Miksi lapseni kaveri ei pääse meille?
Lapsellani on eskarissa se maailman paras kaveri, jonka kanssa leikit sujuvat ja molemmat tykkäävät toisistaan hurjasti. Tytöt ovat tunteneet toisensa jo 4 vuotta ja edelleen on ihanaa. Tytön vanhemmat ovat mukavia ja ystävällisiä.
Jostain syystä vanhemmat eivät kuitenkaan selvästi halua, että lapsemme tapaisivat vapaa-ajalla. Kyläkutsuun vastataan todella harvoin myöntävästi, ja kyläilyt täytyy sopia tosi paljon etukäteen. Spontaanit vierailut ovat aivan poissuljettuja. Usein sovittukin kyläily perutaan samana päivänä "kun ollaan nyt väsyneitä" tai "tuli muuta menoa". Yökyläilyä ei kuulemma voida edes harkita, eikä tyttö saa syödä meillä, vaikka meillä on tarjolla ihan tavallista kotiruokaa, eikä hänellä ole allergioita.
Kyseisellä lapsella ei myöskään ole mitään erityistä aikaa vievää harrastusta, sairautta tms., joka estäisi kyläilyjä. Hän on ainoa lapsi ja asuu hyvin lähellä; olen myös tarjoutunut hakemaan lapsen meille, jos vanhemmat eivät ehdi tuoda. Ei auta. Lapsi itse haluaisi kovasti tulla meille, ja pyytää usein eskarin pihassa, että saisiko tulla. Äiti kieltää aina, syynä esim. se, että pitää nyt käydä kaupassa. Aiemmin sanoin, että mene vaan rauhassa kauppaan, minä huolehdin tytöistä. Nyt olen todennut, että ei kannata, koska jostain syystä se vastentahtoinen 6-vuotias täytyy saada kauppaan mukaan.
Toivoisin, että joku, joka suhtautuu lapsensa kyläilyihin samalla tavalla, voisi avata tilannetta minulle. En ollenkaan halua paheksua näitä vanhempia, vaan haluaisin ymmärtää heitä, jotta voisin selittää tilannetta myös omalle lapselleni. Nyt mietimme molemmat, mikä meissä/meillä on vikana. Onhan meillä joskus vähän sotkua, mutta ei mitään järkyttävää kaaosta. Minusta meillä on ihan tavallinen, iloinen ja mukava koti. En siis keksi siitä mitään perustelua kyläilyjen estämiselle.
Toivon rakentavia, ystävällisiä vastauksia.
Kommentit (255)
Vierailija kirjoitti:
Lukaisin ketjun. Onhan tuo jopa sairasta eristää lapsi toisista. En ymmärrä. Pitää olla jokin vakava syy.
Lapselle on tärkeää että hänellä on kavereita ja monilla lapsuuden kaverista ja kavereista tulee elämänpituisia ystäviä, kuten itselleni ja omille lapsilleni tuli heidän kavereistaan.
Miettikää vanhemmat älkääkä erottako lapsia kavereistaan.
En löytänyt mistään mainintaa, että kyseinen lapsi eristettäisiin muista lapsista. Ap:n lapsi on vain yksi lapsi ja vanhemmat haluavat rajata kaveruuden eskarikaveruudeksi, syystä tai toisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä sillä perheellä on oma elämä? Jos lapsi on päivän päiväkodissa niin ehkä loppuilta halutaan elää omaa elämää perheen ja ystävien kesken? Lapsi leikkii puhakavereiden kanssa tai ystäväperheen lapsien kanssa?
Eikö ap lapsellasi ole muita kavereita? Miksi takerrut tähän yhteen lapseen?
Lapsellani on tosi paljon kavereita, kyse ei ole siitä, että hän tai _minä_ (siis mitä!!!!???) takertuisi tähän yhteen. On vaan harmi, että tämä kaverisuhde, jossa molemmat tykkäävät toisistaan tosi paljon ja ovat toisilleen tärkeitä, rajoittuu ainoastaan sinne eskariin. Tämä lapsi on ollut meillä tänä vuonna 2 kertaa: yhden kerran synttäreillä ja yhden kyläilemässä. Muistan, koska on niin harvinaista, että hän saa meille tulla.
