesti on näitä suhdeketjuja, joissa kovasti pyöritellään ja pohdiskellaan jotain suhdetta (tai suhteita) aivan kuin pelattaisi jotain peliä. Ero on siinä, että tietokonepeleissä hahmot on kuvitteelisia, mutta näissä parisuhdepeleissä mukana on yleensä ihan todellisia ihmisiä. Käsittämätöntä.
Niinpä :( Tämä kertakäyttöyhteiskunta tuottaa ihmisiä jotka suhtautuvat ihmissuhteisiin kertakäyttöisesti. Minä itse aina tärkeintä, porskutetaan eteenpäin välittämättä siitä mitä jätetään jälkeen. Sitten kun ei kykene luottamaan ihmisiin niin olettaa että kaikki muutkin ovat samanlaisia tai kun oletuksena että kun itse pelaa niin kyllä muutkin. Empatia, välittäminen, toisen ihmisen tai ihmisyyden kunnioittaminen täysin vieraita käsitteitä. Surullista :(
Vaan ainahan tuollaiset asiat/ihmiset voi laistaa:) Kuhan vaan tunnistaisi ajoissa :/
-Aito ja alkuperäinen, (valitettavan) vähän käytetty yksilö-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis olette tapailleet "melkein kaksi kuukautta"... Eihän tuo ole vielä mitään! Nyt ap laitat jäitä hattuun etkä rupea roikkumaan miehessä, jos tykkäät hänestä niin ainakin toiset kaksi kuukautta ja sitten vasta miettimään että millä mielellä mies on.
Ja miksi pitää kehittää jotain "plan b" virityksiä, tapailla muitakin, eikö se riitä että yhteen tutustuu kerrallaan? Ihmeellisen epäkypsää ajattelua.
Voithan kysyä ohimennen mieheltä tapaileeko hän muita, jos se ajatus sinua häiritsee.
Voisko joku selittää mulle ymmärrettäväksi, miksi naiset ylipäätään ryhtyvät mihinkään säätöihin tuollaisen miehen kanssa, joka sanoo ettei ole valmis suhteeseen. Mikä pointti on edes ruveta tapailemaan sellaista mistä, kun tietää jo valmiiksi että yhteistä tulevaisuutta ei ole? Eikö olisi parempi etsiä joku mies, joka on valmis asettumaan aloilleen eikä kipuile exän perään? Tai sopia, että katsotaan vaikka puolen vuoden päästä mikä on tilanne, ollaanko molemmat vielä vapaita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voisko joku selittää mulle ymmärrettäväksi, miksi naiset ylipäätään ryhtyvät mihinkään säätöihin tuollaisen miehen kanssa, joka sanoo ettei ole valmis suhteeseen. Mikä pointti on edes ruveta tapailemaan sellaista mistä, kun tietää jo valmiiksi että yhteistä tulevaisuutta ei ole? Eikö olisi parempi etsiä joku mies, joka on valmis asettumaan aloilleen eikä kipuile exän perään? Tai sopia, että katsotaan vaikka puolen vuoden päästä mikä on tilanne, ollaanko molemmat vielä vapaita?
Siksi koska naiset ovat luonnostaan niin valikoivia, että ei ole montaa miestä, josta pystyy kiinnostumaan oikeasti. Ehkä kerran viidessä vuodessa tulee vastaan sellainen. Niin silloin ei raaskisi luovuttaa milläön tietenkään, koska tietää, että toista vastaavaa voi joutua odottamaan/etsimään pitkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen pian kaksi kuukautta tapaillut yhtä miestä. Tykkäämme toisistamme todella paljon. Mies kuitenkin heti alkuun sanoi, että on juuri eronnut edellisestä suhteestaan, ja tarvitsisi nyt aikaa rakentaa itseään uudelleen eikä ole tällä hetkellä heti valmis uuteen suhteeseen. Kuitenkin viihdymme toistemme seurassa äärimmäisen hyvin ja huomasin heti, että meillä synkkaa poikkeuksellisen hyvin ja että hän voisi olla minulle se oikea.
Minulla on alkanut herätä tunteita, ja ahdistaa ja on piinaavaa odotella miehen viestiä että milloin taas nähtäisiin. Koska minulle on tullut tunteita, haluaisin selvyyden tähän kuvioon. En haluaisi tuhlata aikaani, jos tästä ei tulekaan pitkällä tähtäimellä mitään vakavaa. Samaan aikaan en kuitenkaan haluaisi painostaa miestä suhteeseen, haluan vaan tietää missä mennään. Miten voisin ottaa asian esille niin että se ei ole painostava miehen näkökulmasta?
Puolet ystävistäni sanoo, että älä ota puheeksi tuota vaan anna sen mennä omalla painollaan. Puolet taas sanoo, että ilman muuta pitää ottaa puheeksi että mitä tämä tapailu on. Ota siitä sitten selvää :D
Vinkkejä?
