On fysiikan lakien vastaista lihoa, jos syö vähemmän kuin kuluttaa

Ei siinä ole kyse tahdonvoimasta, jos et tiedä mitä vaikutuksia milläkin ruualla on kehossasi ja missä tilassa kehosi muutenkin on.

Vain osa ylipainoisista on piittaamattomia mässäilijöitä. Ja fysiikan lakien mukaan heidänkin pitäisi lihoa jatkuvasti, mutta eivät välttämättä liho laskennaliseen tahtiin.

Eräs tuttu ei syönyt päivällä mutta joi olutta ja söi yöllä makkaraa. Sitten ihmetteli, kun ei laihdu vaikka on koko päivän syömättä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuosien myötä tapahtuva lihaksiston väheneminen varmasti vaikuttaa asiaan, jos ei osaa vahvistaa lihaksiaan. Kannattaisi.

Jos jokainen olisi kunnossa iäkkäänä, niin lonkkamurtumia ei lääkärin kommentin mukaan tulisi.

Eikö lihakset paina enemmän kuin rasva? Eli jos lihakset vähenee, niin vaakakin näyttää vähemmän.

Ja jos kuolee, niin koko kroppa mätänee ja maatuu pois. Sittenpä vasta on kevyt olo.

Vierailija kirjoitti:

Kulutuksen arviointi on tavikselle aikamoisen vaikeaa. Siihen vaikuttaa hengitystapa, ruumiinlämpö, mitokondtrioiden toiminta, syketiheys, insuliinitaso, kortisolitaso jne. Kulutusarviot on perustilan mallinnoksia.

Mitä sitten? Väitän, että jos perusterveellä ihmisellä on lähes aina nälkä (käytännössä kalorivaje), hän ei voi lihoa. Fysiikan lait on fysiikan lakeja. Et sinä autollakaan voi ajaa pidemmälle, kuin mitä olet laittanut tankkiin.

Pieni nälän tunne on ihan hyvä mittari kulutukselle ilman laskureitakin. Pikkunälässä kun pitäytyy ilman repsahtamisia, niin kivasti pääsee eroon läskeistään. Tervisin, "Kokemusta on".

Vierailija kirjoitti:

Esim. aivokasvain joka painaa aivolisäkettä ja sotkee hormonirauhasten toiminnan.

Edelleenkään paino ei voi nousta jos kuluttaa enemmän kuin syö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kulutuksen arviointi on tavikselle aikamoisen vaikeaa. Siihen vaikuttaa hengitystapa, ruumiinlämpö, mitokondtrioiden toiminta, syketiheys, insuliinitaso, kortisolitaso jne. Kulutusarviot on perustilan mallinnoksia.

Mitä sitten? Väitän, että jos perusterveellä ihmisellä on lähes aina nälkä (käytännössä kalorivaje), hän ei voi lihoa. Fysiikan lait on fysiikan lakeja. Et sinä autollakaan voi ajaa pidemmälle, kuin mitä olet laittanut tankkiin.

Pieni nälän tunne on ihan hyvä mittari kulutukselle ilman laskureitakin. Pikkunälässä kun pitäytyy ilman repsahtamisia, niin kivasti pääsee eroon läskeistään. Tervisin, "Kokemusta on".

Kyllä, varmaan ollaan kaikki sitä mieltä, että peruskulutuksella oleva ihminen ei liho, jos syö riittävän vähän. Paitsi jos syö esim runsaskalorista sokeria ja rasvaa sislältävää ruokaa, jolloin insuliini saa elimistön varastpumaan. Sen tuntee kiristävien housujen lisäksi siitä, että on nuutunut ja väsynyt olo= elimistöstä ei enää muodostu sama määrä enerhiaa käyteytäväksi kuin aiemmin. Ja se olo tekee myös nälän ja saa syömään lisää, vaikka pitäisi syödä vähemmän/ vähähiilarisesti.

Vierailija kirjoitti:

Ja fysiikan lakien mukaan heidänkin pitäisi lihoa jatkuvasti, mutta eivät välttämättä liho laskennaliseen tahtiin.

Jos "laskennallisen tahdin" mukaan ihmisen pitäisi lihoa, mutta näin ei käy, laskentatapa on luonnollisesti väärä. Ei fysiikan laki, jonka totuus energiansaannin ja kulutuksen suhteesta tietenkin on ja pysyy.