AP
Miksi se on harmi? Vaikuttaa siltä, että lapsellasi ei ole muita kavereita ja tuon bestiksen äitikin sen huomaa. Siksi hän estää lasta sitoutumasta liikaa ripustautujaan.
Aika usein näissä jutuissa toinen on paras kaveri siksi, että on ainoa kaveri. Silloin syntyy näitä draamatilanteita, kun vanhempi ei yritä etsiä lapselle muita kavereita, vaan pyytää uudestaan ja uudestaan tätä eskaribestistä käymään.
Miksi epäilet, että valehtelen? Mitä hyötyä minulle olisi valehdella täällä ja pyytää sen perusteella näkemyksiä? Lapsellani on tosi paljon kavereita. Minusta on vaan tosi harmi, että juuri tämä kaikkein rakkain kaveri ei meille pääse kuin harvoin.
Jos olet trolli, niin anna olla. Olen liian kokenut tarttuakseni trollaukseen.
AP
Ainakin olet aika kärkäs reagoimaan muiden kommentteihin. Oletko sellainen myös IRL?
Muistan kanssa erään tytön joka sai kerran tulla tyttäreni syntymäpäiville.Meillä oli kissa ja kun äiti kuuli siitä ei tyttö enään saanut tulla meille.Tyttö oli kovin pikkuvanha ja kuulinkin ettei hänellä ollut myöhemminkään lapsikavereita vain aikuisia.
Tilanteen ymmärtämiseksi olisi hyvä tietää, boikotoidaanko nimenomaan teitä?
Vierailija kirjoitti:
Onkohan kyse siitä, että jos päästää lapsen teille niin vastavuoroisesti pitäisi kutsua lapsesi omaan kotiin?
Mä olen tällainen. Rakastan omaa rauhaan ja siedän todella huonosti vieraita kotonani, jopa lapsivieraita. En oikein osaa tehdä mitään silloin kun lapsilla on kavereita, murehdin että olenko nyt ruokkinut lapsen kunnolla, onko meillä tarpeeksi siistiä jne. Pahinta jos lapsella on joku allergia, niin olen suorastaan hysteerinen siitä mitä tarjoan. Tästä johtuen en mielelläni anna lasteni kyläillä, koska sitten odotetaan sitä vastakutsua jota en halua esittää. Onneksi lapsilla on pari kaveria, joihin olen jo tottunut ja he täällä välillä käyvätkin. Mutta nyt nuorin on ystävystynyt erään paremman perheen lapsen kanssa ja häntä on pyydetty kylään, olen tähän mennessä tekosyyllä kieltäytynyt koska en halua esittää sitä vastakutsua.
Olen itsekin introvertti ja omaa rauhaa rakastava mutta koska tämä on lapsenkin koti, saa hänellä tottakai käydä kavereita, itse saan kuitenkin olla rauhassakin joten koen kohtuuttomana että aina pitäisi mennä asiat kuten itse haluan. Vaikken siitä erityisesti nauti, meillä käy lapsia yökylässä ja kylässä säännöllisesti. Lapsen ystäviä he ovat, eivät minun. Hoidan toki syömiset, pedit jne mutta muuten en heidän touhuihinsa osallistu.
Vierailija kirjoitti:
Tilanteen ymmärtämiseksi olisi hyvä tietää, boikotoidaanko nimenomaan teitä?
Aivan. Leikkiikö tuo tyttö viikottain muiden lasten kanssa, kyläileekö muiden luona ja tuleeko heille kavereita, onko ihan vilkasta sosiaalista elämää, muttei tyttöä päästetä juuri teille. Vai ylipäätään ei minnekään. Iso ero.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä sillä perheellä on oma elämä? Jos lapsi on päivän päiväkodissa niin ehkä loppuilta halutaan elää omaa elämää perheen ja ystävien kesken? Lapsi leikkii puhakavereiden kanssa tai ystäväperheen lapsien kanssa?
Eikö ap lapsellasi ole muita kavereita? Miksi takerrut tähän yhteen lapseen?
