Lue keskustelun säännöt.
"Työläistaustainen opiskelija on yhä yliopistossa kuin vieraalla maalla" - Oikeasti?
02.09.2018 |
Vieläkö muka tehdään jakoa työläisiin ja ei-työläisiin? Eikö tuo jäänyt ummehtuneelle 1900-luvulle? Itse en tiennyt kenenkään opiskelukaverin perheen "työläisstatusta" eikä olisi voinut vähempää edes kiinnostaa. Eihän ne vanhemmat siellä kanssani opiskelleet.
https://yle.fi/uutiset/3-10352417
.
Kommentit (455)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taitaa jutusta päätellen Henriikalla olla kyllä omaa projisointia pelissä tässä käsityksessään. Edes HY:n valtsikka ei ole todellakaan ole mikään "eliittilinja", siellä kyllä riittää kaikenkarvaista opiskelijaa. Veikkaan että tuo tarve perustella miksi on duunariperheen lapsena yliopistossa tulee ihan sisäsyntyisesti ja käsittää opiskelijakavereiden kyselyt jonain rajanjakona. Eivät yliopistot nykyaikana ole mitään mahtavia laitoksia joissa parempien perheen lapset nostelevat nokkaansa työläisille, enemmänkin ovat jo suurin piirtein samalla tasolla ammattikorkeiden kanssa kun melkein jokainen teini sinne pääsee jos oikeasti haluaa ja valmistuu maisteriksi jos vain jaksaa tehdä töitä. Ja tämä oli valtiolla tavoitteenakin kun päätettiin korkeakouluttaa valtaosa väestöstä 90-luvulta lähtien.
Ymmärrän kyllä että jos on sukunsa ensimmäinen akateeminen niin kehittää asiasta jonkinlaisen kompleksin ja uskoo kaikkien olevan itseään vastaan tavalla tai toisella.
Luulen, että ne palstalla amk-vihamielisiä akateemiskeskusteluja virittävät ovat juuri noita kompleksinoituneita suvun ensimmäisiä yliopistoon menneitä.
Ei vaan juuri niitä usean sukupolven akateemisia, jotka dissaavat ensimmäistä suvun akateemista korostaen, että heillä perheessä on nämä "hienot akateemiset" tavat, kuten juomalaulut lasten juhlissa...
Minä en työläistaustaisena ole ikinä joutunut ”vanhojen” akateemisten dissaamaksi, mutta eihän artikkelissa ollut ollenkaan siitä kyse. Olo oli vaan joskus kuin varpusella kurkien joukossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä olen työläisperheestä, opiskellut Helsingin yliopistossa sekä valtiotieteellisessä että humanistisessa tiedekunnassa, ja allekirjoitan täysin tuon artikkelin. Hyvin samanlaisia kokemuksia itselläni. En muista, että vanhempieni ammatteja olisi koskaan kysytty, mutta usein oli helppoa tunnistaa muut työläistaustaiset opiskelijat. Heidän seurassaan oli usein luontevampi olla, vaikka muutkin olivat mukavampia.
Mieheni on professorisperheestä, ja ole vuosien mittaan huomannut, että hänellä on lapsuudesta alkaen hyvin erilaisia kokemuksia kuin minulla. Hänen kotonaan esim. pidettiin itsestäänselvänä, että lapset menevät yliopistoon. Minä taas olen meidän suvun outolintu. Miehen suvussa voidaan sujuvasti ja luonnollisesti keskustella perhepäivällisillä vaikka kirjallisuuden klassikoista tai ajankohtaisista asioista syvällisemmällä tasolla, kun meillä puhutaan naapurin Pirkosta, ja poliittinen kommentointi on luokkaa ”se Soinin Timo kyllä puhuu paljon paskaa”. Vaikea selittää eroa, mutta se on yllättävän suuri. Meni jokunen vuosi tottua.
Samoin. Ero näkyy ihan pienissä arkisissa ympyröissä, tavoissa, puheenaiheissa, jne. Edelleen vierastan monia "akateemisia" asioita, koska yksinkertaisesti ne ovat itselleni vieraita ja outoja. Kestää tottua ja se siirtymä aiheuttaa joskus ulkopuolisuuden tunteita - et kuulu enää oikein sinne, mistä olet lähtenyt, mutta et vielä sinnekään mihin olet menossa. Olet siinä rajalla.
Lähinnä suomenruotsalaiset pyöri omissa piireissään, mutta ei porukka muuten jakautunut taustan mukaan.
Kuka tällä vuosituhannella edes puhuu jostain työläistaustasta?