Ap ja kaltaisensa ovat jänniä tyyppejä. Jankuttavat ja jankuttavat tyhjää vailla mitään lisäarvoa. Antti Heikkilä sentään tarjoaa ratkaisuja eikä vain räksytystä. Ap:n avauksella olisi ihan eri arvo, jos se sisältäisi linkkejä miten hoitaa aineenvaihduntaa, estää insuliinipiikit ruokailun jälkeen jne. Mutta pelkkää yhden lauseen jankkausta.

Vierailija kirjoitti:

Otsikko on täysin naurettava ja kertoo vain sen miten vähän ap ymmärtää ihmisen kehon toiminnasta.

Lihavuuden syyt ovat moninaiset suolistobakteereista hormonitoimintaan.

Luepa otsikko uudestaan, ajatuksella.

Totta kai "lihavuuden syyt ovat moninaiset suolistobakteereista hormonitoimintaan" on tieteellisesti todistettu fakta.

Kone ei voi kuluttaa enempää polttoainetta kuin sillä on käyettävissä. En tiedä, mistä rautalangasta se vääntää. Jatkuva kalorivaje laskee painoa satavarmasti, riippumatta siitä, missä muodossa ne kalorit tulee.

Vierailija kirjoitti:

Lämpöopin ensimmäisen pääsäännön mukaan energiaa ei voi luoda tyhjästä. Voisivatko aineenvaihduntahäiriöteoreetikot siis kertoa, mistä sitä rasvaa kertyy, jos ihminen ei syö liikaa? Onko esimerkiksi eläinmalleja, joissa vaikkapa rotille olisi annettu vain perusmetabolian verran energiaa mutta ne olisivat silti lihoneet?

Ei tartteta rottakokeita. On sairauksia, joissa rasvaa kertyy kehoon tai vähenee kehosta jonkin sairauden takia. Siinä ei ole siis mitään tekemistä sillä miten paljon syö tai liikkuu, vaan sairauden takia jokin prosessi kehossa on häiriintynyt ja rasvaa kertyy tai häviää. Sitten on tietenkin myös sairauksia ja lääkityksiä, jotka aiheuttavat painonnousua jollain muulla mekanismilla.

Esim. kilpirauhasen toiminnan häiriöt, lipedema, Cushingin oireyhtymä, kortikosteroidilääkitys, PCOS, jne...

Otsikko on toki pääasiassa totta, mutta esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminnassa keho alkaa väkisin kerryttää energiavarastoja eli rasvaa, ja ottaa tähän tarvittavan energian vaikka sitten lämmöntuoton ja valvetilan ylläpidon kustannuksella (--> sairauteen kuuluva palelu ja väsymys). Eli ihminen voi lihoa vaikka hän söisi normaalikulutuksensa mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esim. aivokasvain joka painaa aivolisäkettä ja sotkee hormonirauhasten toiminnan.

Edelleenkään paino ei voi nousta jos kuluttaa enemmän kuin syö.

Olet selvästi ihminen joka on vain ollut tekemisissä koneiden kanssa. Ihmiskeho ei toimi kuten olettamasi kone.

Hormonit esim. vaikuttavat merkittävästi kehon aineenvaihduntaan. Ihmisellä määritellään painonnousu niin että kehoon kertyy ylimääräistä rasvaa. Joten jokainen kehon mekanismi, joka vaikuttaa siihen kuinka keho muuntaa ravintoa rasvaksi, miten se imeytyy, miten poistuu kehosta ja/tai kuinka paljon sitä varastoi, vaikuttaa painonnousuun. Tämä siis riippumatta siitä miten paljon energiaa ruoasta saatiin ja kuinka paljon kulutettiin.

Sun kannattaa tutustua lääketieteeseen ja ravistemukseen, ette jankuta turhia täällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Otsikko on täysin naurettava ja kertoo vain sen miten vähän ap ymmärtää ihmisen kehon toiminnasta.

Lihavuuden syyt ovat moninaiset suolistobakteereista hormonitoimintaan.

Luepa otsikko uudestaan, ajatuksella.