Lapsellani on tosi paljon kavereita, kyse ei ole siitä, että hän tai _minä_ (siis mitä!!!!???) takertuisi tähän yhteen. On vaan harmi, että tämä kaverisuhde, jossa molemmat tykkäävät toisistaan tosi paljon ja ovat toisilleen tärkeitä, rajoittuu ainoastaan sinne eskariin. Tämä lapsi on ollut meillä tänä vuonna 2 kertaa: yhden kerran synttäreillä ja yhden kyläilemässä. Muistan, koska on niin harvinaista, että hän saa meille tulla.
AP
Miksi se on harmi? Vaikuttaa siltä, että lapsellasi ei ole muita kavereita ja tuon bestiksen äitikin sen huomaa. Siksi hän estää lasta sitoutumasta liikaa ripustautujaan.
Aika usein näissä jutuissa toinen on paras kaveri siksi, että on ainoa kaveri. Silloin syntyy näitä draamatilanteita, kun vanhempi ei yritä etsiä lapselle muita kavereita, vaan pyytää uudestaan ja uudestaan tätä eskaribestistä käymään.
Miksi epäilet, että valehtelen? Mitä hyötyä minulle olisi valehdella täällä ja pyytää sen perusteella näkemyksiä? Lapsellani on tosi paljon kavereita. Minusta on vaan tosi harmi, että juuri tämä kaikkein rakkain kaveri ei meille pääse kuin harvoin.
Jos olet trolli, niin anna olla. Olen liian kokenut tarttuakseni trollaukseen.
AP
Ainakin olet aika kärkäs reagoimaan muiden kommentteihin. Oletko sellainen myös IRL?
Onko sulla jotenkin paha olla kun pitää kaivaa toisen kommenteista omia negatiivisia päätelmiä?
Ohis
Kyllä ne kerkee kylästellä kouluikäisenä. Ehkä oikeasti kiire ja väsy.
Ja sitten vaaditaan, että myös toisen kotiin päästävä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä sisarukset saa olla viikonloppuna keskenään ja meillä on paljon menoja joihin osallistuu koko perhe: mummolaan, ostoksille, marjaan, sieneen, mökille, urheilukisoihin, viikonloppureissuihin.... ei kiitos tarhakamuja tähän enää
Mutta entäs viikolla? Ette silloin varmaan mene marjaan, sienestämään, mökille, urheilukisoihin 😀
Me kyllä mennään arkiviikoillakin marjaan ja sienestämään. Tietysti lapsi voisi silloin olla kaverillaan, mutta haluan, että lapsi oppii jo pienenä liikkumaan luonnossa, tunnistamaan sieniä, kasveja ja eläimiä. Eikä vain köki sisällä ja pelaa jonkun kaverin kanssa.
Kova harrastus, varsinkin talviaikaan saalis kehno?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä sillä perheellä on oma elämä? Jos lapsi on päivän päiväkodissa niin ehkä loppuilta halutaan elää omaa elämää perheen ja ystävien kesken? Lapsi leikkii puhakavereiden kanssa tai ystäväperheen lapsien kanssa?
Eikö ap lapsellasi ole muita kavereita? Miksi takerrut tähän yhteen lapseen?
Lapsellani on tosi paljon kavereita, kyse ei ole siitä, että hän tai _minä_ (siis mitä!!!!???) takertuisi tähän yhteen. On vaan harmi, että tämä kaverisuhde, jossa molemmat tykkäävät toisistaan tosi paljon ja ovat toisilleen tärkeitä, rajoittuu ainoastaan sinne eskariin. Tämä lapsi on ollut meillä tänä vuonna 2 kertaa: yhden kerran synttäreillä ja yhden kyläilemässä. Muistan, koska on niin harvinaista, että hän saa meille tulla.
AP
Miksi se on harmi? Vaikuttaa siltä, että lapsellasi ei ole muita kavereita ja tuon bestiksen äitikin sen huomaa. Siksi hän estää lasta sitoutumasta liikaa ripustautujaan.
Aika usein näissä jutuissa toinen on paras kaveri siksi, että on ainoa kaveri. Silloin syntyy näitä draamatilanteita, kun vanhempi ei yritä etsiä lapselle muita kavereita, vaan pyytää uudestaan ja uudestaan tätä eskaribestistä käymään.
