Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi lapseni kaveri ei pääse meille?
02.09.2018 |
Lapsellani on eskarissa se maailman paras kaveri, jonka kanssa leikit sujuvat ja molemmat tykkäävät toisistaan hurjasti. Tytöt ovat tunteneet toisensa jo 4 vuotta ja edelleen on ihanaa. Tytön vanhemmat ovat mukavia ja ystävällisiä.
Jostain syystä vanhemmat eivät kuitenkaan selvästi halua, että lapsemme tapaisivat vapaa-ajalla. Kyläkutsuun vastataan todella harvoin myöntävästi, ja kyläilyt täytyy sopia tosi paljon etukäteen. Spontaanit vierailut ovat aivan poissuljettuja. Usein sovittukin kyläily perutaan samana päivänä "kun ollaan nyt väsyneitä" tai "tuli muuta menoa". Yökyläilyä ei kuulemma voida edes harkita, eikä tyttö saa syödä meillä, vaikka meillä on tarjolla ihan tavallista kotiruokaa, eikä hänellä ole allergioita.
Kyseisellä lapsella ei myöskään ole mitään erityistä aikaa vievää harrastusta, sairautta tms., joka estäisi kyläilyjä. Hän on ainoa lapsi ja asuu hyvin lähellä; olen myös tarjoutunut hakemaan lapsen meille, jos vanhemmat eivät ehdi tuoda. Ei auta. Lapsi itse haluaisi kovasti tulla meille, ja pyytää usein eskarin pihassa, että saisiko tulla. Äiti kieltää aina, syynä esim. se, että pitää nyt käydä kaupassa. Aiemmin sanoin, että mene vaan rauhassa kauppaan, minä huolehdin tytöistä. Nyt olen todennut, että ei kannata, koska jostain syystä se vastentahtoinen 6-vuotias täytyy saada kauppaan mukaan.
Toivoisin, että joku, joka suhtautuu lapsensa kyläilyihin samalla tavalla, voisi avata tilannetta minulle. En ollenkaan halua paheksua näitä vanhempia, vaan haluaisin ymmärtää heitä, jotta voisin selittää tilannetta myös omalle lapselleni. Nyt mietimme molemmat, mikä meissä/meillä on vikana. Onhan meillä joskus vähän sotkua, mutta ei mitään järkyttävää kaaosta. Minusta meillä on ihan tavallinen, iloinen ja mukava koti. En siis keksi siitä mitään perustelua kyläilyjen estämiselle.
Toivon rakentavia, ystävällisiä vastauksia.
Kommentit (255)
Erääseen kotiin en päästä lasta kylään kuin harvoin, vika on siinä rakennuksessa, ei perheessä. Koti on ihan perussiisti, mutta home haisee jo ulos asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko "tasonne" miten erilaiset? Aina saa palstalta lukea miten akateemiset ei halua olla tekemisissä "roskasakin" kanssa.
Ylihuolehtiva äiti? Ainokainen lapsi, ehkä lapsettomuusongelmaakin takana? Ei vaan uskalla/pysty päästämään irti lapsesta?
Voisiko perhe olla uskonnollinen? Jos vanhemmat antavat tyttöjen olla kavereita eskarissa, koska pakko on, mutta vapaa-ajalla sitten halutaan tytön olevan oman seurakunnan kavereiden kanssa?
Lapsella joku ongelma, josta ei haluta puhua? Kastelua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ap:n lapsen pitäisi saada olla hoitopäivän jälkeen tuon kaverin kanssa? Eikö olisi luontevaa, että kun on 7-9 tuntia "tankannut" kaveria, niin olisi mielellään muidenkin kanssa, vanhempien ja sisarusten ja pihakavereitten. Se eskarilaisen valveillaoloaika on kuitenkin niin lyhyt, että olisi jotenkin ahdistavaa täyttää se yhdellä ainoalla ihmisellä.
Koulussa joutuu joka tapauksessa tulemaan toimeen muiden kanssa, vaikka eskarissa saisikin olla aina kaverin kyljessä. Lasta kannattaa opettaa siihen, että monien erilaisten lasten kanssa pitää tulla toimeen ja parhaiten se onnistuu sillä, että ollaan tekemisissä muiden kuin vain yhden kanssa. Paras kaveri ei saisi olla kahle tai rajoitus. Liian paljon on niitä lapsia, jotka kouluun mennessään purskahtavat itkuun, kun se ainoa ihmissuhde (paras kaveri) onkin rinnakkaisluokalla ja yhtäkkiä joutuu leikkimään muidenkin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap:n lapsen pitäisi saada olla hoitopäivän jälkeen tuon kaverin kanssa? Eikö olisi luontevaa, että kun on 7-9 tuntia "tankannut" kaveria, niin olisi mielellään muidenkin kanssa, vanhempien ja sisarusten ja pihakavereitten. Se eskarilaisen valveillaoloaika on kuitenkin niin lyhyt, että olisi jotenkin ahdistavaa täyttää se yhdellä ainoalla ihmisellä.