Vierailija kirjoitti:
Lähinnä suomenruotsalaiset pyöri omissa piireissään, mutta ei porukka muuten jakautunut taustan mukaan.
Ai siis suomenruotsalaiset akateemiset ja suomenruotsalaiset tavikset omissa ryhmissään, ja kaikki muut yhtenä lössinä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse opiskelin Helsingin yliopistossa vuosituhannen alussa, enkä havainnut mitään tuon suuntaista. Itse olen sukuni ensimmäinen akateeminen, opiskelukavereitteni vanhempiin kuului ihan ”tavan duunareita”, työttömiä alkoholisteja sekä myös perus valkokaulusosastoa. Mitään jakoa ei tehty perhetaustojen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähinnä suomenruotsalaiset pyöri omissa piireissään, mutta ei porukka muuten jakautunut taustan mukaan.
Ai siis suomenruotsalaiset akateemiset ja suomenruotsalaiset tavikset omissa ryhmissään, ja kaikki muut yhtenä lössinä?
Eikös kaikki suomenruotsalaiset ole akateemisia, koska niille on suhteessa paljon enemmän yliopistopaikkoja (alemmat pisterajat / kiintiöt).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan kaikenlainen maanläheisyys hävinnyt yliopistoväen ajattelusta kuin pieru saharaan. Haihattelua ja punaviherpsykoosia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen työkäistaustaisesta perheestä mutta pääsin heittämällä Helsinkiin ja Jyväskylään. Jäin Jyväskylään, mutta armeijan takia vasta vuotta myöhemmin kun muut kaverit. Huomasin sitten olevani aika yksin enkä osannut sosialisoitiin muiden kanssa ja opiskelu lopahti täysin.
En usko että taustalla oli merkitystä. Monet kavereistani olivat myös työläistaustaisia ja menivät yliopistoon. Introverttinä en vain päässyt opiskelurytmiin samalla kun armeijavuosi oli nollannut kaikki lukiossa opitut asiat.
Ei sillä kyllä väliä. Nykyään olen hyväpalkkaisessa ammatissa ilman tutkintoa. Sen sijaan eräs duunaritaustainen yliopiston suorittanut lukion ajan kaveri on DNA:n myyjänä... en jäänyt kyselemään mutta ilmeisesti fyysikoille ei ole juuri töitä täällä. Lapsuuden kaverini meni amikseen kone- ja metallilinjalle ja on töissä paperitehtaalla, palkka 70000€/vuosi.
Eli ei se yliopistokoulutus takaa kaikille työtä ja toisaalta ihan amisduuneillakin voi tienata hyvin. Viime kädessä jokainen on oman onnensa seppä.
Siis mitä ihmeen sosialisointia et osannut? Minä en ole kertaakaan yliopisto-opintojen aikana joutunut sosialisoimaan mitään, joten millaista siellä Jyväskylässä oikein on, jos vasemmistoaate on noin läpitunkeva.
Sori autocorrect sotki tekstiä. Tarkoitin *sosialisoitua*.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätähän on tutkittu jenkeissä, että kouluttamattomien lapset, jos päätyvät yliopistoon, suuntaavat rahakkaille aloille. Tulee tekniikan tai oikeustieteen opiskelijoita järjestäin. Pakko, koska joutuu tekemään kaiken velaksi. Varakkailla ja akateemisilla on sitten varaa alkaa opiskella esim. historiaa. Niin se on Suomessakin. Katsokaapa montako duunaritaustaista historioitsijaa esim. löytyy tai tähtitieteilijää.
Mjaa, katsotaas... Minulla on kasvatustieteiden, biologian, metsätieteiden, kulttuuritieteiden, oikeustieteiden, yhteiskuntatieteiden ja politiikan opintoja ja olen duunariperheestä, jotta miten lienee?
Nopeasti väittäisin, että sinulla ei ole opinnoissa mitään linjaa eikä koskaan valmistunut.
Opinnoista tietääkseni valmistutaan siihen mennessä kun opinto-oikeus päättyy, kirjoittaja ei maininnut sen päättyneen.
Vierailija kirjoitti:
Kuka tällä vuosituhannella edes puhuu jostain työläistaustasta?
Ihan samahan se sinänsä on, miksi nimitetään. Työläistaustaa käytettäneen, koska iso osa tietää merkityksen.