Miksi epäilet, että valehtelen? Mitä hyötyä minulle olisi valehdella täällä ja pyytää sen perusteella näkemyksiä? Lapsellani on tosi paljon kavereita. Minusta on vaan tosi harmi, että juuri tämä kaikkein rakkain kaveri ei meille pääse kuin harvoin.
Jos olet trolli, niin anna olla. Olen liian kokenut tarttuakseni trollaukseen.
AP
Valehtelusta en huomannut kirjoittaneeni. Miksi siis koet, että väitin sinua valehtelijaksi? Kirjoitin, että vaikuttaa siltä, että bestis on ainoa kaveri, en kirjoittanut, että valehtelet.
Toisaalta juuri tuossa saattaa olla syy lapsesi kaveriongelmiin: sinä uhriudut! Lapsellasi on paljon kavereita, mutta sinua harmittaa, että kaikkein rakkain kaveri ei pääse teille. Oletko selkiyttänyt itsellesi, mistä tämä harmi syntyy? Jos lapsellasi on kavereita muutenkin, tekemistä muutenkin, niin miksi sinulle on tärkeää, että tämä rakkain kaveri tekee niin kuin sinä tahdot? Onko itselläsi ongelmia ystävien kanssa? Olisit iloinen siitä, että lapsellasi on laaja kaveripiiri sen sijaan että pyrkisit väkisin lujittamaan sitä yhtä ystävyyttä, joka ei välttämättä ole kaikille osapuolille yhtä mieluinen.
Vierailija kirjoitti:
Tilanteen ymmärtämiseksi olisi hyvä tietää, boikotoidaanko nimenomaan teitä?
Joo, tätä on moni tässä kysynyt. En tiedä, käykö lapsi muiden kaverien luona. Olen ajatellut, ettei se kuulu minulle. Ei nyt ainakaan ole tiedossa, että jatkuvasti ramppaisi muilla kavereilla kylässä.
AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä sisarukset saa olla viikonloppuna keskenään ja meillä on paljon menoja joihin osallistuu koko perhe: mummolaan, ostoksille, marjaan, sieneen, mökille, urheilukisoihin, viikonloppureissuihin.... ei kiitos tarhakamuja tähän enää
Mutta entäs viikolla? Ette silloin varmaan mene marjaan, sienestämään, mökille, urheilukisoihin 😀
Me kyllä mennään arkiviikoillakin marjaan ja sienestämään. Tietysti lapsi voisi silloin olla kaverillaan, mutta haluan, että lapsi oppii jo pienenä liikkumaan luonnossa, tunnistamaan sieniä, kasveja ja eläimiä. Eikä vain köki sisällä ja pelaa jonkun kaverin kanssa.
Kova harrastus, varsinkin talviaikaan saalis kehno?
Sinustako talvella ei voi tunnistaa mäntyä männyksi?
En jaksa lukea kaikkia vastauksia, mutta kerron esimerkin omasta lapsuudesta. Mun kaverin kyläilyt meillä kiellettiin, koska kaverin vanhemmat sai jostain päähänsä, että kaveri on liikaa meillä ja aiheuttaa vaivaa. Hän ei myöskään saanut syödä meillä, jotta eivät jää johonkin kiitollisuuden velkaan tai aiheuta mun perheelle jotain ylimääräistä vaivaa. Mun vanhemmat olivat vaan ja ainoastaan sitä mieltä, että kiva kun mulla on mukava kaveri ja tottakai kaverit on tervetulleita meille. Meillä myös on ollut aina tapana kutsua kaikki ruokapöytään, jos joku ruoka-aikaan meillä kyläilee ja sitä ei koettu millään tavalla vaivaksi tai rasitteeksi. Kaverin isä oli kerran mun isälle sanonut, että heidän lapsi taitaa olla teillä vaivaksi saakka, johon mun isä oli kommentoinut, että kaveri ei ole millään tavalla vaivaksi ja on ainoastaan kiva, että mulla on kavereita. Jostain syystä tän jälkeen kaveri ei enää saanut tulla meille. Kaverin vanhemmille oli kyllä ok että mä vierailin heillä. Eli meitä on monenlaista tallaajaa täällä...