Koulussa joutuu joka tapauksessa tulemaan toimeen muiden kanssa, vaikka eskarissa saisikin olla aina kaverin kyljessä. Lasta kannattaa opettaa siihen, että monien erilaisten lasten kanssa pitää tulla toimeen ja parhaiten se onnistuu sillä, että ollaan tekemisissä muiden kuin vain yhden kanssa. Paras kaveri ei saisi olla kahle tai rajoitus. Liian paljon on niitä lapsia, jotka kouluun mennessään purskahtavat itkuun, kun se ainoa ihmissuhde (paras kaveri) onkin rinnakkaisluokalla ja yhtäkkiä joutuu leikkimään muidenkin kanssa.
Ei se paras kaveri poissulje taitoa leikkiä muidenkin kanssa.
Tytöillä hyvin usein on ns bestis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapseni on hoidossa klo 7.30 - 16.30. Naapurissa on lapsia, joiden kanssa hän voi leikkiä hoitopäivän jälkeen ilman, että minun pitää erikseen vahtia (näen toki keittiön ikkunasta, missä 6v pihalla on) ja voin luottaa siihen, että lapsi ei lähde minnekään kysymättä lupaa. Lapsen kaveri taas on näitä iloisia vastuuttomia hetken lapsia, joka voi koska tahansa lähteä seuraamaan perhosta tai ryhtyä tyhjentämään jääkaappia, koska haluaa nähdä,mitä siellä on.
En jaksa työpäivän jälkeen emännöidä lasta, joka on ns. paras kaveri. Haluan lapselleni lukuisia erilaisia ihmissuhteita, en jumittumista siihen yhteen, jonka kanssa pitää olla 24/7,koska vanhempiensa mielestä niin on hyvä. Ehei, lapsellani on nyt kaverit hoidossa, kaverit pihassa ja lisäksi vielä harrastuksissa, joista muuten ei tehdä mitään selkoa lapsen hoitokavereiten vanhemmille! Lisäksi on vielä serkut, joiden kanssa ollaan usein viikonloppuisin.
Haluankin vastavuoroisesti kysyä ap:lta, miksi hän haluaa varata tämän lapsen kokonaan omansa käyttöön, miksi ei salli toisen perheen lapselle omaa elämää?
En nyt puhuisi siitä, että varaan lapsen omaan käyttööni, jos hän käy meillä noin 1-2 kertaa vuodessa :D
Teet myös hienosti oletuksia minun lapsestani. Tuotan sinulle pettymyksen kertomalla, että hän on tavallinen, rauhallinen ja fiksu tyttö. Ei siis mitään kauhukaveriainesta.
Kiitos kuitenkin vastauksesta, auttaahan se jollain tavalla ymmärtämään.
AP
Vierailija kirjoitti:
Onko "tasonne" miten erilaiset? Aina saa palstalta lukea miten akateemiset ei halua olla tekemisissä "roskasakin" kanssa.
Me ollaan käsittääkseni melko lailla samaa "tasoa", jos sellaista haluaa miettiä. Siis koulutettuja, ja vielä suunnilleen samalla alalla. En näe mitään erityistä vikaa perheessämme, paitsi että olen eronnut. En nyt uskoisi, että se on kellekään iso asia vuonna 2018.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päiväkoti-ikäisinä meidän lapset olivat hyvin vähän vapaa-aikana kavereitten kanssa. Päiväkotipäivät olivat pitkiä, sen jälkeen kotina tehtiin ja syötiin päivällinen, levähdettiin hetki ja kohta olikin jo iltatoimien ja nukkumaanmenon aika. Kun tämän lisäksi oli sisarusten harrastukset, niin päiväkotikavereille kuskaaminen ja aikataulun sopiminen toisten vanhempien kanssa vain oli aivan liian liikaa. Kun lapset kouluikäisinä itse sopivat kyläilynsä ja jopa itse kulkivat kavereille, kavereitten kanssa vapaa-ajan vietto lisääntyi. Hyvin ehtivät sittenkin olla kylässä.
Koulupäivät ovat kuitenkin lyhyempiä kuin päiväkotipäivät ja päiväkodissa oleminen on enemmän kavereitten kanssa leikkimistä, joten lapset saavat kyllä olla yhdessä ihan hyvin päiväkotipäivien aikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan kyse siitä, että jos päästää lapsen teille niin vastavuoroisesti pitäisi kutsua lapsesi omaan kotiin?