Totta kai "lihavuuden syyt ovat moninaiset suolistobakteereista hormonitoimintaan" on tieteellisesti todistettu fakta.

Kone ei voi kuluttaa enempää polttoainetta kuin sillä on käyettävissä. En tiedä, mistä rautalangasta se vääntää. Jatkuva kalorivaje laskee painoa satavarmasti, riippumatta siitä, missä muodossa ne kalorit tulee.

Ongelma on siinä, ettet tajua ihmisen kehon toiminnasta mitään. Ihmisen keho muuttuu koko ajan.

Peruskulutus on yleensä vain arvio, koska sekin muuttuu päivästä toiseen, vuodesta toiseen ja poikkeaa yksilöstä toiseen (geeniperimä).

Lisäksi tulee sitten muut yksilölliset muutokset esim. henkilö joka syö peruskulutuksen mukaan ja on pysynyt samassa painossa useita vuosia alkaa yhtäkkiä lihoa tai laihtua. Miten selität tämän? Tietenkin niin että jokin kehossa ja sen toiminnassa on muuttunut. Miksi luulet että lääkärit kiinnittävät huomiota lihomiseen tai laihtumiseen? Koska ne ovat sairauden merkkejä.

Vierailija kirjoitti:

Kulutuksen arviointi on tavikselle aikamoisen vaikeaa. Siihen vaikuttaa hengitystapa, ruumiinlämpö, mitokondtrioiden toiminta, syketiheys, insuliinitaso, kortisolitaso jne. Kulutusarviot on perustilan mallinnoksia.

Minä en voi syödä 1500 kcalia enempää vaikka Sydänliiton laskurin mukaan minun pitäisi voida syödä 2100 kcal. Lihoisin jos söisin 2100 kcal päivässä.

Mites tuo juomispuoli, paljon sitä sidukkaa menee?

Haluaisin pureutua myös tähän liittyvään sivuväitteeseen tahdonvoimasta.

Osalle ruoka maistuu paremmalle kuin toisille (minulla on huono ruokahalu, mutta joskus iskee energiantarve). Silloin toinen tarvitsee samaan asiaan enemmän tahdonvoimaa kuin toinen. Lisäksi himoja voi tajuamattaan herättää (roskaruoka, sokeripitoinen tms addiktoiva tai insuliinia paljon tuottava tai ravinneköyhä ruoka).

Joillain kylläisyyshormooni toimii paremmin kuin toisilla eli ei olla samalla viivalla siinäkään.

Kävin geenitestissä, jonka mukaan minä lihon helpommin kuin joku toinen - elimistö on hanakka keräämään varastoa.

En ymmärrä miten jollekin on mahdotonta ymmärtää yksilölliset erot. Olen mensan jäsen enkä kuvittele, että se on kaikille tahdonvoimasta kiinni. Toki olen myös sitä mieltä, että länsimaissa on lihavuusepidemia, mutta ap:n kaltainen ilkkuminen tuskin asiaa edistää.

Mistäs ap tietää onko joku lihonut vai turvonnut?

Vierailija kirjoitti:

Otsikko on täysin naurettava ja kertoo vain sen miten vähän ap ymmärtää ihmisen kehon toiminnasta.

Lihavuuden syyt ovat moninaiset suolistobakteereista hormonitoimintaan.

...unohtamatta sitä, että useimmat ylipainoiset syövät paikatakseen jotain tunne-elämän ongelmaa. Syödään iloon, suruun, yksinäisyyteen, seuran vuoksi. Tunne-elämä kun saataisiin kuntoon ja kohtuullisesti liikuntaa, ei meillä olisi yhtään läskiä täällä.

Mä oon tanakka ja masentunut, eikä huvita liikkua. Tosin avioeron jälkeen paino on hiljalleen alkanut laskea ilman että sille mitään teen, ja mieliala kohota. Mysteeri... ei kuitenkaan ole syöpä. On tutkittu.

Vierailija kirjoitti:

Esim vanhetessa kulutus vähenee, vaikka elintavat eivät muutu. Keho muuttuu.

Entä sitten?

Vanhuksenkaan tapauksessa enrgiaa ei luoda kehoon tyhjästä vaan kyllä se suun kautta on laitettu.

On fysiikan lakien vastaista.

Kukaan ei liho jos syö sopivasti.