Meillä kotona ravintolassa käynti tarkoitti lähigrilliä, kaverilla useamman ruokalajin illallista. Vaikka haluttais sulkea silmät, on tämä tavallista arkea nykyäänkin ja hyvä, että siitä puhutaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt kun aloin miettimään, niin en edes tiedä opiskelukavereideni vanhempien ammattia. Omituinen koko lehtijuttu. En ole huomannut ikinä missään yhteydessä mitään "luokkajakoa" ja opiskelen neljättä vuotta yliopistossa. Omat vanhempani ovat amistaustaisia enkä ole kokenut olevani jotenkin erilainen tai väärässä paikassa.
Meillä ainakin mainitsivat itse taustoistaan ne ihmiset, joilla ei edes lukiotaustaa ollut vaan jotka olivat päässeet puhtaasti pääsykokeella. Ei se tosin mihinkään vaikuttanut. Yhtä kartoin ja siirryin hänestä aina kauas luennoilla, mutta se johtui siitä, että veti röökiä niin paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähinnä suomenruotsalaiset pyöri omissa piireissään, mutta ei porukka muuten jakautunut taustan mukaan.
Ai siis suomenruotsalaiset akateemiset ja suomenruotsalaiset tavikset omissa ryhmissään, ja kaikki muut yhtenä lössinä?
Eikös kaikki suomenruotsalaiset ole akateemisia, koska niille on suhteessa paljon enemmän yliopistopaikkoja (alemmat pisterajat / kiintiöt).
HUUTONAURUA 😂😂😂
Provoat varmaan, mutta koko Uusimaa, Turun saaristo ympäristöineen ja iso osa Pohjanmaata on täynnä suomenruotsalaisia maajusseja, amislaisia ja muita ei-akateemisia. Ei ne ruotsinkieliset amikset ole pelkän näön vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Meillä ainakin mainitsivat itse taustoistaan ne ihmiset, joilla ei edes lukiotaustaa ollut vaan jotka olivat päässeet puhtaasti pääsykokeella. Ei se tosin mihinkään vaikuttanut. Yhtä kartoin ja siirryin hänestä aina kauas luennoilla, mutta se johtui siitä, että veti röökiä niin paljon.
Lukiotausta on kyllä heilläkin.
Opiskelen Helsingissä alaa johon pääsee hyvin pieni prosentti hakijoista sisään, joka vuosi niiden vaikeimmin saavutettavien opiskelualojen listalla. Ja kyllä, tietynlainen ilmapiiri oli minulle suuri shokki. Olen siis itse maaseudulta ja varsin vaatimattomista oloista eikä perheeni voi esimerkiksi auttaa minua lainkaan, jos tulee yllättäviä laskuja tms. Olen myös tehnyt kaikki mahdolliset pskaduunit mitä ikinä tullut vastaan, jotta saan edes jotain roposia millä selvitä. Kaikki opintolainat myös ollut pakko nostaa. Ei ole ollut suhteita joilla saisi niitä parempia ja paremmin palkattuja töitä. OIen onneksi opiskeluaikanani saanut välillä omankin alan töitä. Koen että opiskelukaverini ovat saaneet keksimäärin elää hyvin suojattua ja onnellista elämää, ei ole ollut kotona köyhyyttä tai suurempia rahahuolia. Monilla on ehjä perhe. Kaikilla koulutetut vanhemmat, jotka myös tukevat ja kannustavat lapsiaan eteenpäin elämässä.
Tunnen syvää ulkopuolisuuden tunnetta jatkuvasti.
Opiskelin TKK:lla suvun ensimmäisessä yliopistoon menevässä sukupolvessa, tosin varmasti yhtä käytänönläheisintä alaa siellä. Vanhempien ammatit eivät juuri tulleet puheeksi ja meno oli kyllä aika tavallista. En tiedä, oliko meistä kukaan riittävän sivistyneestä perheestä, vai eikö se vain näkynyt päälle päin.
Onnekseni olen aikuisopiskelija. Ei ketään yli kolmekymppistä kiinnosta toisen vanhemmat. Aiemmista työurista ja aloista ollaan kyllä puhuttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ainakin mainitsivat itse taustoistaan ne ihmiset, joilla ei edes lukiotaustaa ollut vaan jotka olivat päässeet puhtaasti pääsykokeella. Ei se tosin mihinkään vaikuttanut. Yhtä kartoin ja siirryin hänestä aina kauas luennoilla, mutta se johtui siitä, että veti röökiä niin paljon.
Lukiotausta on kyllä heilläkin.
Mitä tarkoitat? Yliopistoon pääsee (toivottavasti myös jatkossa) ammattitutkinnon + pääsykokeen kautta. Lukiotaustaa ei vaadita.
-eri
Nopeasti väittäisin, että sinulla ei ole opinnoissa mitään linjaa eikä koskaan valmistunut.