Mä olen tällainen. Rakastan omaa rauhaan ja siedän todella huonosti vieraita kotonani, jopa lapsivieraita. En oikein osaa tehdä mitään silloin kun lapsilla on kavereita, murehdin että olenko nyt ruokkinut lapsen kunnolla, onko meillä tarpeeksi siistiä jne. Pahinta jos lapsella on joku allergia, niin olen suorastaan hysteerinen siitä mitä tarjoan. Tästä johtuen en mielelläni anna lasteni kyläillä, koska sitten odotetaan sitä vastakutsua jota en halua esittää. Onneksi lapsilla on pari kaveria, joihin olen jo tottunut ja he täällä välillä käyvätkin. Mutta nyt nuorin on ystävystynyt erään paremman perheen lapsen kanssa ja häntä on pyydetty kylään, olen tähän mennessä tekosyyllä kieltäytynyt koska en halua esittää sitä vastakutsua.
Tässä on yksi pyydetynlainen ja hyvin perusteltu näkemys, johon voin vieläpä samaistua. Miksi alapeukut?
Ja olisin pitänyt tätä hyvänä vastauksena, vaikka olisin täysin eri linjoilla.
Kiitos, tää on juuri sellainen asia, jota en ole tullut ajatelleeksi. Ehkä se on juuri näin. Mikä olisi kyllä tosi ikävää, koska en odota vastavierailuja.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä sillä perheellä on oma elämä? Jos lapsi on päivän päiväkodissa niin ehkä loppuilta halutaan elää omaa elämää perheen ja ystävien kesken? Lapsi leikkii puhakavereiden kanssa tai ystäväperheen lapsien kanssa?
Eikö ap lapsellasi ole muita kavereita? Miksi takerrut tähän yhteen lapseen?
Lapsellani on tosi paljon kavereita, kyse ei ole siitä, että hän tai _minä_ (siis mitä!!!!???) takertuisi tähän yhteen. On vaan harmi, että tämä kaverisuhde, jossa molemmat tykkäävät toisistaan tosi paljon ja ovat toisilleen tärkeitä, rajoittuu ainoastaan sinne eskariin. Tämä lapsi on ollut meillä tänä vuonna 2 kertaa: yhden kerran synttäreillä ja yhden kyläilemässä. Muistan, koska on niin harvinaista, että hän saa meille tulla.
AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä sisarukset saa olla viikonloppuna keskenään ja meillä on paljon menoja joihin osallistuu koko perhe: mummolaan, ostoksille, marjaan, sieneen, mökille, urheilukisoihin, viikonloppureissuihin.... ei kiitos tarhakamuja tähän enää
Mutta entäs viikolla? Ette silloin varmaan mene marjaan, sienestämään, mökille, urheilukisoihin 😀
Me kyllä mennään arkiviikoillakin marjaan ja sienestämään. Tietysti lapsi voisi silloin olla kaverillaan, mutta haluan, että lapsi oppii jo pienenä liikkumaan luonnossa, tunnistamaan sieniä, kasveja ja eläimiä. Eikä vain köki sisällä ja pelaa jonkun kaverin kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koskeeko tämä vain tytärtäsi vai eikö tuo tyttö mene muuallekaan leikkimään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap:n lapsen pitäisi saada olla hoitopäivän jälkeen tuon kaverin kanssa? Eikö olisi luontevaa, että kun on 7-9 tuntia "tankannut" kaveria, niin olisi mielellään muidenkin kanssa, vanhempien ja sisarusten ja pihakavereitten. Se eskarilaisen valveillaoloaika on kuitenkin niin lyhyt, että olisi jotenkin ahdistavaa täyttää se yhdellä ainoalla ihmisellä.
Koulussa joutuu joka tapauksessa tulemaan toimeen muiden kanssa, vaikka eskarissa saisikin olla aina kaverin kyljessä. Lasta kannattaa opettaa siihen, että monien erilaisten lasten kanssa pitää tulla toimeen ja parhaiten se onnistuu sillä, että ollaan tekemisissä muiden kuin vain yhden kanssa. Paras kaveri ei saisi olla kahle tai rajoitus. Liian paljon on niitä lapsia, jotka kouluun mennessään purskahtavat itkuun, kun se ainoa ihmissuhde (paras kaveri) onkin rinnakkaisluokalla ja yhtäkkiä joutuu leikkimään muidenkin kanssa.
Ei se paras kaveri poissulje taitoa leikkiä muidenkin kanssa.
Tytöillä hyvin usein on ns bestis.