Eikö se nimenomaan vaadi aikaa, että näette, tuleeko suhteestanne jotain vakavaa? Eihän kumpikaan voi vielä tietää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Sen näkee vain tutustumalla toiseen yhä paremmin, viettämällä aikaa yhdessä, puhumalla omista tulevaisuuden toiveista ja tarpeista jne.
Olet oikeassa. Ja olen huomannut, että mitä enemmän olemme tapailleet, sitä enemmän tämä on mennyt siihen suuntaan että pidämme toisistamme vaan enemmän. Kannattaako asia siis ottaa puheeksi jos tämä silminnähden menee siihen suuntaan? Ongelma on myös se, että mies sanoi muutaman tapailukertamme jälkeen että ei haluaisi nähdä minua liian usein, koska pelkää että silloin tämä menee nopeasti siihen suuntaan että tulisi vakava suhde, oli kuulemma huomannut jo itsessään näitä merkkejä.
Mikä on se kysymys, mihin pohjimmiltaan haluat vastauksen tuolla "missä mennään" -kysymyksellä? Eli jos esittäisit tuon kysymyksen ja mies esittäisi vastakysymyksen "mitä tarkoitat", niin miten selventäisit kysymystäsi?
Että voisiko tästä tulla vakava suhde, vai olenko vain joku hetken huvi ja laastari miehelle, joku jonka kanssa mies ei voisi edes kuvitella olevansa vakavassa suhteessa. Voisiko meistä tulla jotain. Vai kannattaako minun alkaa tapailla myös muita. Tämä on kuitenkin asia joka selviää vaan ajan kanssa eikä tätä voi kysyä toiselta mitenkään suoraan :D... Hankalaa
No tämähän on helppoa. Ei sun tarvitse mitään mieheltä edes kysyä, tiedät itsekin, oletko vain ajankulua ja viihdettä.
Mies ei ole vakavissaan, jos hän:
- ei ikinä puhu yhteisestä tulevaisuudesta
- ei pidä suhteesta puhumisesta ylipäänsä
- ei ole esittänyt sinua perheelle ja/tai kavereille
- ei tee (treffi/matka/juhla/muu)suunnitelmia kanssasi kovin pitkälle tulevaisuuteen
Plus vielä:
- suurin osa teidän treffeistä on rentoa yhdessäoloa (jomman kumman kotona)
- teidän yhteys on ennen kaikkea fyysistä
Olisin kauhuissani jos joku kahden kuukauden tapailun jälkeen puhuisi yhteisestä tulevaisuudesta, haluaisi minun tapaavan perhettään tai tekisi suunnitelmia...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisin kauhuissani jos joku kahden kuukauden tapailun jälkeen puhuisi yhteisestä tulevaisuudesta, haluaisi minun tapaavan perhettään tai tekisi suunnitelmia...
Mun mies kosi kahden kuukauden seurustelun jälkeen. (Tuohon aikaan ei ollut mitään sellaista, että tapaillaan useampia samaan aikaan, vaan kyllä se ekojen treffien jälkeen oli seurustelua tai sitten ei enää nähty.) En uskaltanut tuossa vaiheessa vielä suostua, vaikka toisaalta mieli teki. Reilun puolen vuoden seurustelun jälkeen mies kosi uudestaan ja pian sen jälkeen mentiin naimisiin.
Mutta tosiaan, tuo oli vuosituhanneen vaihteessa, jolloin tutustuttiin yhteen ihmiseen kerrallaan eikä säädetty useampien kanssa ja kilpailutettu kandidaatteja vastakkain. Kun se sopiva osuu kohdalle sellaisessa kohdassa elämää kun on ankat rivissä ja on valmis asettumaan aloilleen, niin ei sitä sitoutumista tarvitse loputtomasti vatvoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisko joku selittää mulle ymmärrettäväksi, miksi naiset ylipäätään ryhtyvät mihinkään säätöihin tuollaisen miehen kanssa, joka sanoo ettei ole valmis suhteeseen. Mikä pointti on edes ruveta tapailemaan sellaista mistä, kun tietää jo valmiiksi että yhteistä tulevaisuutta ei ole? Eikö olisi parempi etsiä joku mies, joka on valmis asettumaan aloilleen eikä kipuile exän perään? Tai sopia, että katsotaan vaikka puolen vuoden päästä mikä on tilanne, ollaanko molemmat vielä vapaita?
Siksi koska naiset ovat luonnostaan niin valikoivia, että ei ole montaa miestä, josta pystyy kiinnostumaan oikeasti. Ehkä kerran viidessä vuodessa tulee vastaan sellainen. Niin silloin ei raaskisi luovuttaa milläön tietenkään, koska tietää, että toista vastaavaa voi joutua odottamaan/etsimään pitkään.