Niin siinä käy kun tehdään lapsia "itseä varten". Mun lapsella oli ainkoinaan paras kaveri luokalla, joka ei saanut tulla meille eivätkä olisi muutenkaan saaneet olla yhdessä vapaa-ajalla. Syynä lestadiolaisuuuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä sillä perheellä on oma elämä? Jos lapsi on päivän päiväkodissa niin ehkä loppuilta halutaan elää omaa elämää perheen ja ystävien kesken? Lapsi leikkii puhakavereiden kanssa tai ystäväperheen lapsien kanssa?
Eikö ap lapsellasi ole muita kavereita? Miksi takerrut tähän yhteen lapseen?
Lapsellani on tosi paljon kavereita, kyse ei ole siitä, että hän tai _minä_ (siis mitä!!!!???) takertuisi tähän yhteen. On vaan harmi, että tämä kaverisuhde, jossa molemmat tykkäävät toisistaan tosi paljon ja ovat toisilleen tärkeitä, rajoittuu ainoastaan sinne eskariin. Tämä lapsi on ollut meillä tänä vuonna 2 kertaa: yhden kerran synttäreillä ja yhden kyläilemässä. Muistan, koska on niin harvinaista, että hän saa meille tulla.
AP
Miksi se on harmi? Vaikuttaa siltä, että lapsellasi ei ole muita kavereita ja tuon bestiksen äitikin sen huomaa. Siksi hän estää lasta sitoutumasta liikaa ripustautujaan.
Aika usein näissä jutuissa toinen on paras kaveri siksi, että on ainoa kaveri. Silloin syntyy näitä draamatilanteita, kun vanhempi ei yritä etsiä lapselle muita kavereita, vaan pyytää uudestaan ja uudestaan tätä eskaribestistä käymään.
Miksi epäilet, että valehtelen? Mitä hyötyä minulle olisi valehdella täällä ja pyytää sen perusteella näkemyksiä? Lapsellani on tosi paljon kavereita. Minusta on vaan tosi harmi, että juuri tämä kaikkein rakkain kaveri ei meille pääse kuin harvoin.
Jos olet trolli, niin anna olla. Olen liian kokenut tarttuakseni trollaukseen.
AP
Ainakin olet aika kärkäs reagoimaan muiden kommentteihin. Oletko sellainen myös IRL?
Onko sulla jotenkin paha olla kun pitää kaivaa toisen kommenteista omia negatiivisia päätelmiä?
Ohis
Ei ole. En siis ole sama, jonka kanssa ap. alunperin keskusteli, vaan tein sivusta tuon havainnon kärkkäydestä. Tuohan voi olla monille ihan normaali keskustelutyyli, mutta itse esimerkiksi IRL välttelen vahvasti reagoivia ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Lukaisin ketjun. Onhan tuo jopa sairasta eristää lapsi toisista. En ymmärrä. Pitää olla jokin vakava syy.
Lapselle on tärkeää että hänellä on kavereita ja monilla lapsuuden kaverista ja kavereista tulee elämänpituisia ystäviä, kuten itselleni ja omille lapsilleni tuli heidän kavereistaan.
Miettikää vanhemmat älkääkä erottako lapsia kavereistaan.
Missä tässä ollaan eristämässä ketään? Kyse on siitä, että tuo bestis ei saa olla ap:n lapsen kanssa, ei siitä, että eristettäisiin kavereista.
Kyllä minä valitsen eskari-ikäisen lapseni ystävät täysin tietoisena siitä, että kaveripiirillä on iso vaikutus tulevaisuudessa. Kannattaa alusta asti pitää huolta, että lapsi oppii tunnistamaan, kenen kanssa kannattaa olla. Joskus se tarkoittaa sitä, että senhetkistä bestistä ei meille kutsuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä sillä perheellä on oma elämä? Jos lapsi on päivän päiväkodissa niin ehkä loppuilta halutaan elää omaa elämää perheen ja ystävien kesken? Lapsi leikkii puhakavereiden kanssa tai ystäväperheen lapsien kanssa?