Mutta fiksu vanhempi tukee sitä, että lapsi ei jämähdä tähän yhteen ihmissuhteeseen, vaan oppii olemaan monen erilaisen lapsen kanssa. Helposti kun käy niin, että jos se bestis on paikalla, niin muista lapsista ei välitetä. Siksi kannattaa tukea lapsen muita kaverisuhteita ja sanoa vierailukutsua kärttävälle vanhemmalle, että kiitos ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä sillä perheellä on oma elämä? Jos lapsi on päivän päiväkodissa niin ehkä loppuilta halutaan elää omaa elämää perheen ja ystävien kesken? Lapsi leikkii puhakavereiden kanssa tai ystäväperheen lapsien kanssa?
Eikö ap lapsellasi ole muita kavereita? Miksi takerrut tähän yhteen lapseen?
Lapsellani on tosi paljon kavereita, kyse ei ole siitä, että hän tai _minä_ (siis mitä!!!!???) takertuisi tähän yhteen. On vaan harmi, että tämä kaverisuhde, jossa molemmat tykkäävät toisistaan tosi paljon ja ovat toisilleen tärkeitä, rajoittuu ainoastaan sinne eskariin. Tämä lapsi on ollut meillä tänä vuonna 2 kertaa: yhden kerran synttäreillä ja yhden kyläilemässä. Muistan, koska on niin harvinaista, että hän saa meille tulla.
AP
Miksi se on harmi? Vaikuttaa siltä, että lapsellasi ei ole muita kavereita ja tuon bestiksen äitikin sen huomaa. Siksi hän estää lasta sitoutumasta liikaa ripustautujaan.
Aika usein näissä jutuissa toinen on paras kaveri siksi, että on ainoa kaveri. Silloin syntyy näitä draamatilanteita, kun vanhempi ei yritä etsiä lapselle muita kavereita, vaan pyytää uudestaan ja uudestaan tätä eskaribestistä käymään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä sillä perheellä on oma elämä? Jos lapsi on päivän päiväkodissa niin ehkä loppuilta halutaan elää omaa elämää perheen ja ystävien kesken? Lapsi leikkii puhakavereiden kanssa tai ystäväperheen lapsien kanssa?
Eikö ap lapsellasi ole muita kavereita? Miksi takerrut tähän yhteen lapseen?
Lapsellani on tosi paljon kavereita, kyse ei ole siitä, että hän tai _minä_ (siis mitä!!!!???) takertuisi tähän yhteen. On vaan harmi, että tämä kaverisuhde, jossa molemmat tykkäävät toisistaan tosi paljon ja ovat toisilleen tärkeitä, rajoittuu ainoastaan sinne eskariin. Tämä lapsi on ollut meillä tänä vuonna 2 kertaa: yhden kerran synttäreillä ja yhden kyläilemässä. Muistan, koska on niin harvinaista, että hän saa meille tulla.
AP
Miksi se on harmi? Vaikuttaa siltä, että lapsellasi ei ole muita kavereita ja tuon bestiksen äitikin sen huomaa. Siksi hän estää lasta sitoutumasta liikaa ripustautujaan.
Aika usein näissä jutuissa toinen on paras kaveri siksi, että on ainoa kaveri. Silloin syntyy näitä draamatilanteita, kun vanhempi ei yritä etsiä lapselle muita kavereita, vaan pyytää uudestaan ja uudestaan tätä eskaribestistä käymään.
Miksi epäilet, että valehtelen? Mitä hyötyä minulle olisi valehdella täällä ja pyytää sen perusteella näkemyksiä? Lapsellani on tosi paljon kavereita. Minusta on vaan tosi harmi, että juuri tämä kaikkein rakkain kaveri ei meille pääse kuin harvoin.
Jos olet trolli, niin anna olla. Olen liian kokenut tarttuakseni trollaukseen.
AP
Lukaisin ketjun. Onhan tuo jopa sairasta eristää lapsi toisista. En ymmärrä. Pitää olla jokin vakava syy.
Lapselle on tärkeää että hänellä on kavereita ja monilla lapsuuden kaverista ja kavereista tulee elämänpituisia ystäviä, kuten itselleni ja omille lapsilleni tuli heidän kavereistaan.
Miettikää vanhemmat älkääkä erottako lapsia kavereistaan.
No ehkä lapsesi ei kuitenkaan ole se kaikista rakkain kaveri tälle toiselle tytölle. Ovat hyviä eskarikaveteita, ei muuta.
Tai sitten tämä toinen perhe ei pidä sinusta tai lapsestasi. Syitä voi olla lukemattomia.
Kuulostaa hieman oudolta, että yhdessä pohdit lapsesi kanssa, mikä teissä on vikana...
Alue: Aihe vapaa
Mutta entäs viikolla? Ette silloin varmaan mene marjaan, sienestämään, mökille, urheilukisoihin 😀