Mulla jo kymmenen vuotta kun ihastuin viimeksi, nyt kun ihastuin uudestaan, on vaikea luovuttaa...ja uskoa ettei toista kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen pian kaksi kuukautta tapaillut yhtä miestä. Tykkäämme toisistamme todella paljon. Mies kuitenkin heti alkuun sanoi, että on juuri eronnut edellisestä suhteestaan, ja tarvitsisi nyt aikaa rakentaa itseään uudelleen eikä ole tällä hetkellä heti valmis uuteen suhteeseen. Kuitenkin viihdymme toistemme seurassa äärimmäisen hyvin ja huomasin heti, että meillä synkkaa poikkeuksellisen hyvin ja että hän voisi olla minulle se oikea.
Minulla on alkanut herätä tunteita, ja ahdistaa ja on piinaavaa odotella miehen viestiä että milloin taas nähtäisiin. Koska minulle on tullut tunteita, haluaisin selvyyden tähän kuvioon. En haluaisi tuhlata aikaani, jos tästä ei tulekaan pitkällä tähtäimellä mitään vakavaa. Samaan aikaan en kuitenkaan haluaisi painostaa miestä suhteeseen, haluan vaan tietää missä mennään. Miten voisin ottaa asian esille niin että se ei ole painostava miehen näkökulmasta?
Puolet ystävistäni sanoo, että älä ota puheeksi tuota vaan anna sen mennä omalla painollaan. Puolet taas sanoo, että ilman muuta pitää ottaa puheeksi että mitä tämä tapailu on. Ota siitä sitten selvää :D
Vinkkejä?
Tuo teidän tapailunne ei ole hänelle yhtään mitään.
Jos se tykkää susta myös, niin tuskin sulle ainakaan pahasti suuttuu tai esim pistää välit poikki, jos siis kysyt asiasta. Varsinkin, jos pehmeästi asiasta kysyt. Saat ainakin vastauksen.
Toisaaltaan, kärsivällisyys palkitsee. Ainakin useimmiten.
Ei tässä ole mitääm pelejä ainakaan miehellä. Hän on sanonut että ei halua eikä jaksa juuri nyt eikä ainakaan juuri tämän roikkuvan rasittavuuden kanssa seurustella. Miksi se olisi hänen vastuullaan, jos sama nainen silti monkuu päästä alleen? Seksi on fyysinen tarve ja mies kuvittelee, että näin on tälle salaripustautuja-naisellekin.
Vierailija kirjoitti:
Jos se tykkää susta myös, niin tuskin sulle ainakaan pahasti suuttuu tai esim pistää välit poikki, jos siis kysyt asiasta. Varsinkin, jos pehmeästi asiasta kysyt. Saat ainakin vastauksen.
Toisaaltaan, kärsivällisyys palkitsee. Ainakin useimmiten.
Kärsivällisyys palkitsee? Tarkoitat että jospa mies lopulta tyytyy. Siinäpä naista mairitteleva tulevaisuuden ennuste.
Sanot sille että sori vaan mutta tämä on jo jonkin sortin suhde koska tapailette. Minua ärsyttää tuo ihme jaottelu: vain tapailua versus vakava suhde. Tyhmiä määrityksiä, että saako tapailla muita, ollaanko tilivelvollisia (mikä sana ihmissuhteeseen!!) ym ym joilla laistetaan vastuuta ja asiallista käytöstä toista ihmistä kohtaan. Säädellään kiintymyksen määrää ja laatua, bullshit, sanon minä. Vain kylmät ja laskelmoivat ihmiset, ts hyväksikäyttäjät, tekevät tällaisia määrityksiä ja turvaavat niillä selustaansa ja perustelevat "avoimuuttaan" ja "rehellisyyttään".
Tämmöinen puliveivaus paljastaa huijarin ja ikävän luonteen. Ei jatkoon.
Vierailija kirjoitti:
Voisko joku selittää mulle ymmärrettäväksi, miksi naiset ylipäätään ryhtyvät mihinkään säätöihin tuollaisen miehen kanssa, joka sanoo ettei ole valmis suhteeseen. Mikä pointti on edes ruveta tapailemaan sellaista mistä, kun tietää jo valmiiksi että yhteistä tulevaisuutta ei ole? Eikö olisi parempi etsiä joku mies, joka on valmis asettumaan aloilleen eikä kipuile exän perään? Tai sopia, että katsotaan vaikka puolen vuoden päästä mikä on tilanne, ollaanko molemmat vielä vapaita?
Täysin samaa mieltä. Eikä ole myöskään liikaa vaadittu tai ahdistelua selvittää mitä toinen haluaa. Ei se ole mikään kosinta. Jos suuttuu tai sanoo haluavansa tapailla muitakin niin asiassa ei ole mitään epäselvää. Jos toisesta oikeasti pitää niin ei päästä menemään, niin se vain on. Itse en enää lähtisi siihen että kuukausi kaupalla mietitään ollako vai eikö olla kun on niitäkin miehiä jotka ottavat omansa. Jotain omanarvontuntoa.
Ahaa, pitäisikö kunnon naisen sitten tieten tahtoen altistaa itsensä lähtemällä säätämään miehen kanssa joka haluaa ”rakentaa itseään”? Hulluutta ja typeryyttähän sellainen on.