Eikö ap lapsellasi ole muita kavereita? Miksi takerrut tähän yhteen lapseen?
Lapsellani on tosi paljon kavereita, kyse ei ole siitä, että hän tai _minä_ (siis mitä!!!!???) takertuisi tähän yhteen. On vaan harmi, että tämä kaverisuhde, jossa molemmat tykkäävät toisistaan tosi paljon ja ovat toisilleen tärkeitä, rajoittuu ainoastaan sinne eskariin. Tämä lapsi on ollut meillä tänä vuonna 2 kertaa: yhden kerran synttäreillä ja yhden kyläilemässä. Muistan, koska on niin harvinaista, että hän saa meille tulla.
AP
Miksi se on harmi? Vaikuttaa siltä, että lapsellasi ei ole muita kavereita ja tuon bestiksen äitikin sen huomaa. Siksi hän estää lasta sitoutumasta liikaa ripustautujaan.
Aika usein näissä jutuissa toinen on paras kaveri siksi, että on ainoa kaveri. Silloin syntyy näitä draamatilanteita, kun vanhempi ei yritä etsiä lapselle muita kavereita, vaan pyytää uudestaan ja uudestaan tätä eskaribestistä käymään.
Miksi epäilet, että valehtelen? Mitä hyötyä minulle olisi valehdella täällä ja pyytää sen perusteella näkemyksiä? Lapsellani on tosi paljon kavereita. Minusta on vaan tosi harmi, että juuri tämä kaikkein rakkain kaveri ei meille pääse kuin harvoin.
Jos olet trolli, niin anna olla. Olen liian kokenut tarttuakseni trollaukseen.
AP
Valehtelusta en huomannut kirjoittaneeni. Miksi siis koet, että väitin sinua valehtelijaksi? Kirjoitin, että vaikuttaa siltä, että bestis on ainoa kaveri, en kirjoittanut, että valehtelet.
Toisaalta juuri tuossa saattaa olla syy lapsesi kaveriongelmiin: sinä uhriudut! Lapsellasi on paljon kavereita, mutta sinua harmittaa, että kaikkein rakkain kaveri ei pääse teille. Oletko selkiyttänyt itsellesi, mistä tämä harmi syntyy? Jos lapsellasi on kavereita muutenkin, tekemistä muutenkin, niin miksi sinulle on tärkeää, että tämä rakkain kaveri tekee niin kuin sinä tahdot? Onko itselläsi ongelmia ystävien kanssa? Olisit iloinen siitä, että lapsellasi on laaja kaveripiiri sen sijaan että pyrkisit väkisin lujittamaan sitä yhtä ystävyyttä, joka ei välttämättä ole kaikille osapuolille yhtä mieluinen.
Jos kerron edellisessä kommentissani, että lapsellani ON paljon kavereita, ja sinä väität seuraavassa, että ei ole, niin eikö se ole sama, kuin väittäisit minun valehtelevan? Eli olet sitä mieltä, että en kerro totuutta.
Mulla ei ole ystävien kanssa ongelmia, olen sosiaalinen ja mulla on paljon kavereita.
Ja kyllä, olen nyt tehnyt juuri niin kuin neuvot, eli pyrkinyt vahvistamaan muita kaverisuhteita. En enää juurikaan viitsi tätä lasta meille kutsua. Asia silti vaivaa minua, sillä oma lapseni kyselee minulta, miksi "Venla" ei pääse meille, ja myös tämä "Venla" kysyy sitä minulta, kun haen lastani eskarista.
Olen pahoillani, jos aiheutan sinulle mielipahaa kysymällä tätä. Ainoa tavoitteeni on ymmärtää lapsen vanhempia, jotta pystyisin vastaamaan lapseni kysymykseen.
AP
Kuulutteko eri sosiaaliluokkaan?
Minusta lapsen pitää tässä asiassa saada vapaasti valita. Se kehittää myös oman tahdon löytymistä, ettei kaikessa vanhemmat ohjaile. Ei tule sellaista surullista tapausta, jossa kaikki valinnan ohjautuu vanhempien tahdon mukaan...kaverit, koulu, valinnaisaineet... lopulta varmaan jatkokoulutuspaikka ja puolisokin!